GEOPARK KUTSUU RETKEILEMÄÄN

Ota haltuun Geoparkin kiehtova kahden miljardin vuoden historia. Patikointi- ja pyöräilyreitit sekä luontokohteet kutsuvat tutustumaan läntisen Suomen luontomatkailuhelmeen – Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin.

KAKSI KANSALLISPUISTOA JA MUITA UPEITA RETKIKOHTEITA

Geoparkin kauniit kansallispuistot

Geopark-alueella sijaitsevat kauniista maisemistaan tunnetut, tänä vuonna 40 vuotta täyttävät Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot.

Lauhanvuoren kansallispuiston hiekkakankaiden ja soiden helppokulkuisilla reiteillä pääset aikamatkalle menneisyyteen. Lauhanvuoren ykköskäyntikohteisiin kuuluu Kivijata, vaikuttavan kokoinen pirunpelto, joka on muodostunut harvinaisesta hiekkakivestä. Lauhanvuorella saatat nähdä myös esimerkiksi metsäpeuroja.

Kuva: Sannamari Ratilainen / Metsähallitus, Lauhanvuoren kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tutustut upeaan erämaiseen suoluontoon. Kauhanevan pitkospuureitti kuljettaa keidassuon sydämeen ja Katikankanjonin vaativa polku kuusikkoisen kurun saloihin.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Aitoa suoluontoa soidensuojelualueilla

Haapakeitaan soidensuojelualue on alueen suurin ja monipuolisin suokohde. Alkukesästä retkipoluilla ilman täyttää huumaava suopursun tuoksu. Kiikaroi lintuja näkötorneista tai pitkospuupoluilta. Lue lisää linnuista artikkelistamme.

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Katso parhaat kohteet ja lue retkivinkit artikkelistamme.

Kuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Aktiiviliikkujan unelma

Hämeenkangas tarjoaa luonnossa liikkujille kymmeniä kilometrejä helppokulkuisia reittejä, tiheän taukopaikkaverkoston ja hienoja luonnonnähtävyyksiä. Patikoi, pyöräile, melo, retkeile Hämeenkankaalla on monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet.

Kuva: Sofia Sillanpää, Hämeenkangas

Vuoria ja vesistöjä

Kiipeä vuorille, kallioisille kukkuloille, ja tähyile näkötorneista laakeisiin metsä- ja suomaisemiin. Geoparkissa on myös paljon puroja, lampia ja kiemurtelevia pikkujokia, joten alue tarjoaa elämyksiä vesiretkeilijöille ja kalastajillekin.

Lue lisää Geoparkin monipuolisista retkikohteista sivuiltamme

Kuva: Sofia Sillanpää, Käskyvuori

Kulttuuriperinnön jäljillä

Geoparkin kulttuurikohteet kertovat alueen ihmisten ja luonnon yhteisestä historiasta ja nykyisestä, joskus vähän omintakeisestakin elämänmenosta. Ihmettele alueen asukkaiden luovuutta Taiteiden reitillä tai tee vaikka kirkkokierros.

Tutustu Geoparkin monipuolisiin museoihin, ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin sekä taiteeseen Kankaanpään Taidekehällä ja teiden varsilla. Ylläty nykykansantaiteen hauskoista vuosittain vaihtuvista teoksista vaikkapa eri puolilla Karviaa ja ITE-taiteen kesäkaupunki Parkanoa. Löydät mielenkiintoisimmat käyntikohteet esitteestämme.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Alpon savanni

GEOPARKIN KOHTEET KERTOVAT ALUEEN AINUTLAATUISTA HISTORIAA

RETKEILE GEOPARKISSA

Patikoi poluilla

Patikkapolut kuljettavat luontokohteiden sydämeen ja parhaiden nähtävyyksien äärelle. Geoparkissa on sekä helppoja, myös perheille sopivia polkuja että vaativampiakin reittejä, jotka soveltuvat usean päivän vaelluksiin maastoyöpymisineen.

Geoparkin patikointireitit on koottu Geoparkin retkeilyoppaaseen.

Kuva: Lauri Kurki, Lauhanvuoren kansallispuisto

Pyöräile Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä

Geoparkin uudella Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä otat haltuun kaksi miljardia vuotta Suomen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla polkemalla sen läpi. Reitit yhdistävät Geoparkin merkittävimmät käyntikohteet ja kauneimmat maisemat sekä kuntakeskukset ja parhaat matkailupalvelut.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Kolme pitkää maanteillä kulkevaa Traveller-runkoreittiä tarjoavat yli yön kestäviä seikkailuja kokeneille pyöräilijöille ja pyöräretkeilijöille. Lyhyemmät Enjoyer-reitit sopivat esimerkiksi perheiden ja aloittelevien pyöräilijöiden päiväretkiin. Todelliset seikkailut odottavat Adventurer-maastopyöräilyreiteillä. Pyöräile Geoparkin reiteille Tampereen seudun Järvien reiteiltä tai rannikkoa myötäilevältä EuroVelo 10:ltä.

Lue lisää Geoparkin pyöräilyreiteistä ja pyörämatkailupalveluista verkkosivuiltamme sekä retkeilyoppaastamme.

Kuva: Pasi Talvitie, Kihniö

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee ruokatauosta luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruoat nuotiolle valmiiksi toimitettuina tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista.  

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Löydät taukopaikat kartalta.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Vietä unohtumaton yö luonnossa

Vietä yösi teltassa tai riippumatossa ja koe Geoparkin kesäöiden ja varhaisten aamujen taianomainen tunnelma. Huomaathan, että suojelualueilla leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla. Kohdekohtaiset ohjeet löydät Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilta. Myös leirintäalueet ovat loistava vaihtoehto ulkona yöpyjille.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsukylä

UNIIKKIEN KESÄTAPAHTUMIEN JA PARHAIDEN PALVELUJEN GEOPARK

Geoparkin kesä on täynnä tapahtumia: ulkoilmakonsertteja ja kesäteatteria, taidetta ja urheilua monessa muodossa. Esimerkiksi Willi Karvia tarjoaa upeita konsertteja ja teatterielämyksiä 1600-luvun linnakkeesta inspiraationsa ammentaneessa Kulttuurikeskus Skantzissa. 

Kankaanpäässä on pitkät pesäpalloperinteet. Tunnelmaan pääset mukaan Kankaanpään Mailan kotipeleissä.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kulttuurikeskus Skantz

Kesäaikaan Geoparkin kylät heräävät eloon. Esimerkiksi kahvilat, ravintolat, putiikit ja tilapuodit houkuttelevat matkailijoita ja alueen asukkaita viihtymään. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Nauti Geoparkin kohteista ja reiteistä opastetulla retkellä. Asiantuntevan paikallisoppaan kanssa löydät parhaat reitit sekä kohteet ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Oppaan kanssa saat retkestäsi eniten irti. Yritykset vuokraavat välineitä, kuten kanootteja ja sähköavusteisia maastopyöriä myös omatoimiretkeilijöille.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Edistä hyvinvointiasi ohjatulla hyvinvointiretkellä luontoon. Saunominen ja hemmottelevat hoidot täydentävät luontoelämyksesi. Rentoudu savusaunan pehmeistä löylyistä tai sauno perinteisessä rantasaunassa puukiukaan lämmössä. Esimerkiksi alueen soiden turpeeseen perustuvat hellivät hauteet ja kylvyt rentouttavat ja elvyttävät saunomisen lomassa.

Lue lisää ja inspiroidu yritysten tarjonnasta Palvelut-sivullamme. Löydät palvelut myös kartalta. Elämyksiä ja palveluja ostat helposti Geoparkin verkkokaupan kautta. 

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

GEOPARK ON KESÄLLÄ PARHAIMMILLAAN

MUUTAMIA HELMIÄ ALUEEMME AJANKOHTAISESTA TARJONNASTA

Ihminen luonnossa -viikko elokuussa

Parkanossa järjestetään jälleen elokuun loppupuolella perinteikäs Ihminen Luonnossa- tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus. Tapahtuma tarjoaa torstaista sunnuntaihin esimerkiksi tasokkaan seminaarin, opastettuja retkiä upeisiin Geopark-kohteisiin, perinnepäivän SyVillassa ja perhetapahtuman metsämuseolla. Lue lisää Visit Parkanon verkkosivuilta.

Kuva: Hanna Tuuri /Tuuri-Tiedotus, Parkanon metsämuseo

Iloiset tuliaiset More Joylta

More Joy tarjoaa luonnonkuituisia keittiöliinoja ja -pyyhkeitä luontoaiheisin kuosein. Iloiset kuosit syntyvät yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa tai vaikkapa asiakkaan toiveiden mukaan. Tehtaanmyymälästä löydät niin mökkilahjat kuin lapsille kivat askartelupaketitkin. Lue lisää More Joyn verkkosivuilta

Kuva: More Joy

Vuokravälineet Kesport Kauhajoelta

Kesport Kauhajoen kesän tarjontaan kuuluvat uutuuksina sähköpyörä- sekä sup-lautavuokraus. Kivijalkakaupasta löydät vuokravälineiden lisäksi kaikki tarvittavat varusteet aktiiviseen luontolomaasi. Lue lisää Kesport Kauhajoen verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

 

Outar – elämyksiä luonnonväreistä

Outar tarjoaa lähi- ja verkkokursseja luonnonväreihin liittyen. Kasvivärit sopivat harmonisiin luoviin hetkiin. Lähiluonnon kasvit sisältävät paljon kiehtovia väriaineita, joita voi käyttää käsitöissä ja taiteessa monella tavalla. 

Esimerkiksi lauantaina 11.6. Parkanossa järjestettävällä Vesivärejä ja musteita luonnonväreistä -kurssilla pääset valmistamaan vesivärejä kannolla istuen. Maalaa luonnon antimista valmistamillasi kasvimusteilla, kuten esi-isämme aikoinaan tekivät. Kurssilla opit valmistamaan itse kasviväreistä pigmenttijauheita, vesivärejä ja musteita eri tekniikoilla itse keräämistäsi kasveista sekä kasviväriuutteista. Lue lisää Outarin verkkosivuilta.

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Salaisen Puutarhan Majatalo ja Valkoisen Puun kahvila

Salaisen Puutarhan majatalo sijaitsee Kauhajoella 1890-luvulla rakennetussa, vallattoman puutarhan ympäröimässä pappilarakennuksessa. Majatalo on kunnostettu ja sisustettu ylellisesti skandinaavista boheemiutta ja antiikkia yhdistellen. Majatalossa on kuusi uniikkia kahden hengen huonetta, joiden pehmeät vuoteet ja kaunis sisustus kutsuvat viipymään. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

Hurmaava Valkoisen Puun kahvila sijaitsee reilun kilometrin päässä Salaisen Puutarhan Majatalosta. Kahvilassa nautit saman kadun varrella, Valkoisen Puun omassa leipomossa, valmistetusta herkuista. Kahvilan kakut ja leivonnaiset tunnetaan herkullisuudestaan. Niiden aidot ja mutkattomat maut syntyvät amerikkalaisilla ja eteläpohjalaisilla sukuresepteillä paikallisia raaka-aineita suosien. Kakuista kuuluisin on luomuspelttiin leivottu Salaisen Puutarhan Suklaakakku, mehevä ja täyteläinen superherkku, jota myös majatalon aamupalalla tarjoillaan. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Viinitila Meggala

Viinitila Meggala valmistaa laadukkaita, aromikkaita ja maukkaita viinejä intohimosta ammattimaiseen viininvalmistukseen ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Meggalan juomia voit nauttia tilan omassa ravintolassa tai ostaa mukaasi tilamyymälästä. Ravintolassa ja kahvilassa voit nauttia myös esimerkiksi pientä purtavaa kahvin kera. Ruoka-annoksia tarjoillaan ravintolapäivinä ja tilauksesta. 

Heittäydy kesällä mukaan Meggalan skumppa- ja olutjoogaan sekä kesäbingoon tai osallistu viinitastingiin ja viinehtimökierroksiin. Juhannuksena tilan täyttää iloinen kesätunnelma, kun väki kokoontuu Meggalaan juhannusmarkkinoille ja juhlimaan terassitansseihin karaoken säestyksellä sekä herkuttelemaan lähiburgereilla. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Vartti hiljaisuutta Visokon meditatiivisten videoiden avulla

Visikon videoiden avulla teet meditatiivisen, noin 15 minuutin mittaisen virtuaalimatkan Suomen luontoon. Videoiden avulla syvennät luontoyhteyttäsi ja kunnioitat luontoa enemmän. Elinvoimasi lisääntyy, rauhoitut ja stressinhallintasi paranee. Saat videoista 30 % alennusta Visokon verkkokaupassa koodilla LHGeo. Lue lisää yrityksen tarjonnasta Visokon verkkosivuilta

Kuva: Visoko

Maalaiselämyksiä Luomajärven Kievarissa

Lähde kesällä makumatkalle Etelä-Euroopan tunnelmiin Luomajärven Kievarin kokkien johdolla. Kerran kuussa järjestettävillä Kievariravintolan Makujen Matka -ruokateemaillallisilla herkutellaan Espanjan, Italian ja Ranskan mauilla.

Kievari järjestää tilauksesta monenlaisia unelmien kesäpuuhia aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Tarjolla on mm. ponipatikkaretkiä, lasten hevosteluhetkiä, koko perheen Päivä Maatilalla -ohjelmia, maalaisromanttisia hevoskärryretkiä sekä ratsastutunteja kentällä ja maastossa. Kievarilta vuokraat myös fatbike-pyörät ja sähköavusteiset retkipyörät omatoimisille pyöräseikkailuille valmiilla pyöräilyreiteillä. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.    

Kuva: Luomajärven Kievari

Jämijärven Avoimet Pihat

Jämijärven Avoimet Pihat -tapahtuma kutsuu kylään! Tutustu paikalliseen elämänmenoon pienessä ja lennokkaassa maaseutupitäjässä lauantaina 11.6., kun jämijärveläiset avaavat pihojensa portit vierailijoille. Poikkea pihakirpputoreilla, vieraile yrityksissä ja tiloilla, herkuttele pop up -kahviloissa ja -ravintoloissa, nauti konsertista ja innostu askartelupajoissa. Osallistu kalastuskilpailuun tai lähde veneretkelle vanhalla puuveneellä. Voit myös luvan kanssa kiivetä kirkontorniin! Kartan ja aikataulun löydät Jämijärvi-Seuran verkkosivuilta

Kuva: Tuomo Leikkola

Kulttuuria Kankaanpäässä Suomen taidepääkaupungissa

Tutustu ainutlaatuiseen Taidekehään kävelemällä Taidepolkua pitkin tai vaikka pyöräilemällä kehän ympäri. Taidekehä on yli sadan pysyvästi kaupunkimiljööseen sijoitetun taideteoksen vähitellen täydentyvä kokonaisuus, jossa taideteos, ympäristö ja maisema kohtaavat hienoimmalla mahdollisella tavalla.

Kankaanpään tori on koko seudun iloinen kohtauspaikka. Torilla tavataan ympäri vuoden torstaisin ja lisäksi kesälauantaisin. Kesän päätteeksi perinteinen Hörhiäisviikko elokuun loppupuolella tarjoaa monipuolisesti musiikkia, taidetta, liikuntaa, hyvinvointia ja mukavaa markkinahenkeä. Hörhiäisissa kohtaavat uudet ja vanhat tutut! Lue lisää Kankaanpään kaupungin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Kankaanpään Taideyhdistyksen puumerkkitiilityöpajat

Muovaile oma puumerkkisi Taidekehän yhteisölliseen tiilimuuriin ohjatussa taideyhdistyksen työpajassa. Kankaanpään Taideyhdistys on järjestänyt toukokuussa Petäjä-opistolla puumerkkitiilityöpajoja. Työpajaan on mahdollisuus osallistua vielä lauantaina 28.5. klo 11–14.  Varaa aikaa muovailuun puolesta tunnista tuntiin. Uudet osallistujat otetaan työpajaan noin tunnin välein. Tiedustelut: Kankaanpään Taideyhdistys

Kuva: Laura Koivumäki

KESÄINEN GEOPARK HURMAA KÄVIJÄN

MUISTA RETKIETIKETTI

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettyinä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut otsikkokuvat: Aili Raudla-Majakangas, Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #twobillionyeartours #kahdenmiljardinvuodenmatkalla #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

TERVETULOA GEOPARKIIN!

Valmistaudu Geopark-pyöräretkeen

Huolellinen suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat tärkeä osa pyöräretkeä sekä onnistuneen retken edellytys.

Huolehdi turvallisuudesta 

Ota koko ryhmäsi pyöräretken suunnitteluun mukaan alusta alkaen, myös lapset. Huomioi suunnittelussa turvallisuusasiat. Kerro reittisuunnitelmastasi läheisillesi ja muista informoida heitä suunnitelmien muutoksista ja tavoitteiden toteutumisesta myös retken aikana. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Suosi pyöräillessäsi värikästä pukeutumista, mikä parantaa näkyvyyttäsi ja edistää liikenneturvallisuutta. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätäsi onnettomuuden sattuessa. Laki edellyttää valojen käyttöä hämärän ja pimeän aikaan. Valot edistävät näkyvyyttäsi myös päivällä. Noudata pyöräilyn hyviä käytäntöjä ja liikennesääntöjä.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -mobiilisovellus, niin apu löytää sinut tarvittaessa nopeasti. Ethän unohda puhelimesi laturia! Pakkaa lääkkeitä mukaasi muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi siltä varalta, että suunnitelmasi muuttuvat ja retkesi pitenee. Ota mukaasi perusensiaputarvikkeita: sideharsoa, laastareita, haavanpuhdistusainetta, särkylääkettä ja voidetta hiertymiin. Varaa mukaasi myös auringolta suojaavia voiteita ja vaatteita.

Kaikkeen et voi varautua, mutta pohdi etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja niille ratkaisuja. Valmiiksi mietityt toimintamallit nopeuttavat ratkaisujen tekemistä ja lisäävät turvallisuutta. Ongelmien ratketessa nopeasti voit jatkaa retkeäsi suunnitelmiesi mukaisesti.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Varautuminen ja ennakointi lisäävät turvallisuutta

Välineet ja varusteet

Pyöräretkelle soveltuva polkupyörä on varusteiden kulmakivi. Käyttökohde ja -tarkoitus sanelevat pyörän mallin. Tieliikennekäyttöön riittää hyvin vaikkapa työmatkapyörä, maastoajoon suositellaan maastopyörää. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Pyörän tulee olla tieliikennekelpoinen, toimiva ja varustelultaan tarkoitukseen soveltuva. Toimivuuden tarkastamista ja huoltoa ei ole syytä laiminlyödä, koska niillä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen. Säännöllisesti huollettu ja tarvittaessa korjattu pyörä on myös toimintavarma.

Huollettu ja toimiva pyörä on onnistuneen retken edellytys. Huolla pyöräsi itse tai teetä huolto ammattilaisella. Pyörän toimivuutta kannattaa testata huollon jälkeen muutaman kerran. Pyörään tulevat ongelmat ja viat ovat mahdollisia, mutta harvinaisia muutaman sadan kilometrin matkalla. Huollettu pyörä toimii yleensä moitteettomasti, mikäli et kaadu tai joudu kolariin. 

Pakkaa mukaasi pyöränhuoltotarvikkeista ainakin pyöräilijän monitoimiavain, rengasmuovit ja pumppu. Jo ennakkoon kannattaa hankkia juuri omaan pyörääsi sopivan sisärengas. Rengas on usein järkevämpi vaihtaa kuin paikata. Yleisin pyörään tuleva vika onkin renkaan rikkoutuminen. Osaatko korjata renkaan?

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Varsinkin maastopyöräilijän repusta on hyvä löytyä omaan pyörään sopiva ketjuliitin ja vaihtajankorvake sekä muutama pinna. Nämä osat ovat pyöräkohtaisia. Rikkoutuessaan ne on melko helppoja vaihtaa, mikäli ketjunkatkaisija ja pinnatyökalu ovat mukana.

Pyörään saa liitettyä erilaisia laukkuja ja telineitä matkatavaroiden kuljettamista varten. Myös pyörään kytkettävää matkatavarakärryä voidaan käyttää. Varusteet on hyvä suojata kastumiselta kuljetustavasta riippumatta. Mieti myös huoltoautovaihtoehtoa tai varusteiden kuljettamista kuljetuspalvelun avulla.

Täydellä retkivarustuksella pyöräiltäessä teltta ja yöpymisvarusteet vievät suuren osan pyörän kantokyvystä. Parhaina kesäpäivinä pärjää kuitenkin pienellä varustemäärällä. Yöpymällä mökeissä, hotelleissa ym. kevennät kuormaa ja säästät tilaa muille varusteille.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Punainen tupa

Pyörän kuormaamiseen ja tavaroiden kiinnitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska epävakaa kuorma vaikuttaa ajettavuuteen. Mahdollisimman kevyesti ja tukevasti kuormattu pyörä edistävät ajoturvallisuutta ja jaksamista.

Varusteiden ja polkupyörän yhteensopivuutta on hyvä testata ennakkoon. Pyöräile kokeellinen päivämatkan kotipihasta. Testaa tarvittaessa myös telttaa ja retkeilyvälineitä kotipihallasi. Tässä vaiheessa on helppo lisätä tai poistaa varusteita tarpeen mukaan.

Pyörän ja pyöräilykypärän lisäksi voit kasvattaa varusteluetteloa mieltymystesi mukaan. Pehmustetut pyöräilyhousut ovat monille itsestään selvä ajoasun osa. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat maastopyöräilijöille tuttuja, mutta myös muut pyöräilijät käyttävät niitä.

Muuten vaatetus valitaan sään mukaan. Kerrospukeutuminen toimii viileällä säällä parhaiten. Sadevarusteet kannattaa aina olla mukana. Pyöräilijöiden tarpeisiin on saatavilla pieneen tilaan pakkautuvia sadeviittoja ja muita asusteita.

Kuva: Joonas Vinnari, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hyvät varusteet lisäävät mukavuutta pyöräretkellä

Perheen kanssa pyöräretkelle

Perheen kanssa pyöräillessä on huomioitava lasten ikä ja jaksaminen. Pyöräily on energiaa kuluttavaa fyysistä suorittamista. Jaksamisesta huolehditaan säännöllisten ruokailujen ja välipalojen avulla. Varaa riittävästi juotavaa ja pikaenergiaa helposti saataville. Väsyneenä ja nälkäisenä huomiokyky herpaantuu, jolloin virheitä syntyy helpommin ja tapaturmariski kasvaa. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Kerratkaa liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen perusteet ennen pyöräretkeä. Tieto mielenkiintoisista käyntikohteista parantaa lasten jaksamista ja motivoi retkellä eteenpäin. Vältä liian pitkiä päivämatkoja ja ole tarvittaessa valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Lasten kanssa pyöräillään lasten ehdoilla

Suunnittele reittisi

Geoparkin pyöräilyreiteillä maastonmuodot ovat loivia ja korkeuserot yleensä maltillisia. Jyrkät mäet ovat harvinaisia. Kuntakeskukset ja kylät sekä vähemmän asutut maisemat ja luonto vuorottelevat reittien varrella. Reiteillä on paljon nähtävää ja koettavaa, joten matkaan ja pysähdyksiin on hyvä varata runsaasti aikaa.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Pääreitti koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä, pääsääntöisesti rauhallisesti liikennöidyillä maanteillä kulkevasta reitistä. Voit kiertää reitit erikseen tai ulkokiertoa pitkin yhtenäisenä lenkkinä. Ajettavat päivämatkat voivat olla esim. 30-60 km, jolloin päivittäinen ajoaika on n. 2-4 tuntia. Yksittäisillä reiteillä matkasta voi nauttia 3-5 päivää. Koko reitistön kiertämiseen ulkoreunoja pitkin on hyvä varata aikaa vähintään viikko.

Jokaisessa Geopark-kunnassa on myös lyhyempiä paikallisreittejä, joita voit kiertää ja hyödyntää vaihtoehtoisina reitteinä osana pyöräretkeäsi. Tarjolla on myös helppokulkuisia maastopyöräreittejä, jotka kulkevat osittain sorateilläkin.

Reitistön alueella on pyörämatkailua tukevia ruoka- ja majoituspalveluja. Reiteiltä kannattaa poiketa rohkeasti myös hieman etäämmällä sijaitseviin palveluihin ja kohteisiin. Mieti majoitus huolellisesti ja ole yhteydessä yrityksiin jo etukäteen.

Kuntakeskusten palvelut, kuten elintarvikeliikkeet ja erikoiskaupat sekä apteekki, osuvat matkalle lähes päivittäin. Rytmittämällä päivän pyöräilyn, kohteissa käymisen sekä ruokailujen osalta sujuvaksi, voit keskittyä nauttimaan kokemuksista.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Nummijärvi Camping

Pyöräillessä olet matkalla ensi polkaisusta lähtien, mutta oikeastaan matka alkaa jo sen suunnittelusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas rentoutuakseen ja kokeakseen seikkailuja. Jätä kiire taaksesi ja keskity hyvien muistojen sekä kokemusten keräämiseen. Pyörämatkailussa tärkeämpää on matkalla oleminen kuin perille pääseminen.

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Teksti: Jari Hernesniemi 

Lue lisää:

Pyöräliitto: Pyöräilijän liikennesäännöt

Pyörämatkailukeskus: Bikeland.fi

Suomen Latu: Maastopyöräilijän etiketti

Metsähallitus: Pyöräretken suunnittelu 

Seikkailijattaret: Retkipyöräilyn ABC: Vinkit ensimmäiseen pidempään pyöräreissuun 

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut kuvat: Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa ikimuistoiselle pyöräretkelle Geoparkiin!

Statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä. Yleisö johdatettiin Geoparkin erityiseen geologiaan ja kulttuurihistoriaan ohjaaja Kari Hakalan johdolla ja paikallisin näyttelijävoimin toteutetun videoteoksen avulla. Tuhansien miljoonien vuosien geologinen tapahtumaketju paljastettiin katsojille taiteen keinoin.

 

Suomen toinen UNESCO Global Geopark juhli Geopark-verkoston jäsenyyttä vuoden myöhässä, mutta se ei himmentänyt statuksen arvoa osallistuneiden silmissä. Juhlapuheissa korostettiin kaikilla tasoilla tehtyä yhteistyötä, jonka ansiosta status oli mahdollista saavuttaa. Alueen arvokkaat kohteet, toimijoiden pitkäjänteinen sitoutuminen kehittämiseen sekä riittävä ja joustava rahoitus nähtiin Geoparkin kulmakivinä, joita tarvitaan jatkossakin.

 

Tilaisuuden avasi Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma, joka esitteli myös juhlapaikkaa, Kulttuurikeskus Skantzia. Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kuvasi mm. Geoparkin valmisteluvaiheita ja painotti yhteistyön merkitystä statuksen saavuttamisessa sekä jakoi Geopark Ranger -koulutuksen suorittaneille todistukset. Metsähallituksen puistonjohtaja Tuula Peltonen, Geoparkin äiti, kiitteli Metsähallituksen ja Geoparkin välistä yhteistyötä ja synergiaa, Satakunnan Ely-keskuksen Maaseutuyksikön päällikkö Timo Pukkila puolestaan kehui Geoparkin hankkeita ja niiden tuloksellisuutta rahoittajan näkökulmasta.

Geopark-status on laadun tae. – Se, että täältä löytyy arvokasta geologiaa, hienoja luontomatkailukohteita ja paikallista aloitteellisuutta, lisää kotiseutuylpeyttä ja luo pohjan erityisesti matkailun kehittämiselle, luonnehti Suomen Geopark-toimikunnan jäsen Jari Nenonen Geologian tutkimuskeskuksesta tämän ison tunnustuksen merkitystä.

Alueen yrityksiä edusti Hannu Raitio SyVillasta; hän muistutti kaikkia siitä, että ymmärtäisimme UNESCOn Geopark-statuksen arvon ja osaisimme hyödyntää sitä. Virallisen juhlapuheen piti Geopark-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marketta Nummijärvi, Kauhajoen kehittämispäällikkö. Hän korosti paikallisen yhteistoiminnan lisäksi valtakunnallista yhteistyötä ja Suomen Geoparkien huomioimista myös rahoituksen muodossa.

 

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark avattiin virallisesti juhlapuheen jälkeen – tällä kertaa ei leikattu nauhaa, vaan puhujat saivat käteensä Konton turvelevyistä tehdyn palapelin palaset ja kokosivat niistä kuvan Kauhanevasta aamusumussa. Yleisö jännitti, saataisiinko palat oikein kasattua. Palapelin palojen asettelu muistutti sujuvasta yhteistyöstä, jonka avulla statuskin saavutettiin.

Valokuvaaja Kari Leon ikuistamasta maisemasta on tullut Geoparkin ikoni, alue tunnistetaan kuvasta, jota on jaettu sekä maailmalla että kotimaisissa kanavissa, ja se komeilee myös lhgeopark.fi:n etusivulla, messuseinäkkeissä ja tienvarsimainoksissa.

 

Juhla huipentui Geoparkin suureen tarinaan, joka esitettiin yleisölle multimediaesityksenä. Näyttelijä ja ohjaaja Kari Hakala on käsikirjoittanut ja ohjannut kesän 2021 aikana joukon esityksiä, jotka on toteutettu Geoparkin geokohteissa kauhajokisen Ne on -teatterin näyttelijöiden kanssa. Pienistä näytelmistä koottiin videoteos, jota Skantzin näyttämöllä juhlistivat vielä Tiina-Kaisa Aro-Heinilän ja Jukka Käännän säveltämä ja esittämä musiikki sekä Ne on -teatterilaisten performanssiesitykset videon pyöriessä isolla näytöllä.

Näyttämön upeasta lavastuksesta vastasivat Skantzin aktiivinen talkooporukka Joni Vainionpään johdolla. Taideteokset olivat Alpon Savannin Alpo Koivumäen sekä SAMKin taidekoulussa opiskelevan Iina Vartian käsialaa. Esitystekniikasta vastasi Kristian Huovinen H-Soundista.

 

– Videoteos on yhtä aikaa tietoteos sekä yllättävä, koskettava ja hauska taideteos, ihastelee Hermansson. – Reiluun tuntiin on saatu mahtumaan 2 miljardia vuotta geologista ja luonnon historiaa sekä ihmisen toimintaa ja kulttuuria asutuksen alkuajoilta nykypäivään. Video kuvaa iloa ja surua, ihmisen kekseliäisyyttä ja suhdetta luontoon.

Statusjuhla oli osa laajempaa Geoparkin tarinaan liittyvää ohjelmaa, jota rakennetaan yhteistyössä alueen luovan alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan erilaisia sisältöjä ja esitysmuotoja, joilla Geoparkin geologista, luonnon ja kulttuuriperintöä saadaan näkyväksi niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Ohjelmatuotantoa rahoittaa EU:n Maaseuturahasto Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan Leadereiden kautta.

 

Statusjuhlan yhteistyökumppanina toimi OP Satapirkka. Kiitos!

Ruokapalveluista vastasivat Korsuretket Oy ja Lauhatuotanto Oy

 

Artikkelin valokuvat: Niina Rautiainen

 

 

Pyöräilyviikko Geoparkissa

Geoparkissa vietetään Pyöräilyviikon pyörämatkailupäivää omatoimisilla pyöräretkillä. Tutustu Geoparkiin sekä sen kohteisiin ja palveluihin pyöräillen!

Geopark-kuntien paikalliset pyöräilylenkit sekä alueen maastopyöräilyreitit yhdistävät kiinnostavimmat käyntikohteet, kauneimmat maisemat ja parhaat kahvila- ja ravintolapalvelut. Reitit kulkevat maanteillä tai metsäpoluilla.

Katso reittikuvaukset ja kartat alta ja lähde tutustumaan Geoparkiin pyöräillen. Kaikki Geoparkin nähtävyydet, kohteet ja reitit löydät Näe ja koe -sivuilta, kahvilat ja ravintolat Palvelut-sivuilta.

Geoparkin pyöräilyreittejä ja pyörämatkailupalveluja kehitetään maaseuturahoitteisessa Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta Geoparkin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

 

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 28.8.-5.9.2021 “Tervetuloa pyöräilijä” -pääteemalla. Pyöräilyviikolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä. Lue lisää Pyöräilyviikon verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Muistathan käyttää pyöräretkelläsi kypärää ja tarvittaessa ajovaloja. Kattavat pyöräilijän turvallisuusohjeet löydät Liikenneturvan verkkosivuilta. Huomioithan myös Suupohjan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan ajankohtaiset koronaepidemiaohjeet sen mukaan, minne pyöräretkesi suuntautuu.

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lumoudu Geoparkista jo etukäteen In a blink of an eye -videon avulla. “Mikä meille on silmänräpäys, on geologisesti aivan muuta.”

Kuva: Terttu Hermansson, Annen Taidekahvila, Karvia

Maanteillä ja maalaismaisemissa pyöräillen

Jokia ja harjuja Honkajoella

Honkajoella pysähdytään retken aluksi katsomaan kaunista pientä kirkkoa sekä Karvianjoen ylittävällä Lankosken sillalla hienoa talonpoikaismiljöötä. Reitti jatkuu Karvianjokilaakson peltomaisemissa, mistä noustaan mäntykankaille.

Reitiltä voi poiketa n. 12 km päähän Huidankeitaan lintutornille. Tornista voi ihastella Huidankeidasta, joka lukeutuu Etelä-Suomen näyttävimpiin keidassoihin. Kodesjärveltä palataan Kodesjokea seuraillen takaisin Honkajoen keskustaan. Retken päätteeksi kannattaa syödä Honkahovissa.  

Reitin pituus on n. 28 km. Honkala on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Aili Raudla-Majakangas / Mediapalvelu Maili, Honkajoki

Isojoella viehättäviä maalaismaisemia

Isojoella poljetaan halki kauniiden maalaismaisemien keskustasta Iivarinkylään, Kodesjärven ympäri ja kangasmetsien kautta takaisin Isojokilaakson maisemiin ja keskustaan.

Isojoen keskustassa on upea C.L. Engelin suunnittelema kirkko. Keskustassa on myös Maailman suurin perunankuorimaveitsi -patsas, joka kertoo alueen perunanviljelyperinteestä. Suupohjan panimon myymälästä voi ostaa mukaan alueen perinnejuomaa sahtia. Isojoen reitti yhdistyy Honkajoen reittiin Kodesjärven kaakkoispuolella. Retken jälkeen kannattaa syödä Cafe Meteorassa

Reitin pituus on n. 27 km. Cafe Meteora on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Isojoki

Harjuluontoa ja järvimaisemia Jämijärvellä 

Jämijärvellä tutustutaan Jämin alueen ykkösluontokohteisiin; Satakunnan korkeimpaan kohtaan Soininharjuunainutlaatuisiin Uhri- ja Kylmänmyllynlähteisiin sekä Hämeenkankaan suurimpaan suppaan Koivistonvatiin.

Keskustassa kannattaa käydä katsomassa Jämijärven kirkkoympäristöä 1800-luvun rakennuksineen. Poikkea retkellä Rajalahden luomutilan tilamyymälässä ja syö retken päätteeksi Lomahotelli Jämillä. Ennen pyöräretkeä päivä alkaa Luomajärven Kievarin luksusaamiaisella.

Reitin pituus on n. 30 km. Jämi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Uhrilähde

Kankaanpäässä kasarmialueen kautta Kunkulle

Kankaanpäässä poljetaan Niinisaloon tutustumaan varuskunnan valtakunnallisesti merkittävään, 1930-luvun funktionalismia edustavaan arkkitehtuuriin. Niinisalossa suosittelemme vierailua Kankaanpään kaupunginmuseossa ja sen ajankohtaisessa, Kankaanpään modernista arkkitehtuurista kertovassa näyttelyssä.

Sotilaskodissa kannattaisi ehdottomasti poiketa kahvilla, jos se ei olisi koronan vuoksi suljettu. Varuskunta-alueelta jatketaan Taulunkylän sekä Vihun kautta Kuninkaanlähteelle eli Kunkulle.

Kankaanpään keskustaan palataan Ruokojärven kulttuurimaiseman kautta. Keskustassa tutustutaan vielä ainutlaatuiseen Taidekehään ja Kankaanpään punatiiliarkkitehtuuriin. Retken päätteeksi herkutellaan hyvällä omallatunnolla Kahvila-Konditoria Postellissa torin laidalla tai Kuntoutuskeskus Kankaanpään ravintolassa

Reitin pituus on n. 31 km. Kankaanpään linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, Kankaanpään Taidekehä

Susiluolan salaisuuksia Karijoella

Karijoen reitti lähtee Susiluolan opastuskeskukselta (avoinna tilauksesta), jonka näyttely kertoo Susiluolan historiasta. Onko Susivuoren laella sijaitseva luola ollut neandertalilaisten asuinpaikka? Prosin taloa ja kirkkoa kannattaa käydä katsomassa Ylikylään mennessä. Ylikylästä voi poiketa Iso-Kakkorille.

Alakylään ajetaan Peurajärven ja kotiseutumuseon kautta. Alakylästä jatketaan Susiluolalle, jonne voi ajaa pyörällä perille. Pyörän voi jättää myös ensimmäiselle parkkipaikalle ja kävellä polkua pitkin Susivuoren näkötornille ja sieltä Susiluolalle. Susiluolalta palataan Karijoen keskustaan.

Reitin pituus on n. 23 km. Susiluolan opastuskeskus on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Susiluola

Komea Hyypänjokilaakson maisema-alue Kauhajoella 

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson maisema-alueella laakson itälaitaa Panttikylään Hyypän näkötornille, mistä avautuvat näkymät hienoon kulttuurimaisemaan. Kallioperän ruhjeeseen syntynyt jokilaakso on yksi Länsi-Suomen hienoimmista ja suurimmista luonnonmuodostumista. Reitti palaa upeaan Hämes-Havusen talonpoikaismiljööseen Laakson lenkki -patikkareittiä seuraillen. Reitti on ajettavissa maastopyörällä.

Reitin pituus on n. 27 km. Hämes-Havunen on hyvä lähtöpiste retkelle. Retken jälkeen kannattaa herkutella Valkoisessa Puussa tai Kotipadassa.

Reitti Google-kartalla on viitteellinen ja kulkee teitä pitkin. Reitti (Laakson lenkki) Hyypänjokilaakson keskiosissa esitetään tarkemmin Hyypänlaakson kävelyreitistö -kartalla.

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa ja ITE-taidetta Karviassa

Karvian keskustassa pysähdytään ensin katsomaan kirkon seutua ja jatketaan maalaismaisemien halki kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Pohjankankaalla poljetaan keskiaikaista Kyrönkankaantietä pitkin. Upealla Kauhanevalla pysähdytään hienoissa kansallispuistokohteissa Kauhalammilla ja luontotornissa.

Nummikankaalta poljetaan läpi maalaiskylien takaisin Karvian keskustaan. Matkalla voi ihastella ITE-taidetta teiden varsilla. Retken jälkeen kannattaa syödä Annen Taidekahvilassa tai Kotipadassa

Reitin pituus on n. 38 km. Karvian kunnantalo on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

Kihniössä Kankarinjärven ympäri

Kihniössä kierretään kaunis Kankarinjärvi. Koskenkylässä ylitetään Koskelanjoki Markkulan museosiltaa pitkin. Reittiä edetään järven tuntumassa maalaismaisemissa Kihniön keskustaan, missä kannattaa käydä katsomassa Puumilan Taitotalon miljöötä sekä kirkkoa.

Retken päätteeksi syödään Ravintola Pyhäniemessä. Pyöräilyn jälkeen voi poiketa myös Aitonevan turvemuseolla. Museo on syksyllä suljettu, mutta alueen ympäristöpolkuun ja konenäyttelyyn voi tutustua vapaasti.

Reitin pituus on n. 28 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, pyörä e-bike Holidays

Parkanossa metsäisiä maalaismaisemia parhaimmillaan

Parkanossa poljetaan keskustasta Lapinnevalle ohi turvetuotantoalueen ja Harjulammen uimarannan Vuorijärven ympäristön maalaismaisemiin. Vuorijoen kylässä on hienoja metsämaisemia. Parkanon keskustaan palatessa poiketaan Haapaslammelle komean ja koskisen Viinikanjoen rantaan, mistä noustaan kirkonmäelle katsomaan kirkkoa sekä graniittista kellotapulia ja entistä viljamakasiinia, joka palvelee nykyisin kotiseutumuseona.

Parkanon keskustassa tutustutaan ITE-taideteoksiin, joita on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Retken päätteeksi kannattaa syödä Kahvila Käenkulmassa tai Raijanholvissa. Raijanholvista ja Raamikosta voi ostaa mukaan yritysten omia Geopark-tuotteita. Retken jälkeen voi poiketa monipuolisella metsämuseon alueella Kaitojen vetten maisemissa.

Reitin pituus on n. 25 km. Parkanon linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki     

Erämaista luontoa ja perinteisiä kylämaisemia Siikaisissa  

Siikaisissa poljetaan Siikaisjärven länsipuolta Leppijärven kylään, jossa voi ihastella vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria ja perinneympäristöjä. Leppijärveltä poiketaan Katselmankalliolle, jossa voi nauttia eväät taukopaikalla. Luontotornista aukeavat näkymät ympäröiviin metsiin ja niiden takana siintävälle laajalle Haapakeitaan soidensuojelualueelle.

Matkaa jatketaan läpi vaihtelevien siikaislaisten maalaismaisemien aina Siikaisten kirkon seudulle asti. Kotiseutumuseossa on kaunis, perinteinen lasikuisti. Kirkko on kookas ja komea. Retken jälkeen kannattaa syödä Matkailukeskus Eteläpäässä. Retken jälkeen suosittelemme poikkeamaan myös Liljan Lankakaupassa ja Kahvilassa.

Koko reitin pituus on n. 63 km. Reitin voi jakaa myös kahteen osaa ja palata Pyntäisistä keskustaan, jolloin pohjoisemman reitin pituus on n. 41 km ja eteläisemmän n. 34 km. Matkailukeskus Eteläpää on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Leppijärvi

Poluilla ja metsäteillä maastopyöräillen

GeoBike-maastopyöräilyreitti Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuiston GeoBike-reitti yhdistää kansallispuiston hienoimmat käyntikohteet: Lauhanvuoren laen, Kaivolammin, Spitaalijärven, Kivijadan ja Aumakiven.

GeoBike-reitin voi aja kokonaan tai jakaa sen kahteen pienempään, kahdeksan ja 16 km pituiseen lenkkiin. Retkellä kannattaa syödä Lauhansarven ravintolassa. eBike Adventures ja Isojoen eläinhoitola vuokraavat polkupyöriä.

Reitin pituus on yhteensä n. 35 km. Lauhanvuoren laki ja Lauhansarven luontomatkailukeskus ovat hyviä lähtöpisteitä retkelle. 

GeoBike-reitti Metsähallituksen kartoilla 

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hienoa harjumaastoa Pirkan uralla

Pirkan ura on Etelä-Suomessa harvinainen ympärivuotinen pitkä monikäyttöreitti, joka kulkee pääosin helppokulkuisissa ja näyttävissä harjumaastoissa. Pirkan uran kesäosuus kulkee Niinisalosta Jämin kautta Hämeenkyröön. Reitti on merkitty reittiviitoin ja sinisillä maastopyöräreittimerkeillä. Reittimerkintöjä uudistetaan parhaillaan.

Hämeenkankaalla kulkeva reitin osuus on n. 23 km pitkä. Geopark-alueen ulkopuolella reitti jatkuu Ikaalisten Vatulanharjun ja Hämeenkyrön Ulvaanharjun ja lentokentän kautta Hämeenkyröön n. 25 km. Reitin varrella voi syödä Lomahotelli Jämillä

Reitti Retkikartalla 

Kuva: Juha Viitala, Hämeenkangas

Kihniössä Pyhäniemestä Käskyvuorelle maastopyöräillen 

Kihniössä maastopyöräillään monipuolisten palvelujen Pyhäniemestä korkealle Käskyvuorelle, jonka näkötornista avautuvat maisemat Etelä-Pohjanmaan puolelle. Käskyvuorella on hienot, Kihniön kunnan ylläpitämät taukopaikkarakenteet. Tarkemmat tiedot Pyhäniemi-Käskyvuori -liikuntareitistä löytyvät Kihniön kunnan verkkosivuilta.

Reitin voi ajaa edestakaisin liikuntareittiä pitkin. Suosittelemme vaihtoehtona paluumatkaa tietä pitkin, jolloin pääsee ihastelemaan myös Kihniön kauniita maalaismaisemia. Herkuttele retken päätteeksi Ravintola Pyhäniemessä.   

Reitin pituus edestakaisin liikuntareittiä pitkin on n. 42 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Kihniön kunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon maastopyöräillen

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson halki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon. Kauhaneva lukeutuu eteläisen Suomen suoluonnon helmiin, Katikankanjoni on kiehtova kuusikkokuru puroineen. Alueen erikoiset kulttuurikohteet, Kammi-kylä ja Alpon savanni, eivät jää kauas reitistä. Retkellä kannattaa syödä Nummijärvi Campingin Nummibaarissa

Koko reitin pituus Hämes-Havusesta Kauhanevalle ja takaisin Nummijärvellä poiketen on n. 88 km. Lyhyempi lenkki esim. Hämes-Havusesta Katikankanjoniin ja takaisin on pituudeltaan n. 48 km. Hämes-Havusen upea talonpoikaismiljöö on hyvä lähtöpiste retkelle.

Maastopyöräilyreitti Hyypänjokilaakson neuvottelukunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #sdgs2030 #cyclingtourism #pyörämatkailu #pyöräilyviikko2021 #isojoki #jämijärvi #kankaanpää #karijoki #karvia #kauhajoki #kihniö #parkano #siikainen

Pääkuva: Terttu Hermansson, Kihniö

Väliotsikkokuvat: Pasi Talvitie

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Ihastele maisemia, tutustu kohteisiin ja nauti pyöräilystä syksyisessä Geoparkissa!

Jämillä luontoa ja liikuntaa lukiolaisille

Kankaanpään Yhteislyseon oppilaat viettivät kesäloman kynnyksellä liikunnallisen päivän Jämin alueen ykkösluontokohteisiin tutustuen.

Hämeenkankaan ainutlaatuisilla lähteillä

Kankaanpään Yhteislyseon opettajat järjestivät oppilailleen Jämillä liikunnallisen luontopäivän, jonka ohjelman toteuttamiseen myös Geoparkin asiantuntijat pääsivät osallistumaan. Päivän ensimmäinen kohde oli Hämeenkankaan kupeessa sijaitseva upea Kylmänmyllynlähde, harjujen lahja luonnossa liikkujille. Tilausbussit toivat oppilaat aamulla lähteille, mistä matkaa jatkettiin jalan alueen muihin näyttäviin luontokohteisiin.

Kuva: Terttu Hermansson

Geopark Ranger Kristiina Peltomaa vei oppilaat kertomustensa avulla aikamatkalle menneisyyteen, jolloin lähteet olivat alueen asukkaille tärkeitä myllyä pyörittävän, ikuisesti pulppuavan veden ansiosta. Lähteisiin on liittynyt myös paljon uskomuksia.

Kuva: Terttu Hermansson

Lähteen äärellä Kristiina kertoi oppilaille alueen arvokkaasta eliöstöstä, kuten metsän monipuolisesta puustosta ja linnustosta, jota lähteikön ympäristön runsas hyttyskanta ja harvinaisemmatkin hyönteiset hyödyttävät. Ympäristökasvatuksen kurssilaiset pääsivät kartuttamaan digikasvioitaan muun muassa luhtalemmikillä ja uposvesitähdellä. Ympäri vuoden auki pysyvät lähteet ovat kiehtova ja suosittu käyntikohde kaikkina vuodenaikoina.

Kuva: Terttu Hermansson

Koivistonvadilla tietoa alueen retkeilypalveluista ja -ohjeista

Lähteiltä patikoitiin Koivistonvadille, missä Metsähallituksen retkeilypalvelurakenteiden huollosta vastaava yrittäjä Tero Lähteenmäki kertoi työstään. Hämeenkankaalla on kymmenkunta Metsähallituksen taukopaikkaa, jotka kaikki ovat kovassa käytössä. Taukopaikkoja korjataan ja kehitetään esimerkiksi esteettömyyden näkökulmasta. Alueen reittejäkin kehitetään ja merkitään parhaillaan uudelleen.

Kuva: Terttu Hermansson

Tero käy taukopaikat läpi viikoittain ja huolehtii, että puuvajoissa on polttopuuta ja laavujen ja kotien ympäristöt säilyvät siisteinä. Kävijät saavat pilkkoa polttopuut pitkistä rangoista itse, sillä valmiiden klapien menekki olisi huomattavasti suurempaa. Vaikka taukopaikkojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, roskaaminen ei onneksi ole enää yleistä useimmissa kohteissa.

Kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkankaalla suurin ongelma on luvaton maastoliikenne. Alueen tiheä polkuverkosto ja helppokulkuinen maasto voi houkutella esimerkiksi mopoilemaan tai ajamaan mönkijällä. Moottoriajoneuvoilla ajo on kuitenkin maastoliikennelain mukaisesti ehdottomasti kielletty aluetta halkovien yleisten teiden ulkopuolella. Hämeenkankaalla partioivat eräpoliisit ja poliisit puuttuvat luvattomaan maastoliikenteeseen.

Kuva: Pasi Talvitie

Retkipäivän kruununa rantalentis ja pulahdus pohjavesilampeen

Koivistonvadilta oppilaat kävelivät harjun laen kutsuvia neulaspolkuja pitkin Niiniharjun kodalle, missä syötiin nuotiomakkarat ja sämpylät mehun kera. Niiniharjulta laskeuduttiin vielä Perhepuistoon, missä helteisen retkipäivän kruunasi rantalentis kuumalla harjuhiekalla sekä virkistävä pulahdus pohjavesilampeen.

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Artikkelin pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkangas tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luontoliikuntaan ja ulkona oppimiseen

Innostavia koululaisretkiä Geoparkissa

Geopark tarjoaa monipuolisia ja innostavia mahdollisuuksia koululaisten retkipäiviin ja pidempiinkin leirikouluihin. Kihniön koululaiset viettivät toukokuun lopulla mukavan keväisen päivän Jämillä Hämeenkankaalla.

Retkillä tutustutaan Geoparkiin

Geopark-retkillä tutustutaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja samalla opitaan liikkumaan luonnossa. Geoparkissa voi tehdä päiväretken yhteen kohteeseen tai järjestää pidemmän leirikoulun ja vierailla useissa kohteissa. Alueen yritykset tarjoavat koululaisryhmille laadukkaita palveluja välinevuokrauksesta ohjattuihin retkiin sekä ruokailuista majoitukseen. Lue lisää retkivinkeistä kohteittain.

Kuva: Sofia Sillanpää

Koululaiset Geopark-retkellä Jämillä

Kihniön koululaiset tekivät keväisen päiväretken Jämille Hämeenkankaalle. Oppilaille esiteltiin etukäteen alueen monipuolista aktiviteettitarjontaa, josta he valitsivat yhdessä mieluisimmat. Retkipäivä rakennettiin liikunnallisen ohjelman ympärille. Samalla oli tavoitteena oppia Geoparkista ja alueen ainutlaatuisesta luonnosta.

Kuva: Pasi Talvitie

Maastopyörillä ykkösluontokohteisiin

Aamupäivän aktiviteetiksi valikoitui maastopyöräretki. Jämi Maiden vuokraamien sähköavusteisten läskipyörien hauskuus yllätti koululaiset, ja pyöräily herätti suurta innostusta jo pyörien säätö- ja testausvaiheessa ennen varsinaisen retken alkua. Hämeenkankaan helppokulkuinen ja mukava polkuverkosto mahdollistaa onnistuneet maastopyöräretket myös ensikertalaisille.

Kuva: Pasi Talvitie

Jämi Maiden asiantunteva ja innostava pyöräilyopas johdatti joukkion ensin Soininharjun laelle, jossa ihasteltiin korkealta harjun päältä avautuvia maisemia. Polkijoiden jono suuntasi tämän jälkeen neulaspolkuja pitkin alueen suosituimpiin luonnonnähtävyyksiin. Niiniharjun laen arvokkaan metsäalueen ohi kurvattiin kohti Hämeenkankaan suurinta suppaa, Koivistonvatia.

Kuva: Laura Koivumäki

Suomen hienoimpiin lukeutuvat lähteet Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat Hämeenkankaalla. Lähteillä kuultiin niihin liittyviä tarinoita ja virkistäydyttiin raikasta vettä hörppien. Paluumatkalla lähteiltä Jämille voi valita jyrkkiäkin ylämäkiä, joilla pääsee tosissaan testaamaan, kuinka sähköavusteisuus vaikuttaa polkemiseen. Ryhmä piti maastopyöräilyä ihan parhaana retkiohjelmana.

Kuva: Terttu Hermansson

Kiipeilyä ja golfailua

Pyöräilyn jälkeen olikin nälkä, ja vatsat täytettiin Lomahotelli Jämin lounaspöydän maistuvilla antimilla. Lounaan jälkeen suunnattiin Jämi Maiden Seikkailupuistoon, jossa kiipeiltiin korkealla puiden latvustojen lomassa. Seikkailupuistossa on viisi eritasoista rataa, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Puiston ylpeys on Suomen pisin vaijeriliukurata. Koululaiset pitivät kovasti myös kiipeilystä. Kiipeilyn lisäksi minigolfailtiin rennosti ja heiteltiin frisbeeta radalla. Iltapäivällä tunnin matka takaisin kotiin taittui mukavasti paikallisen tilauskuljetuksen kyydillä.

Kuva: Jämi Maat

Koko ryhmä, niin oppilaat kuin opettaja ja ohjaajakin, pitivät Jämin retkipäivää onnistuneena. Sen lisäksi, että retkellä oli mukavaa, päivän aikana opittiin uutta omasta Geoparkista ja sen ainutlaatuisuudesta.

Koululaisten Geopark-retkipäivää pilotoitiin Leader-rahoitteisessa Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hankkeessa, josta maksettiin osa retken kustannuksista.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

GEOPARK TARJOAA KOULULAISRYHMILLE MONIPUOLISIA RETKIMAHDOLLISUUKSIA

Luontoäidin lähikauppa

Geoparkin monipuoliset maastot tarjoilevat valtavan määrän luonnon omia herkkuja, joita kuka tahansa retkeilijä voi poimia mukaansa, syödä suoraan suuhunsa tai valmistaa ruoaksi vaikka nuotiotulella.

Maistuisivatko Lauhanvuoren laen mustikat, Kauhanevan kermien kapalot tai vaikkapa Hämeenkankaan herkkutatit? Alueen metsät ja suot tuottavat taatusti terveellistä ja tuoretta satoa keväästä pitkälle syksyyn.

Keväällä ensimmäisenä poimijoita ilahduttavat hiekkapohjaisesta metsämaasta esiin nousevat korvasienet. Huolellisen esikäsittelyn jälkeen korvasienistä valmistuvat herkulliset keitot ja muhennokset. Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa myös erilaisten villiyrttien poimimiselle. Terveellisin salaattipohja syntyy itse poimituista vuohenputken, voikukan, maitohorsman ja ketunleivän lehdistä. Huomioithan, että kasveja ei kuitenkaan saa kerätä luonnonsuojelualueilla eikä kansallispuistoissa.

Kesän ehkä odotetuimpiin marjoihin lukeutuu monen suosikkimarja mustikka, jonka poikkeuksellisen monipuolisista terveysvaikutuksista on puhuttu maailmallakin jo pitkään. Mustikat maistuvat parhailta juuri poimittuina, metsässä mättäällä popsittuina. Mukaan kerätyistä mustikoista valmistuvat makoisimmat piirakat. Hyviä mustikkametsiä voi löytää ympäri Geopark-aluetta, mutta erityisesti Lauhanvuoren laki on tunnettu runsaista mustikkasadoistaan. Lauhanvuorella on tavattu käydä mustikassa pitkienkin matkojen päästä.

Samoihin aikoihin mustikan kanssa alkavat kypsyä soiden aarteet, himoitut, kullankeltaiset hillat eli lakat. Hyvänä lakkavuotena marjoja voi olla soilla paljonkin, mutta parhailta paikoilta lakat katoavat nopeasti ahkerien poimijoiden sankoihin. Terveelliset hillat ovat hyviä sellaisenaan, mutta niitä käytetään paljon myös leivonnassa, kuten perinteisessä lakkakakussa.

Syksymmällä soilla kypsyvät punaiset, kirpeät karpalot. Karpaloita kannattaa poimia vasta syksyn ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, sillä pakkanen pehmentää marjojen happamuutta. Soiden marjat lakka ja karpalo voisivat olla Geoparkin tunnusmarjoja – ovathan suot Geoparkin tärkein luontotyyppi. Soilla kasvaa myös ravinteikasta, miedonmakuista juolukkaa, jota kuitenkin hyödynnetään vain vähän.

Loppukesällä mäntymetsien jäkäläkankaat värjäytyvät paikoin punaiseksi puolukoiden kypsyessä poimittaviksi. Hyvältä paikalta monikäyttöisiä puolukoita kerää nopeasti suurenkin määrän. Ravinteikasta puolukkaa voi poimia pitkälle syksyyn asti. Samantyyppisiltä kasvupaikoilta voi löytää myös paljon vähemmän käytettyä, mutta todella terveellistä variksenmarjaa. Sitä kannattaa kokeilla rohkeasti ja käyttää monipuolisesti kuten muitakin metsämarjoja.

Jo alkukesästä lähtien tarkkaavainen retkeilijä voi löytää polkujen varrelta kullankeltaisia kanttarelleja. Mikä olisikaan maukkaampi retkiherkku, kuin nuotiolla paistinpannulla valmistetut keltavahverot? Geoparkin laajoilta kankailta, kuten Hämeenkankaalta, voi kesän edetessä ja syksyn tullen löytää runsaastikin monenlaisia herkullisia ruokasieniä, kuten hiekkaisilla harjualueilla viihtyviä tatteja, haperoita ja rouskuja. Vehreiden kuusikoiden suosikkisieniin kuuluu esimerkiksi satoisa suppilovahvero. Jos sienestämisestä oikein innostuu, kannattaa pakata mukaansa sienikirja-, -veitsi ja -kori, ja suunnata kesäiseen tai syksyiseen metsään missä päin Geoparkia tahansa. Sienien lisäksi seikkailijan on mahdollista saada saaliiksi vaikka mitä luontoelämyksiä!

Jokamiehenoikeuksien ansiosta Geoparkin luonnon tarjoamat herkut ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä − ja vieläpä aivan ilmaiseksi. Hyvien apajien hakemiseen liittyy aina etsimisen ja löytämisen riemua, joka kuuluu oleellisena osana asiaan. Vaikka uskomattomia marja- ja sienipaikkoja ei sattuisikaan löytämään tai suuria määriä satoa onnistuisi keräämään, ei kannatta lannistua. Tärkeintä on, että lähtee retkelle, tarkkailee ympäristöä ja nauttii luonnosta sitä kunnioittaen.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

Hurahda hiihtämiseen Geoparkissa

Geoparkin hyvin hoidetut ladut ja laakeiden soiden koskemattomat hanget kutsuvat hiihtämään. Geologisen historian ansiosta alueella on korkeitakin mäkiä, jotka keräävät ympäröiviä alueita runsaampia lumisateita.

Laduilta ja latujen vierestä

Geopark-alueella on satoja kilometrejä hoidettuja latuja. Hämeenkankaan ja Lauhanvuoren kansallispuiston kangasmetsien sekä Kihniön Pyhäniemi-Käskyvuori -reitin upeat ladut lukeutuvat hiihtäjien keskuudessa alueen suosituimpiin, mutta muitakin hienoja hiihtomahdollisuuksia on alueen joka kunnassa. Löydät kuntakohtaiset latukartat sekä tiedot latujen kunnosta oheisista linkeistä. Osa laduista on merkitty myös Retkikartalle

Kuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Pitkillä metsäsuksilla, näppärillä liukulumikengillä tai perinteisillä lumikengillä luot Geoparkin valmiiden latujen ulkopuolelle omat reittisi ja löydät uudet, lumoavimmat suosikkipaikkasi. Alueemme ammattitaitoiset oppaat vievät sinut luontoseikkailuille varmasti ja turvallisesti. Löydät nämä palveluntarjoajat sivustomme Aktiviteetit-osiosta. Voit myös vuokrata välineitä omille talvisille seikkailuillesi. Lue lisää talviartikkelistamme.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Hyypänjokilaakso

Haasta itsesi hiihtotapahtumissa

Geopark-alueella on hiihtotapahtumilla pitkät perinteet. Pirkan Hiihto Hämeenkankaalla on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty massahiihtotapahtuma, ja Kauha-Hiihto sekä Lauhan hiihto ovat tuoneet hiihtäjiä Lauhanvuorelle jo vuosikymmenten ajan.

Kuva: Pirkan Hiihto, Hämeenkangas

Pirkan Hiihto

Pirkan Hiihtoa hiihdetään maaliskuun alkupuolella Kankaanpään Niinisalosta Jämijärven kautta Tampereelle. 90 kilometrin mittaisen täysimatkan lisäksi on matkasta mahdollista sivakoida myös lyhyempiä osuuksia.

Varsinainen Pirkan Hiihto suunnitellaan järjestettäväksi 6.3.2022. Viikko tämän jälkeen 12.3.2022 suunnitellaan järjestettäväksi omaan huoltoon perustuva Pirkan reppuhiihto. Lue lisätietoa tapahtumasta järjestäjän sivuilta.  

Kauha-Hiihto ja Lauhan hiihto

Toinen suuri, perinteikäs hiihtotapahtuma Geopark-alueella on Lauhanvuoren alueella helmikuun loppupuolella järjestettävä Kauha-Hiihto. Kauha-Hiihto suunnitellaan järjestettäväksi 20.2.2022. Lue lisätietoa tapahtumasta järjestäjän sivuilta.

Isojoella Lauhanvuoren maisemissa on perinteisesti järjestetty myös Lauhan hiihto -tapahtumaa.

Pääkuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geoparkin parhaat pulkkamäet

Laskuväline kainaloon, pipo syvälle päähän ja reipas askel kohti Geoparkin parhaita mäenlaskupaikkoja. Geoparkin huimat pulkkamäet villitsevät niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin.

Löydä lähin pulkkamäkesi

Geoparkissa on loistavia mäenlaskupaikkoja joka puolella aluetta. Valitse näistä lähin tai testaa vaikka kaikki! 

  • Isojoki, koulun piha, Kristiinantie 17 (62.11890, 21.95762)
  • Jämijärvi, Jämi, Jämintie 653 (61.77704, 22.71911)
  • Kankaanpää, Monttu, Toivontie 1 (61.80679, 22.38674)
  • Karijoki, Paarmanninvuori, Kristiinantie 167 (62.30189, 21.67973)
  • Karvia, Torro, Torrontie 161 (62.14431, 22.59605)
  • Kauhajoki, Sotka, Sotkantie 113 (62.41367, 22.22170)
  • Kihniö, Pyhäniemi, Pyhäniementie 251/20 (62.18489, 23.12918)
  • Parkano, Kairokoski, Parkanontie 118 (62.01948, 23.02285)
  • Siikainen, koulun piha, Lauttijärventie 8 (61.87994, 21.82121) 

Kuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Nautiskele nuotiolla

Pulkkamäessä tulee varmasti nälkä. Mikä onkaan mukavampaa, kuin istahtaa hetkeksi alas laskujen välissä ja syödä kunnon eväät. Nuotiotulen äärellä evästely on kaikkein hauskinta, mutta ruoka maistuu ulkona missä tahansa muuallakin. Muista varata mukaasi istuinalusta. Geoparkin nuotiopaikat löydät Retkikartalta. Huomioithan Metsähallituksen koronavirusohjeet ja retkietiketin myös taukopaikoilla.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Valmiiseen pöytään

Pulkkailun jälkeen kunnon ruoka maistuu ja ylimääräinen herkuttelu vaikkapa suklaisen kakun ja lämmittävän juoman muodossa kuuluu suorastaan asiaan. Geoparkin ravintola- ja kahvilatarjonnan lähellä pulkkamäkeäsi löydät Palvelut-sivuiltamme

Kuva: Sirkku Ylikoski / Valkoinen Puu, Kauhajoki

Pääkuva: Metsähallitus / Jari Salonen, NaturPro Films, Hämeenkangas