GEOPARK KUTSUU RETKEILEMÄÄN

Ota haltuun Geoparkin kiehtova kahden miljardin vuoden historia. Patikointi- ja pyöräilyreitit sekä luontokohteet kutsuvat tutustumaan läntisen Suomen luontomatkailuhelmeen – Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin.

KAKSI KANSALLISPUISTOA JA MUITA UPEITA RETKIKOHTEITA

Geoparkin kauniit kansallispuistot

Geopark-alueella sijaitsevat kauniista maisemistaan tunnetut, tänä vuonna 40 vuotta täyttävät Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot.

Lauhanvuoren kansallispuiston hiekkakankaiden ja soiden helppokulkuisilla reiteillä pääset aikamatkalle menneisyyteen. Lauhanvuoren ykköskäyntikohteisiin kuuluu Kivijata, vaikuttavan kokoinen pirunpelto, joka on muodostunut harvinaisesta hiekkakivestä. Lauhanvuorella saatat nähdä myös esimerkiksi metsäpeuroja.

Kuva: Sannamari Ratilainen / Metsähallitus, Lauhanvuoren kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tutustut upeaan erämaiseen suoluontoon. Kauhanevan pitkospuureitti kuljettaa keidassuon sydämeen ja Katikankanjonin vaativa polku kuusikkoisen kurun saloihin.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Aitoa suoluontoa soidensuojelualueilla

Haapakeitaan soidensuojelualue on alueen suurin ja monipuolisin suokohde. Alkukesästä retkipoluilla ilman täyttää huumaava suopursun tuoksu. Kiikaroi lintuja näkötorneista tai pitkospuupoluilta. Lue lisää linnuista artikkelistamme.

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Katso parhaat kohteet ja lue retkivinkit artikkelistamme.

Kuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Aktiiviliikkujan unelma

Hämeenkangas tarjoaa luonnossa liikkujille kymmeniä kilometrejä helppokulkuisia reittejä, tiheän taukopaikkaverkoston ja hienoja luonnonnähtävyyksiä. Patikoi, pyöräile, melo, retkeile Hämeenkankaalla on monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet.

Kuva: Sofia Sillanpää, Hämeenkangas

Vuoria ja vesistöjä

Kiipeä vuorille, kallioisille kukkuloille, ja tähyile näkötorneista laakeisiin metsä- ja suomaisemiin. Geoparkissa on myös paljon puroja, lampia ja kiemurtelevia pikkujokia, joten alue tarjoaa elämyksiä vesiretkeilijöille ja kalastajillekin.

Lue lisää Geoparkin monipuolisista retkikohteista sivuiltamme

Kuva: Sofia Sillanpää, Käskyvuori

Kulttuuriperinnön jäljillä

Geoparkin kulttuurikohteet kertovat alueen ihmisten ja luonnon yhteisestä historiasta ja nykyisestä, joskus vähän omintakeisestakin elämänmenosta. Ihmettele alueen asukkaiden luovuutta Taiteiden reitillä tai tee vaikka kirkkokierros.

Tutustu Geoparkin monipuolisiin museoihin, ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin sekä taiteeseen Kankaanpään Taidekehällä ja teiden varsilla. Ylläty nykykansantaiteen hauskoista vuosittain vaihtuvista teoksista vaikkapa eri puolilla Karviaa ja ITE-taiteen kesäkaupunki Parkanoa. Löydät mielenkiintoisimmat käyntikohteet esitteestämme.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Alpon savanni

GEOPARKIN KOHTEET KERTOVAT ALUEEN AINUTLAATUISTA HISTORIAA

RETKEILE GEOPARKISSA

Patikoi poluilla

Patikkapolut kuljettavat luontokohteiden sydämeen ja parhaiden nähtävyyksien äärelle. Geoparkissa on sekä helppoja, myös perheille sopivia polkuja että vaativampiakin reittejä, jotka soveltuvat usean päivän vaelluksiin maastoyöpymisineen.

Geoparkin patikointireitit on koottu Geoparkin retkeilyoppaaseen.

Kuva: Lauri Kurki, Lauhanvuoren kansallispuisto

Pyöräile Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä

Geoparkin uudella Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä otat haltuun kaksi miljardia vuotta Suomen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla polkemalla sen läpi. Reitit yhdistävät Geoparkin merkittävimmät käyntikohteet ja kauneimmat maisemat sekä kuntakeskukset ja parhaat matkailupalvelut.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Kolme pitkää maanteillä kulkevaa Traveller-runkoreittiä tarjoavat yli yön kestäviä seikkailuja kokeneille pyöräilijöille ja pyöräretkeilijöille. Lyhyemmät Enjoyer-reitit sopivat esimerkiksi perheiden ja aloittelevien pyöräilijöiden päiväretkiin. Todelliset seikkailut odottavat Adventurer-maastopyöräilyreiteillä. Pyöräile Geoparkin reiteille Tampereen seudun Järvien reiteiltä tai rannikkoa myötäilevältä EuroVelo 10:ltä.

Lue lisää Geoparkin pyöräilyreiteistä ja pyörämatkailupalveluista verkkosivuiltamme sekä retkeilyoppaastamme.

Kuva: Pasi Talvitie, Kihniö

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee ruokatauosta luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruoat nuotiolle valmiiksi toimitettuina tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista.  

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Löydät taukopaikat kartalta.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Vietä unohtumaton yö luonnossa

Vietä yösi teltassa tai riippumatossa ja koe Geoparkin kesäöiden ja varhaisten aamujen taianomainen tunnelma. Huomaathan, että suojelualueilla leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla. Kohdekohtaiset ohjeet löydät Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilta. Myös leirintäalueet ovat loistava vaihtoehto ulkona yöpyjille.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsukylä

UNIIKKIEN KESÄTAPAHTUMIEN JA PARHAIDEN PALVELUJEN GEOPARK

Geoparkin kesä on täynnä tapahtumia: ulkoilmakonsertteja ja kesäteatteria, taidetta ja urheilua monessa muodossa. Esimerkiksi Willi Karvia tarjoaa upeita konsertteja ja teatterielämyksiä 1600-luvun linnakkeesta inspiraationsa ammentaneessa Kulttuurikeskus Skantzissa. 

Kankaanpäässä on pitkät pesäpalloperinteet. Tunnelmaan pääset mukaan Kankaanpään Mailan kotipeleissä.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kulttuurikeskus Skantz

Kesäaikaan Geoparkin kylät heräävät eloon. Esimerkiksi kahvilat, ravintolat, putiikit ja tilapuodit houkuttelevat matkailijoita ja alueen asukkaita viihtymään. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Nauti Geoparkin kohteista ja reiteistä opastetulla retkellä. Asiantuntevan paikallisoppaan kanssa löydät parhaat reitit sekä kohteet ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Oppaan kanssa saat retkestäsi eniten irti. Yritykset vuokraavat välineitä, kuten kanootteja ja sähköavusteisia maastopyöriä myös omatoimiretkeilijöille.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Edistä hyvinvointiasi ohjatulla hyvinvointiretkellä luontoon. Saunominen ja hemmottelevat hoidot täydentävät luontoelämyksesi. Rentoudu savusaunan pehmeistä löylyistä tai sauno perinteisessä rantasaunassa puukiukaan lämmössä. Esimerkiksi alueen soiden turpeeseen perustuvat hellivät hauteet ja kylvyt rentouttavat ja elvyttävät saunomisen lomassa.

Lue lisää ja inspiroidu yritysten tarjonnasta Palvelut-sivullamme. Löydät palvelut myös kartalta. Elämyksiä ja palveluja ostat helposti Geoparkin verkkokaupan kautta. 

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

GEOPARK ON KESÄLLÄ PARHAIMMILLAAN

MUUTAMIA HELMIÄ ALUEEMME AJANKOHTAISESTA TARJONNASTA

Ihminen luonnossa -viikko elokuussa

Parkanossa järjestetään jälleen elokuun loppupuolella perinteikäs Ihminen Luonnossa- tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus. Tapahtuma tarjoaa torstaista sunnuntaihin esimerkiksi tasokkaan seminaarin, opastettuja retkiä upeisiin Geopark-kohteisiin, perinnepäivän SyVillassa ja perhetapahtuman metsämuseolla. Lue lisää Visit Parkanon verkkosivuilta.

Kuva: Hanna Tuuri /Tuuri-Tiedotus, Parkanon metsämuseo

Iloiset tuliaiset More Joylta

More Joy tarjoaa luonnonkuituisia keittiöliinoja ja -pyyhkeitä luontoaiheisin kuosein. Iloiset kuosit syntyvät yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa tai vaikkapa asiakkaan toiveiden mukaan. Tehtaanmyymälästä löydät niin mökkilahjat kuin lapsille kivat askartelupaketitkin. Lue lisää More Joyn verkkosivuilta

Kuva: More Joy

Vuokravälineet Kesport Kauhajoelta

Kesport Kauhajoen kesän tarjontaan kuuluvat uutuuksina sähköpyörä- sekä sup-lautavuokraus. Kivijalkakaupasta löydät vuokravälineiden lisäksi kaikki tarvittavat varusteet aktiiviseen luontolomaasi. Lue lisää Kesport Kauhajoen verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

 

Outar – elämyksiä luonnonväreistä

Outar tarjoaa lähi- ja verkkokursseja luonnonväreihin liittyen. Kasvivärit sopivat harmonisiin luoviin hetkiin. Lähiluonnon kasvit sisältävät paljon kiehtovia väriaineita, joita voi käyttää käsitöissä ja taiteessa monella tavalla. 

Esimerkiksi lauantaina 11.6. Parkanossa järjestettävällä Vesivärejä ja musteita luonnonväreistä -kurssilla pääset valmistamaan vesivärejä kannolla istuen. Maalaa luonnon antimista valmistamillasi kasvimusteilla, kuten esi-isämme aikoinaan tekivät. Kurssilla opit valmistamaan itse kasviväreistä pigmenttijauheita, vesivärejä ja musteita eri tekniikoilla itse keräämistäsi kasveista sekä kasviväriuutteista. Lue lisää Outarin verkkosivuilta.

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Salaisen Puutarhan Majatalo ja Valkoisen Puun kahvila

Salaisen Puutarhan majatalo sijaitsee Kauhajoella 1890-luvulla rakennetussa, vallattoman puutarhan ympäröimässä pappilarakennuksessa. Majatalo on kunnostettu ja sisustettu ylellisesti skandinaavista boheemiutta ja antiikkia yhdistellen. Majatalossa on kuusi uniikkia kahden hengen huonetta, joiden pehmeät vuoteet ja kaunis sisustus kutsuvat viipymään. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

Hurmaava Valkoisen Puun kahvila sijaitsee reilun kilometrin päässä Salaisen Puutarhan Majatalosta. Kahvilassa nautit saman kadun varrella, Valkoisen Puun omassa leipomossa, valmistetusta herkuista. Kahvilan kakut ja leivonnaiset tunnetaan herkullisuudestaan. Niiden aidot ja mutkattomat maut syntyvät amerikkalaisilla ja eteläpohjalaisilla sukuresepteillä paikallisia raaka-aineita suosien. Kakuista kuuluisin on luomuspelttiin leivottu Salaisen Puutarhan Suklaakakku, mehevä ja täyteläinen superherkku, jota myös majatalon aamupalalla tarjoillaan. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Viinitila Meggala

Viinitila Meggala valmistaa laadukkaita, aromikkaita ja maukkaita viinejä intohimosta ammattimaiseen viininvalmistukseen ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Meggalan juomia voit nauttia tilan omassa ravintolassa tai ostaa mukaasi tilamyymälästä. Ravintolassa ja kahvilassa voit nauttia myös esimerkiksi pientä purtavaa kahvin kera. Ruoka-annoksia tarjoillaan ravintolapäivinä ja tilauksesta. 

Heittäydy kesällä mukaan Meggalan skumppa- ja olutjoogaan sekä kesäbingoon tai osallistu viinitastingiin ja viinehtimökierroksiin. Juhannuksena tilan täyttää iloinen kesätunnelma, kun väki kokoontuu Meggalaan juhannusmarkkinoille ja juhlimaan terassitansseihin karaoken säestyksellä sekä herkuttelemaan lähiburgereilla. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Vartti hiljaisuutta Visokon meditatiivisten videoiden avulla

Visikon videoiden avulla teet meditatiivisen, noin 15 minuutin mittaisen virtuaalimatkan Suomen luontoon. Videoiden avulla syvennät luontoyhteyttäsi ja kunnioitat luontoa enemmän. Elinvoimasi lisääntyy, rauhoitut ja stressinhallintasi paranee. Saat videoista 30 % alennusta Visokon verkkokaupassa koodilla LHGeo. Lue lisää yrityksen tarjonnasta Visokon verkkosivuilta

Kuva: Visoko

Maalaiselämyksiä Luomajärven Kievarissa

Lähde kesällä makumatkalle Etelä-Euroopan tunnelmiin Luomajärven Kievarin kokkien johdolla. Kerran kuussa järjestettävillä Kievariravintolan Makujen Matka -ruokateemaillallisilla herkutellaan Espanjan, Italian ja Ranskan mauilla.

Kievari järjestää tilauksesta monenlaisia unelmien kesäpuuhia aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Tarjolla on mm. ponipatikkaretkiä, lasten hevosteluhetkiä, koko perheen Päivä Maatilalla -ohjelmia, maalaisromanttisia hevoskärryretkiä sekä ratsastutunteja kentällä ja maastossa. Kievarilta vuokraat myös fatbike-pyörät ja sähköavusteiset retkipyörät omatoimisille pyöräseikkailuille valmiilla pyöräilyreiteillä. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.    

Kuva: Luomajärven Kievari

Jämijärven Avoimet Pihat

Jämijärven Avoimet Pihat -tapahtuma kutsuu kylään! Tutustu paikalliseen elämänmenoon pienessä ja lennokkaassa maaseutupitäjässä lauantaina 11.6., kun jämijärveläiset avaavat pihojensa portit vierailijoille. Poikkea pihakirpputoreilla, vieraile yrityksissä ja tiloilla, herkuttele pop up -kahviloissa ja -ravintoloissa, nauti konsertista ja innostu askartelupajoissa. Osallistu kalastuskilpailuun tai lähde veneretkelle vanhalla puuveneellä. Voit myös luvan kanssa kiivetä kirkontorniin! Kartan ja aikataulun löydät Jämijärvi-Seuran verkkosivuilta

Kuva: Tuomo Leikkola

Kulttuuria Kankaanpäässä Suomen taidepääkaupungissa

Tutustu ainutlaatuiseen Taidekehään kävelemällä Taidepolkua pitkin tai vaikka pyöräilemällä kehän ympäri. Taidekehä on yli sadan pysyvästi kaupunkimiljööseen sijoitetun taideteoksen vähitellen täydentyvä kokonaisuus, jossa taideteos, ympäristö ja maisema kohtaavat hienoimmalla mahdollisella tavalla.

Kankaanpään tori on koko seudun iloinen kohtauspaikka. Torilla tavataan ympäri vuoden torstaisin ja lisäksi kesälauantaisin. Kesän päätteeksi perinteinen Hörhiäisviikko elokuun loppupuolella tarjoaa monipuolisesti musiikkia, taidetta, liikuntaa, hyvinvointia ja mukavaa markkinahenkeä. Hörhiäisissa kohtaavat uudet ja vanhat tutut! Lue lisää Kankaanpään kaupungin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Kankaanpään Taideyhdistyksen puumerkkitiilityöpajat

Muovaile oma puumerkkisi Taidekehän yhteisölliseen tiilimuuriin ohjatussa taideyhdistyksen työpajassa. Kankaanpään Taideyhdistys on järjestänyt toukokuussa Petäjä-opistolla puumerkkitiilityöpajoja. Työpajaan on mahdollisuus osallistua vielä lauantaina 28.5. klo 11–14.  Varaa aikaa muovailuun puolesta tunnista tuntiin. Uudet osallistujat otetaan työpajaan noin tunnin välein. Tiedustelut: Kankaanpään Taideyhdistys

Kuva: Laura Koivumäki

KESÄINEN GEOPARK HURMAA KÄVIJÄN

MUISTA RETKIETIKETTI

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettyinä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut otsikkokuvat: Aili Raudla-Majakangas, Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #twobillionyeartours #kahdenmiljardinvuodenmatkalla #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

TERVETULOA GEOPARKIIN!

Talven hiljaiseloa Geoparkissa – suksilla suolle

Mystiseen suoluontoon on helppo tutustua talvella vaikkapa suksilla. Niillä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa.

Huidankeitaalle suksilla

Mystiseen suoluontoon on helppo tutustua talvella vaikkapa suksilla. Niillä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa – osin siksi, ettei sinne pääse, ja siksi, että monet suoalueet ovat lintujen pesimisalueita, joissa ei saa liikkua. Niin myös Huidankeidas.

Huidankeidas sijaitsee Honkajoella, ja sinne on opastettu kulku Siikaistentien varrelta Haukantien kautta. Huidankeitaan parkkipaikalle johtavaa tietä pidetään auki talvisin. Ajoin sinne ja hiihdin polkua pitkin ensin näkötornille.

Umpihankihiihtoa

Polulla ei ollut kävelty edellisen lumisateen jälkeen, joten sain hiihtää umpihangessa. Maisema oli todella kaunis, aurinko paistoi matalalta, miten se tammikuussa voikaan paistaa, ja maalasi lämpimiä sävyjä puiden latvuksiin.

Koivikko

Huidankeitaan laidassa on upea koivikko, jossa puut kaartuivat lumen painosta. Koivikko on syntynyt Honkajoen ja Isojoen kuntien alueella vuonna 1959 roihunneen suurpalon jäljille. Kesällä koivikko on pikkulintujen paratiisi.

Suon rauhaa

Suo avautui uljaana ja rauhallisena, puhdas hanki loisti auringonkajossa. Ei ääntäkään kuulunut. Jatkoin tornilta kaakkoon suon reunan tuntumassa, välillä umpijäässä olevien allikoiden yli ja pehmeiden kermien päältä, välillä sukelsin kitukasvuisten mäntyjen lomitse. Pikkuhiljaa alkoi näkyä elämän jälkiä hangella.

Jälkiä lumella

Kärppä oli kuljeskellut lumen pinnalla määrätietoisesti. Pienet parijäljet kulkivat säännöllisenä nauhana kermien poikki. Kärppä pitää pikkujyrsijät kurissa, mutta se pystyy pyydystämään myös jäniksiä puremalla saalistaan niskaan. Kärpän on nähty käyvän myös metson kurkkuun kiinni.

Pian löysin itseni keskeltä teerien nukkumalähiötä. Lukuisia kieppikoloja ja käytäviä oli siellä täällä, ja koloissa oli myös teerien jätöksiä, jotka paljastivat, kenelle petipaikat kuuluivat. Riittävä määrä pehmeää lunta tarkoittaa teerelle suotuisaa talvea. Se pääsee lepäämään petolintujen ja kylmän ulottumattomiin.

Huidansaloon

Suon laidassa risteili jäniksen jälkiä, jotka eivät näyttäneet johtavan minnekään, ne vain päättyivät. Jänis on ovela tyyppi, sillä se tekee paluuperiä kulkemalla omia jälkiään taaksepäin vähän matkaa ja hyppäämällä sitten sivulle. Siten se harhauttaa mahdolliset saalistajat.

Mättäillä jänis oli kaivanut lunta maahan asti löytääkseen syötävää. Lumi oli onneksi pehmeää, joten se oli päässyt helpolla.

Hiihdin Huidansaloon, joka vaikutti kartalta katsoen kiinnostavalta. Se on suon reunassa kuivalla maalla sijaitseva ”niemi”, loivaa kumpuilevaa maastoa, jonka harjanteet ovat dyynejä ja muinaisia rantavalleja. Suon reunalla oli useita hienoja keloja, ja kuivan maan puolella alkoi upea, avara männikkö. Heti männikön reunassa oli metso kipitellyt edestakaisin. Seurasin vähän matkaa sen jälkiä, jos olisin vaikka tehnyt näköhavainnon, mutta luovuin pian takaa-ajosta.

Hiljainen männikkö

Männikössä kuului vain käpytikan naputusta, kaikki pikkulinnut loistivat poissaolollaan. Keli oli melko kylmä, pakkasta oli reilut kymmenen astetta ja alkoi hiukan tuulla, joten pienemmät siivekkäät olivat varmasti suojaisemmissa metsissä.

Yllätys latvustossa

Eväiden nauttimisen jälkeen palasin takaisin ja ihastelin vielä suon rauhaa ja taivaan hienoja värejä. Paluumatkalla Honkajoen ja Siikaisten välillä havaitsin huurremetson männyn latvassa aterioimassa. Metso käyttää ravinnokseen heikkojen ja vanhojen mäntyjen neulasia, sillä niissä on vähemmän ruoansulatusta haittaavia hartsiaineita. Huurremetsoksi kutsutaan huurteisessa puussa oleilevaa ukkometsoa. Se on erityisesti metsästäjille tuttu termi.

Vaikka talvinen suo näyttää äkkiseltään hiljaiselta, löytyy samoilijalle runsaasti jälkiä ja havaintoja luonnon monimuotoisuudesta karuissa olosuhteissa. Tarinat on kirjoitettu hangen pintaan, ja rauhallisella kulkemisella voi päästä tekemään näköhavaintojakin. Niukka äänimaisema kertoo myös omaa kieltään. Tervetuloa Geoparkin mystisille soille talven kirkkaina päivinä – ja kuutamoöinä!

Teksti ja kuvat: Terttu Hermansson

Nuoret tutustuivat Geoparkiin ja metsien arvoihin 4H:n metsäpäivissä

Koululaiset ovat oppineet Geoparkista sekä metsien käytöstä ja arvoista 4H:n metsäpäiväretkillä Hämeenkankaan Niiniharjulla.

Geopark Rangerit ovat kertoneet nuorille Geoparkista ja retkikohteesta 4H:n koululaisten metsäpäivissä Jämin Niiniharjulla. Jämin metsäpäivät on järjestänyt Satakunnan alueen 4H, ja Metsänhoitoyhdistys Karhu ja Geopark ovat olleet mukana tarjoamassa päiviin ohjelmaa. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa huomattavan osan koululaisten metsäpäivien kuljetuskustannuksista.

Kuva: Annukka Pörsti

Vuosittain ympäri Suomea järjestettävien 4H-metsäpäivien rastiradalla nuoret saavat tietoa metsästä, oppivat metsässä liikkumisen taitoja ja havainnoivat yhdessä metsäluontoa. Lisäksi metsäpäivissä tutustutaan mm. työntekoon, tulenkäsittelyyn, jokamiehenoikeuksiin, kierrätykseen ja ruokailuun metsässä. 

Kuva: Pasi Talvitie

Syksyn 2021 metsäpäivissä Niiniharjulla Hämeenkankaalla Geopark Ranger Kristiina Peltomaa tutustutti koululaiset Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin. UNESCO-status kertoo, että alue on geologisesti arvokas ja ainutlaatuinen.

Kristiina selitti nuorille, miten kaukaiset historian tapahtumat, kuten jääkausi, ovat alueella vaikuttaneet ja miten sen merkit jalkojen alla ja ympäristössä sekä paikallisissa perinteissä näkyvät. Kertomukset paikan päällä herättivät historian tapahtumat eloon. Koululaiset kirmasivat supan rinnettä alas ja ylös, jolloin alueen pinnanmuodot ja maisema tulivat tutuiksi liikunnan avulla.

Kuva: Annukka Pörsti

Geopark-johdannon jälkeen maastosta etsittiin puihin kiinnitettyjä kuvia, jotka esittivät alueelle ominaisia kasvi- ja lintulajeja. Kuvien äärellä tunnistettiin lajeja ja pohdittiin yhdessä, miten lajit liittyvät juuri tähän ympäristöön ja toisiinsa ja miksi tämä elinympäristö on niille tärkeä. 

Kuva: Päivi Lindfors

Kristiina oli piilottanut maastoon myös ämpäreitä, joihin hän oli koonnut erilaisia näytteitä osallistujien tutkittaviksi. Yhdessä ämpärissä oli erilaisia jäkäliä, toisessa sammalia, kolmannessa käpyjä ja neljännessä siemeniä. Erityisesti erilaisten siementen ominaisuudet ja leviämisstrategiat osoittautuivat nuorten keskuudessa mielenkiintoiseksi aiheeksi, kun niistä opittiin aivan uutta.

Kuva: Annukka Pörsti

Geopark-tuokion aikana tutkittiin myös metsälehmuksen eli niinipuun kuivuneita lehtiä. Paikannimi Niiniharju viittaakin alueella kasvaviin metsälehmuksiin. Metsälehmuksen lehdet kuljettivat kuulijat atlanttiseen lämpökauteen, jolloin jaloja lehtipuita kasvoi Suomessa nykyistä pohjoisempana. Niiniharjun puulajistossa näkyy edelleen lämpimämmän ilmastokauden vaikutuksia. Niinestä tehtiin ennen köysiä, joilla maksettiin veroa Ruotsi-Suomen kuninkaalle.   

Kuva: Pasi Talvitie

Retken kohokohtiin kuuluu tietysti myös eväshetki. Oppilaat nauttivat koulusta mukaansa saamiaan eväitä sekä 4H:n tarjoamia nuotiomakkaroita.

Kuva: Terttu Hermansson

4H:n metsäpäivissä lukuisat Geopark-alueen ja lähialueiden koululaiset ovat saaneet tietoa Geoparkista sekä metsistä ja niiden arvoista ja käytöstä. Metsäpäivissä nuoret ovat oppineet tärkeitä asioita iloisen luonnossa vietetyn yhteisen ajan ja käytännön toiminnan kautta. 4H:n metsäpäivät ovat Geoparkille hieno mahdollisuus välittää nuorille arvokasta tietoa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kuva: Anna-Kaisa Valaja

4H:n metsäpäivissä on pilotoitu Geoparkin ympäristökasvatustoimenpiteitä osana maaseuturahoitteisia hankkeita. Parkanon Säästöpankkisäätiö on tukenut Geoparkin osallistumista metsäpäiviin. Kiitämme kaikkia tahoja hyvästä yhteistyöstä!  

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030 #geoeducation

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

4H:n metsäpäivissä opitaan luonnossa olemalla ja tekemällä

Kotiseudun luonto ja kulttuurimaisemat elokuvaksi

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” -elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle.

Nää maat, nää mannut

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” sai ensi-iltansa Bio Marlonissa syksyllä 2021. Elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle. Kun yleisö löysi elokuvan ja näytöksiä tarvittiin toinen toisensa jälkeen, olivat tekijät kiitollisin mielin. Suosion myötä edistyisi myös perimmäinen toivomus: elokuvan elämyksellinen sisältö innostaa vaalimaan ikiaikaista perintöämme ja liikkumaan kotiseudun moni-ilmeisessä ympäristössä.

Elokuvan taustalla on Kauhajoen poikkeuksellisen laaja yli 100 niteen kotiseutukirjallisuus. Erityisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä on kuvattu perusteellisesti viiden kirjan sarjassa: Kauhajoen luonnonkirja (1983) Kauhajoen vesien kirja (1991) Kauhajoen metsien ja soiden kirja (1999) Hämes-Havunen (2006) ja Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja (2012). Niidenkin synty oli talkootyön ihme: kaikki noin 100 kirjoittajaa tekivät artikkelinsa perehtyneisyytensä aihepiiristä korvauksetta. Sama koski kymmeniä kuvaajia. Myös kirjat kustannettiin ja 2000-3000 kappaleen painokset myytiin Lions-klubien vapaaehtoistyönä.

Kirjoista avautui ihmeellisiä asioita. Mitä kallioperä kertoo koko planeettamme historiasta, maaperä monista jäätiköitymisvaiheista, mitä latvavesien purotaimenet ja luomanvarsien lehtomainen rehevyys kertovat pohjavesistä. Luetteloa voi jatkaa pitkään; eroosion voima, mykistävät suursuot, Hyypänlaakson ja lakeuden kulttuurimaisemat…

Vuosikymmenen mittaan kirjoista oli opittu paljon. Joistakin oli jäljellä enää arkistokappaleita. Tuli tarve siirtää ne nuoremmille sukupolville ja avata kirja-aarteitten tieto digitaalisin menetelmin kaikkien kiinnostuneitten yhteisölliseen käyttöön sekä perinteisenä lukukokemuksena että runsasta tietoainesta jalostaen. Tähän työhön saatiin Leader- tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä. Työhön motivoi myös alueen kuntien ja Metsähallituksen yhteinen Geopark-hanke, jossa luontomme ainutlaatuisuus tuodaan näkyvästi esiin kansainvälisesti. Voisimme ehkä olla senkin tukena.

Keväällä 2019 valmistui Kauhajoki tutuksi -sivusto osoitteessa www.kauhajoki.net. Sivuston ytimessä ovat digitoidut kotiseutukirjat kuvineen ja videoineen. Videoita pidettiin digihanketta suunniteltaessa alun alkaen tärkeänä. Tavoite noin kymmenen videon tekemisestä tuntui aluksi kovin mittavalta, mutta innostuksen vallassa tehdyn suuren työmäärän ansiosta 11 videota saatiin valmiiksi. Videot syntyivät 20 aktiivisen tekijän, käsikirjoittajien, kuvaajien, leikkaajien, selostajien ja äänittäjien toimesta. Osa musiikistakin sävellettiin juuri niitä varten. Videoiden hahmottuessa syntyi myös ajatus elokuvasta, jonka katsojat näkisivät elokuvateatterin isolta kankaalta.

Oli aika palata kotiseutuharrastuksen juurille, talkootyön pariin. Videoitten koostaminen elokuvaksi vaati kiinnostavan alun, aihepiiristä toiseen johdattelevat juonnot, uutta kuvitusta, lisää musiikkia ja kohottavan lopun. Kuitenkin piti samalla hyväksyä se, että koosteeseen syntyisi toistoa, sillä itsenäisiä videoita ei ollut tarkoitus leikata uudelleen. Tämän työn otti omakseen Pentti Kakkori, valokuvauksen ja elokuvataiteen osaaja. Vankan kuvaajakaartin työn tuloksia riitti myös uuden kuvituksen tarpeisiin.  Pentti sai tarvitsemaansa tukea juontoihin ja musiikkiin myös muilta kotiseudun ystäviltä. Kunkin nimi näkyy lopputeksteissä. Pentti sanoo olevansa hyvin kiitollinen heille kaikille.

Niin, mitä elokuvan katsojat sanovat 70 minuutin jälkeen? Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas ja siitä tehtyä elokuvaa katsotaan keskittyneesti ja kiinnostuneina. Toistoonkin on suhtauduttu myötämielisellä kommentilla. Kertaus on opintojen äiti!

 

Artikkelin ovat kirjoittaneet Liisa Ruismäki, Kauhajoki-Seuran pj. ja Jussi Kleemola (kuvassa), Kauhajoki tutuksi -sivuston ylläpitoryhmän pj.

Kuvat: Pentti Kakkori

Yläkuva: Marjo Koivisto

Alakuva: Terttu Hermansson

"Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas."

Luonto antoi voimaa Vanhusten viikolla

Lokakuun alussa järjestetyn valtakunnallisen Vanhusten viikon teema oli tänä vuonna “Luonto antaa voimaa”. Geopark vei yhteistyössä Jämijärven kunnan kanssa ikäihmisiä retkelle Geopark-kohteisiin.

Jämijärven kunta järjesti yhteistyötahojen kanssa monipuolisesti ohjelmaa Vanhusten viikon jokaiselle päivälle. Geopark-retkien tavoitteena oli kannustaa ikääntyneitä jämijärveläisiä tutustumaan Geoparkiin ja sen kohteisiin ja nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kuva: Pekka Kauraharju, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Hyvinvointipolku Niiniharjulla

Maanantaiaamupäivänä 4.10.2021 kokoonnuttiin Hämeenkankaan Niiniharjulle, missä kunnan hyvinvointipäällikkö Toni Ojala veti retkeläisille alkujumpan. Kohde on jämijärveläisille tuttu jo entuudestaan, mutta Geopark Ranger Kristiina Peltomaa toi Geopark- ja luontotietämyksellään retkeen uudenlaista sisältöä ja syvyyttä. Niiniharjun maisemissa kierrettiin omaan tahtiin kävellen reitti, jonka varrelle oli kiinnitetty Suomen Ladun Hyvinvointipolku mielen maisemiin -kysymystaulut. 

Kuva: Pasi Talvitie, Niiniharju, Hämeenkangas

Kauniiden luntokuvien elävöittämien taulujen äärelle pysähdyttiin pohtimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysymykset haastoivat retkeilijöitä esimerkiksi miettimään, mikä tuo arkeen iloa, mikä elämässä on hyvin ja mitä kaunista ympärillä näkyy. 

Kuva: Terttu Hermansson

Hyvinvointipolun jälkeen juotiin rauhassa Geoparkin tarjoamat kahvit Niiniharjun kodalla nuotion äärellä. Lomahotelli Jämi toimitti kahvit ja suussa sulavat tarjottavat kodalle, missä kunnan edustajat huolehtivat nuotiosta, tunnelmasta ja tarjoilusta. Osallistujia retkellä oli kolmisenkymmentä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Suoretki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon

Keskiviikkoaamupäivänä 6.10.2021 retkeläiset lähtivät Jämijärveltä kunnan kustantamalla tilausbussilla kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Geopark Ranger Kristiina Peltomaa johdatteli matkan aikana retkeläiset tunnelmaan kertomalla Geoparkista sekä päivän retkikohteesta, Kauhanevasta. Kunnan edustaja retkellä oli Pekka Kauraharju.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Perillä jakauduttiin kolmeen ryhmään. Kristiina vei rauhalliseen tahtiin liikkuneen ryhmän lyhyelle reitille, jonka hiljattain uusitut rakenteet mahdollistavat tutustumisen suoluontoon täysin esteettömästi. Matkalla kiikaroitiin lintuja, ja Kristiina kertoili muistakin soiden asukeista. Osallistujat olivat onnellisia siitä, mitä pääsivät suolla näkemään ja kokemaan leveän lankkupolun ja muiden esteettömän retkeilyn mahdollistavien rakenteiden ansiosta.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark Ranger Päivi Nummijoki jatkoi reippaammin liikkuvan ryhmän kanssa kauniin Kauhalammin kautta Nummikankaan näkötornille, missä ihasteltiin tornista avautuvia, ainutlaatuisen kauniita suomaisemia. Matkan aikana Päivi kertoi tarinoita muun muassa kansallispuiston läpi kulkevasta keskiaikaisesta Kyrönkankaan tiestä, jota pitkin retkeläiset patikoivat.

Kuva: Päivi Nummijoki, Nummikankaan näkötorni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Osa retkeläisistä lähti omatoimisesti kiertämään Kauhalammin pitkospuureittiä pitkin. Rangereiden puolisot pitivät Salomaan uusitulla taukopaikalla nuotiota, jonka äärellä juotiin Geoparkin tarjoamat kahvit. Herkulliset retkieväät valmisti Kotipata Karvia. Kahvittelun jälkeen Kristiina johdatti väkeä nevan laidalle ja kertoi suosta ja sen kasvillisuudesta. Ennen kotiinlähtöä Kristiina veti vielä minijumpan, johon osallistujat suhtautuivat asiaankuuluvalla huumorilla. Retkellä oli nelisenkymmentä osallistujaa.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Iloa ja kiitollisuutta luonnosta  

Vanhusten viikon Geopark-retket toivat selvästi osallistujille iloa. Retkillä kuultiin naurua ja puheenporinaa, ja huumori oli koko ajan läsnä. Kelit suosivat retkeilijöitä, ja tunnelma oli aurinkoinen myös osallistujien keskuudessa.

”On mahdottoman hyvä, että Geopark sai olla mukana tarjoamassa ikääntyneille elämyksiä Geoparkin luonnossa. Retkeläisistä huokui positiivisuus, valloittavuus, lupsakkuus ja kiitollisuus. Hienoa, että Geopark-lippu liehuu näin myönteisissä merkeissä. Geopark on lahja alueen asukkaille”, Kristiina tiivisti tunnelmat retkien jälkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030

Retket järjestettiin osana maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta.

 

Teksti: Laura Koivumäki

Pääkuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Viimeinen kuva: Pasi Talvitie

Luonto antaa voimaa ja iloa

Statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä. Yleisö johdatettiin Geoparkin erityiseen geologiaan ja kulttuurihistoriaan ohjaaja Kari Hakalan johdolla ja paikallisin näyttelijävoimin toteutetun videoteoksen avulla. Tuhansien miljoonien vuosien geologinen tapahtumaketju paljastettiin katsojille taiteen keinoin.

 

Suomen toinen UNESCO Global Geopark juhli Geopark-verkoston jäsenyyttä vuoden myöhässä, mutta se ei himmentänyt statuksen arvoa osallistuneiden silmissä. Juhlapuheissa korostettiin kaikilla tasoilla tehtyä yhteistyötä, jonka ansiosta status oli mahdollista saavuttaa. Alueen arvokkaat kohteet, toimijoiden pitkäjänteinen sitoutuminen kehittämiseen sekä riittävä ja joustava rahoitus nähtiin Geoparkin kulmakivinä, joita tarvitaan jatkossakin.

 

Tilaisuuden avasi Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma, joka esitteli myös juhlapaikkaa, Kulttuurikeskus Skantzia. Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kuvasi mm. Geoparkin valmisteluvaiheita ja painotti yhteistyön merkitystä statuksen saavuttamisessa sekä jakoi Geopark Ranger -koulutuksen suorittaneille todistukset. Metsähallituksen puistonjohtaja Tuula Peltonen, Geoparkin äiti, kiitteli Metsähallituksen ja Geoparkin välistä yhteistyötä ja synergiaa, Satakunnan Ely-keskuksen Maaseutuyksikön päällikkö Timo Pukkila puolestaan kehui Geoparkin hankkeita ja niiden tuloksellisuutta rahoittajan näkökulmasta.

Geopark-status on laadun tae. – Se, että täältä löytyy arvokasta geologiaa, hienoja luontomatkailukohteita ja paikallista aloitteellisuutta, lisää kotiseutuylpeyttä ja luo pohjan erityisesti matkailun kehittämiselle, luonnehti Suomen Geopark-toimikunnan jäsen Jari Nenonen Geologian tutkimuskeskuksesta tämän ison tunnustuksen merkitystä.

Alueen yrityksiä edusti Hannu Raitio SyVillasta; hän muistutti kaikkia siitä, että ymmärtäisimme UNESCOn Geopark-statuksen arvon ja osaisimme hyödyntää sitä. Virallisen juhlapuheen piti Geopark-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marketta Nummijärvi, Kauhajoen kehittämispäällikkö. Hän korosti paikallisen yhteistoiminnan lisäksi valtakunnallista yhteistyötä ja Suomen Geoparkien huomioimista myös rahoituksen muodossa.

 

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark avattiin virallisesti juhlapuheen jälkeen – tällä kertaa ei leikattu nauhaa, vaan puhujat saivat käteensä Konton turvelevyistä tehdyn palapelin palaset ja kokosivat niistä kuvan Kauhanevasta aamusumussa. Yleisö jännitti, saataisiinko palat oikein kasattua. Palapelin palojen asettelu muistutti sujuvasta yhteistyöstä, jonka avulla statuskin saavutettiin.

Valokuvaaja Kari Leon ikuistamasta maisemasta on tullut Geoparkin ikoni, alue tunnistetaan kuvasta, jota on jaettu sekä maailmalla että kotimaisissa kanavissa, ja se komeilee myös lhgeopark.fi:n etusivulla, messuseinäkkeissä ja tienvarsimainoksissa.

 

Juhla huipentui Geoparkin suureen tarinaan, joka esitettiin yleisölle multimediaesityksenä. Näyttelijä ja ohjaaja Kari Hakala on käsikirjoittanut ja ohjannut kesän 2021 aikana joukon esityksiä, jotka on toteutettu Geoparkin geokohteissa kauhajokisen Ne on -teatterin näyttelijöiden kanssa. Pienistä näytelmistä koottiin videoteos, jota Skantzin näyttämöllä juhlistivat vielä Tiina-Kaisa Aro-Heinilän ja Jukka Käännän säveltämä ja esittämä musiikki sekä Ne on -teatterilaisten performanssiesitykset videon pyöriessä isolla näytöllä.

Näyttämön upeasta lavastuksesta vastasivat Skantzin aktiivinen talkooporukka Joni Vainionpään johdolla. Taideteokset olivat Alpon Savannin Alpo Koivumäen sekä SAMKin taidekoulussa opiskelevan Iina Vartian käsialaa. Esitystekniikasta vastasi Kristian Huovinen H-Soundista.

 

– Videoteos on yhtä aikaa tietoteos sekä yllättävä, koskettava ja hauska taideteos, ihastelee Hermansson. – Reiluun tuntiin on saatu mahtumaan 2 miljardia vuotta geologista ja luonnon historiaa sekä ihmisen toimintaa ja kulttuuria asutuksen alkuajoilta nykypäivään. Video kuvaa iloa ja surua, ihmisen kekseliäisyyttä ja suhdetta luontoon.

Statusjuhla oli osa laajempaa Geoparkin tarinaan liittyvää ohjelmaa, jota rakennetaan yhteistyössä alueen luovan alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan erilaisia sisältöjä ja esitysmuotoja, joilla Geoparkin geologista, luonnon ja kulttuuriperintöä saadaan näkyväksi niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Ohjelmatuotantoa rahoittaa EU:n Maaseuturahasto Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan Leadereiden kautta.

 

Statusjuhlan yhteistyökumppanina toimi OP Satapirkka. Kiitos!

Ruokapalveluista vastasivat Korsuretket Oy ja Lauhatuotanto Oy

 

Artikkelin valokuvat: Niina Rautiainen

 

 

Jämillä luontoa ja liikuntaa lukiolaisille

Kankaanpään Yhteislyseon oppilaat viettivät kesäloman kynnyksellä liikunnallisen päivän Jämin alueen ykkösluontokohteisiin tutustuen.

Hämeenkankaan ainutlaatuisilla lähteillä

Kankaanpään Yhteislyseon opettajat järjestivät oppilailleen Jämillä liikunnallisen luontopäivän, jonka ohjelman toteuttamiseen myös Geoparkin asiantuntijat pääsivät osallistumaan. Päivän ensimmäinen kohde oli Hämeenkankaan kupeessa sijaitseva upea Kylmänmyllynlähde, harjujen lahja luonnossa liikkujille. Tilausbussit toivat oppilaat aamulla lähteille, mistä matkaa jatkettiin jalan alueen muihin näyttäviin luontokohteisiin.

Kuva: Terttu Hermansson

Geopark Ranger Kristiina Peltomaa vei oppilaat kertomustensa avulla aikamatkalle menneisyyteen, jolloin lähteet olivat alueen asukkaille tärkeitä myllyä pyörittävän, ikuisesti pulppuavan veden ansiosta. Lähteisiin on liittynyt myös paljon uskomuksia.

Kuva: Terttu Hermansson

Lähteen äärellä Kristiina kertoi oppilaille alueen arvokkaasta eliöstöstä, kuten metsän monipuolisesta puustosta ja linnustosta, jota lähteikön ympäristön runsas hyttyskanta ja harvinaisemmatkin hyönteiset hyödyttävät. Ympäristökasvatuksen kurssilaiset pääsivät kartuttamaan digikasvioitaan muun muassa luhtalemmikillä ja uposvesitähdellä. Ympäri vuoden auki pysyvät lähteet ovat kiehtova ja suosittu käyntikohde kaikkina vuodenaikoina.

Kuva: Terttu Hermansson

Koivistonvadilla tietoa alueen retkeilypalveluista ja -ohjeista

Lähteiltä patikoitiin Koivistonvadille, missä Metsähallituksen retkeilypalvelurakenteiden huollosta vastaava yrittäjä Tero Lähteenmäki kertoi työstään. Hämeenkankaalla on kymmenkunta Metsähallituksen taukopaikkaa, jotka kaikki ovat kovassa käytössä. Taukopaikkoja korjataan ja kehitetään esimerkiksi esteettömyyden näkökulmasta. Alueen reittejäkin kehitetään ja merkitään parhaillaan uudelleen.

Kuva: Terttu Hermansson

Tero käy taukopaikat läpi viikoittain ja huolehtii, että puuvajoissa on polttopuuta ja laavujen ja kotien ympäristöt säilyvät siisteinä. Kävijät saavat pilkkoa polttopuut pitkistä rangoista itse, sillä valmiiden klapien menekki olisi huomattavasti suurempaa. Vaikka taukopaikkojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, roskaaminen ei onneksi ole enää yleistä useimmissa kohteissa.

Kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkankaalla suurin ongelma on luvaton maastoliikenne. Alueen tiheä polkuverkosto ja helppokulkuinen maasto voi houkutella esimerkiksi mopoilemaan tai ajamaan mönkijällä. Moottoriajoneuvoilla ajo on kuitenkin maastoliikennelain mukaisesti ehdottomasti kielletty aluetta halkovien yleisten teiden ulkopuolella. Hämeenkankaalla partioivat eräpoliisit ja poliisit puuttuvat luvattomaan maastoliikenteeseen.

Kuva: Pasi Talvitie

Retkipäivän kruununa rantalentis ja pulahdus pohjavesilampeen

Koivistonvadilta oppilaat kävelivät harjun laen kutsuvia neulaspolkuja pitkin Niiniharjun kodalle, missä syötiin nuotiomakkarat ja sämpylät mehun kera. Niiniharjulta laskeuduttiin vielä Perhepuistoon, missä helteisen retkipäivän kruunasi rantalentis kuumalla harjuhiekalla sekä virkistävä pulahdus pohjavesilampeen.

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Artikkelin pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkangas tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luontoliikuntaan ja ulkona oppimiseen

Innostavia koululaisretkiä Geoparkissa

Geopark tarjoaa monipuolisia ja innostavia mahdollisuuksia koululaisten retkipäiviin ja pidempiinkin leirikouluihin. Kihniön koululaiset viettivät toukokuun lopulla mukavan keväisen päivän Jämillä Hämeenkankaalla.

Retkillä tutustutaan Geoparkiin

Geopark-retkillä tutustutaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja samalla opitaan liikkumaan luonnossa. Geoparkissa voi tehdä päiväretken yhteen kohteeseen tai järjestää pidemmän leirikoulun ja vierailla useissa kohteissa. Alueen yritykset tarjoavat koululaisryhmille laadukkaita palveluja välinevuokrauksesta ohjattuihin retkiin sekä ruokailuista majoitukseen. Lue lisää retkivinkeistä kohteittain.

Kuva: Sofia Sillanpää

Koululaiset Geopark-retkellä Jämillä

Kihniön koululaiset tekivät keväisen päiväretken Jämille Hämeenkankaalle. Oppilaille esiteltiin etukäteen alueen monipuolista aktiviteettitarjontaa, josta he valitsivat yhdessä mieluisimmat. Retkipäivä rakennettiin liikunnallisen ohjelman ympärille. Samalla oli tavoitteena oppia Geoparkista ja alueen ainutlaatuisesta luonnosta.

Kuva: Pasi Talvitie

Maastopyörillä ykkösluontokohteisiin

Aamupäivän aktiviteetiksi valikoitui maastopyöräretki. Jämi Maiden vuokraamien sähköavusteisten läskipyörien hauskuus yllätti koululaiset, ja pyöräily herätti suurta innostusta jo pyörien säätö- ja testausvaiheessa ennen varsinaisen retken alkua. Hämeenkankaan helppokulkuinen ja mukava polkuverkosto mahdollistaa onnistuneet maastopyöräretket myös ensikertalaisille.

Kuva: Pasi Talvitie

Jämi Maiden asiantunteva ja innostava pyöräilyopas johdatti joukkion ensin Soininharjun laelle, jossa ihasteltiin korkealta harjun päältä avautuvia maisemia. Polkijoiden jono suuntasi tämän jälkeen neulaspolkuja pitkin alueen suosituimpiin luonnonnähtävyyksiin. Niiniharjun laen arvokkaan metsäalueen ohi kurvattiin kohti Hämeenkankaan suurinta suppaa, Koivistonvatia.

Kuva: Laura Koivumäki

Suomen hienoimpiin lukeutuvat lähteet Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat Hämeenkankaalla. Lähteillä kuultiin niihin liittyviä tarinoita ja virkistäydyttiin raikasta vettä hörppien. Paluumatkalla lähteiltä Jämille voi valita jyrkkiäkin ylämäkiä, joilla pääsee tosissaan testaamaan, kuinka sähköavusteisuus vaikuttaa polkemiseen. Ryhmä piti maastopyöräilyä ihan parhaana retkiohjelmana.

Kuva: Terttu Hermansson

Kiipeilyä ja golfailua

Pyöräilyn jälkeen olikin nälkä, ja vatsat täytettiin Lomahotelli Jämin lounaspöydän maistuvilla antimilla. Lounaan jälkeen suunnattiin Jämi Maiden Seikkailupuistoon, jossa kiipeiltiin korkealla puiden latvustojen lomassa. Seikkailupuistossa on viisi eritasoista rataa, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Puiston ylpeys on Suomen pisin vaijeriliukurata. Koululaiset pitivät kovasti myös kiipeilystä. Kiipeilyn lisäksi minigolfailtiin rennosti ja heiteltiin frisbeeta radalla. Iltapäivällä tunnin matka takaisin kotiin taittui mukavasti paikallisen tilauskuljetuksen kyydillä.

Kuva: Jämi Maat

Koko ryhmä, niin oppilaat kuin opettaja ja ohjaajakin, pitivät Jämin retkipäivää onnistuneena. Sen lisäksi, että retkellä oli mukavaa, päivän aikana opittiin uutta omasta Geoparkista ja sen ainutlaatuisuudesta.

Koululaisten Geopark-retkipäivää pilotoitiin Leader-rahoitteisessa Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hankkeessa, josta maksettiin osa retken kustannuksista.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

GEOPARK TARJOAA KOULULAISRYHMILLE MONIPUOLISIA RETKIMAHDOLLISUUKSIA

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto

Kauhanevan - Pohjankankaan kansallispuistosta löytyy eteläisen suoluonnon helmiä, loivapiirteisiä harjumaastoja sekä monipuolinen kulttuurihistoria.

Suoluonnon helmi

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto on Geoparkin suoteemainen ykköskohde jossa yksi eteläisen Suomen hienoimmista suoalueista kohtaa laajan ja asumattoman Pohjankankaan harjualueen. Alueen maisemaan ovat vaikuttaneet jääkauden lisäksi Ancylusjärven aallot ja maan kohotessa alkunsa saaneet laajat suot. 

Geologisista teemoista Kauhanevalla – Pohjankankaalla näkyvät erityisesti:

  • jääkauden synnyttämät maaperämuodostumat
  • soiden synty ja kehitys sekä pintamorfologia
  • pohjaveden synty
  • lähteet ja lähdeveden rikastuttamat luontoympäristöt
  • eroosiouomastot sekä 
  • geologiaan linkittyvä kulttuurihistoria

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistosta löytyy laajoja ennallistettuja suoalueita ja siellä on tehty myös soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksiin liittyvää tutkimusta. Kansallispuiston kulttuurihistoriaan kuuluvat esihistorialliselta ajalta periytyvä Kyrönkankaan tie, Suomen sota 1808-1809 sekä Suurten nälkävuosien jäljet. 

 

Maa- ja kallioperän piirteitä

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistosta ei kalliota juuri löydy. Peruskartalle ei puiston rajauksen sisään ole merkitty ainuttakaan kalliopaljastumaa. Puiston lähimaillakin kalliomaat rajoittuvat yksittäistapauksiin. Puiston maisemaa hallitsevat suot ja hiekkakankaat. 

Maapeitteiden alla Kansallispuiston kallioperä koostuu pääasiassa graniitista ja sen lähisukulaisesta granodioriitista. Puiston lounais ja länsiosassa tavataan lisäksi gabroa ja kvartsidioriittia. Nämä syvällä maan alla suuressa paineessa ja kuumuudessa hitaasti kiteytyneet kivet kertovat suuresta maiseman mullistuksesta, mannerlaattojen törmäyksestä ja vuorijononpoimutuksesta, joka kauan sitten synnytti nykyisin tuntemamme Suomen niemen. Alueella oli tuolloin tulivuoriakin, joiden synnyttämien kivien jäänteitä voi nykyään löytää mm. Hyypänjokilaakson reunamilta ja Karvian Sarankylän maisemista. 

 

Suoluonnon helmi

Jääkauden lahja

Viime jääkauden loppuvaiheessa jäätiköt perääntyivät kohti pohjoista. Ilmasto oli lämpenemässä, ja mannerjäätikön pinta suli nopeasti. Vesi keräytyi jäätikkökielekkeiden halkeamiin ja reunoille, ja virtasi kohti jäätikön eteläpuolella sijainnutta avointa Ancylusjärveä. Virtaavan veden mukana kulkeutui valtavia määriä jäätikön irrottamaa kiviainesta, joka virrassa kulkiessan pyöristyi. Virtausvoimakkuuden vaihtelun myötä osa aineksesta kasautui uoman pohjalle harjanteiksi. Näin sai alkunsa Pohjankankaan pohjoisosa, joka kuuluu kansallispuistoon.

Etelämpänä jäätikön sisästä purkautuneet vesimassat kasasivat jään reunaan soraa ja hiekkaa valtavaksi suistomaaksi. Kun jää hiljalleen vetäytyi pohjoista kohti, myös suiston paikka muutti. Näin syntyi nykyisen Pohjankankaan eteläosa, joka on puolustusvoimien ampuma-aluetta. 

Jääkauden jälkeinen Ancylusjärvi huuhtoi alueen maisemia voimakkaasti. Maan kohotessa Pohjankangas nousi nopeasti kuiville, ja rantavyöhykkeeseen syntyi aaltojen ja jäiden kasaamina rantavalleja. Nämä näkyvät nyt maisemassa loivana maanpinnan aaltoiluna. 

 

Soiden synty ja kehitys

Kauhanevan laajat suoalueet saivat alkunsa muinaisen Ancylusjärven rantavesien vielä huuhdellessa seutua. Noin 9000 vuotta sitten alueella oli merenlahti, joka kuitenkin hiljalleen vetäytyi kauemmas maan kohotessa. Ranta oli loivapiirteistä rantaluhtaa, jossa kasvoi muun muassa saroja. Maan kohotessa alueelle syntyi muutamia pieniä lampia, jotka kuitenkin pian soistuivat umpeen. 

Maannousun jatkuessa alue metsittyi ja avovesi karkasi Hyypän- ja Karvianjokilaaksoihin. Kostea ilmasto ja pohjavesiolosuhteet kuitenkin johtivat siihe, että metsämaa hiljalleen soistui. Nummikankaalta virranneet pinta- ja pohjavedet edesauttoivat soistumista, ja lopulta alueen puusto kuoli pystyyn. Metsä lahosi ja sen juurakot hautautuivat märkään turpeeseen. Noin 5000 vuotta sitten suolle levittäytyi rahkasammalta, ja turpeen kertymisnopeus kiihtyi – Kauhanevasta kehittyi keidas eli kohosuo. 

 

Nykypäivänä Kauhanevalla on 12 erillistä keidassuokakkua, jotka kohoavat niitä ympäröiviä aapasoita korkeammalle. Suon keskiosassa kulkee laaja pohjoisesta etelään virtaava vetinen aapasuo, jonne purkautuu vesiä myös Nummikankaalta. Kauhanevan laajuus on noin 1600 hehtaaria ja viereisen Punttukeitaan kanssa se muodostaa noin 2500 hehtaarin laajuisen suokokonaisuuden. 

Kauhaneva on suureksi suoalueeksi varsin ohutturpeinen. Enimmillään turvetta Kauhalammen luoteispuolella, noin 4,7 metriä. Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuiston suoalueiden suurin tunnettu turvepaksuus on itse asiassa jossain aivan muualla kuin varsinaisella suoalueella – se löytyy Kuivakaivosta, Nummikankaalla sijaitsevasta supasta, jossa turvetta on enimmillään seitsemän metrin paksuudelta.

Kermit ja kuljut

Keidassoille on tyypillistä pintarakenne, jossa vuorottelevat kuivat harjanteet, kermit, ja märät painanteet, kuljut. Kermit muodostavat korkeuskäyrien tavoin suon keskiosan ympärille kehämäisen rakenteen. Ne ovat asettuneet poikittain suon vesien virtaukseen nähden. Kermien tyypillinen kasvillisuus koostuu sammalista, varvuista ja männyistä. 

Kuljut ovat painanteita, jotka voivat olla kasvipeitteisiä, avonaisia turve- eli ruoppakuljuja tai vesipintaisia eli allikoita. Kasvillisuutena kuljuista tavataan pääasiassa saroja ja kostean paikan sammalia. 

Kauhanevalla kermit ja kuljut vuorottelevat keidassoille tyypillisesti. Pintarakenne sai alkunsa noin 3000 vuotta sitten alkaneen lämpimän ilmastovaiheen aikana. Rakenteen syntyä edesauttaa merellinen ilmasto. Kesällä kermejä pitkin pääsee liikkumaan suolla lähes kuivin jaloin. Talvella erityisesti kuljujen tasaisia pintoja pitkin on mukava hiihdellä. 

 

Kauhalammin rantametsässä

Kauhalammin luoteisrannalta löytyy erikoinen metsä – paksut männyt kohoavat suon keskellä olevalta turvekankaalta suopursujen seasta kuin harjulta. Pitkospuureitti kuljettaa rantametsän läpi, lammen rantaa seuraillen. Katsaus rantaan paljastaa, että ranta on varsin jyrkkä, ja vedenpinta huomattavan alhaalla suohon nähden. Mistä on kyse? 

Kauhalammin rantametsä on luonnonkuivio. Se vastaa olosuhteiltaan ojitetulle suolle tyypillistä turvekangasta. Kauhanevalla on toki ojiakin, mutta rantametsän olosuhteista on kiittäminen laajaa Kauhalammia ja keidassuon kehitystä. Lammen luoteisranta nimittäin on lähempänä suon keskustaa kuin sen vastaranta. Keidassuolle tyypillisesti keskiosa on reunoja korkeammalla, mikä Kauhalammella näkyy niin, että kun kaakkoisranta tulvii suolle, niin luoteisrannalla vesi on liki metrin verran maan pintaa alempana. Tämä on riittänyt kuivattamaan järven rannan niin, että sinne on kehittynyt mäntymetsä.

Kuusikkoisen eroosiokurun kätköissä

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto länsilaidalla on kuusikkoinen kuru, Katikankanjoni. Muutama vuosi sitten kansallispuistoon liitetyn alueen maisema poikkeaa Kauhanevan avaruudesta kuin yö päivästä. Katikankanjonia luonnehtivat jyrkät rinteet, suuret korkeuserot ja varjoisassa kuusikossa solisevat purot. 

Katikankanjoni on eroosiokuru. Se on syntynyt kolmen puron virratessa ja mutkitellessa tasaisella hiekkakankaalla, muinaisen Ancylusjärven aaltojen tasoittaman harjun poikki. Kauhanevalta ja Kauhajärven suunnalta virtaavien purojen hidas kulutus on syönyt harjuun 20 metriä syviä kuruja. Rinnakkain mutkittelevien purojen väliin on paikoin jäänyt harjanteita, kuten Kolmentuulenlakki. Sen  tasainen laki kertoo, millä tasolla maanpinta oli jääkauden jälkeen. 

Katikankanjonin purojen laidalla kulkee vaativa Katikankierros-retkeilyreitti. Meanderoivien eli mutkittelevien purojen uomat elävät hiljalleen vielä nykyäänkin. Kanjonissa voi nähdä melko tuoreita maanvyörymiä ja kuivilleen jääneiden purojen uomia. Keväisin Katikankanjonissa voi olla tulviakin. Alueen puroissa elää luonnonvaraisia taimenia. 

Kolmentuulenlakin laella olevalla tasanteella on aikoinaan tanssittu juhannustansseja. Nyt laella kasvaa vankka mäntymetsä, mutta aikoinaan maisema oli avarampi. Katikankanjoni jatkuu pohjoiseen ja avartuu mahtavaksi Hyypänjokilaaksoksi, joka on koko Länsi-Suomen suurimpia ja syvimpiä laaksoja. 

Ikiaikainen kulkutie erämaan halki

Kauhaneva on yksi harvoista paikoista, missä Suomen keskiaikaisiin valtateihin kuuluva reitti kulkee suolla. Hämeenkangasta ja Pohjankangasta pitkin kulkeva Kyrönkankaan kesätie ylittää Kauhanevan sen kapeimmalta kohdalta, Kauhalammin rantaa sivuten. 1500-luvulta alkaen suon poikki kulkevan tien osuuden kunnossapito oli ilmajokelaisten talonpoikien vastuulla. Reitille rakennettiin useita siltoja ja rumpuja Kauhalammen vesien johtamiseksi kapean tieuran ali. 

Jo esihistoriallisena aikana tunnettu kulkureitti on kehittynyt samaa matkaa ympäröivän suon kanssa. Ehkä Kauhanevan ylitys oli alkujaan helpompaa kuin nykyisin? Pohjankangas nimittäin sukeltaa turpeen sekaan pohjoiskärjessään, noustakseen turpeesta Nummikankaana noin puoli kilometriä pohjoisempana. 

Suon poikki ajeltiin autoillakin vielä 1950-luvulla, mutta sittemmin tieosuus on rauhoitettu vain kävellen ja polkupyörällä kuljettavaksi museotieksi. Suon keskellä kapeaa tietä kävellessään voi jalkojensa alla tuntea tuhansien astuttujen askelten painon ja aavistella menneiden aikojen kulkijoiden mielenmaisemaa. 

Muinaisilla reiteillä

Tarinoiden Lapinkaivo

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistossa on suppakuoppa, joka mainitaan jo vanhoissa tarinoissa. Lapinkaivona tunnettu paikka lienee saanut nimensä alueen muinaisesta lappalaisväestöstä.

Jääkauden loppuvaiheessa alueella virtasi valtava jäätikköjoki. Se kasasi pohjalleen hiekkaa ja soraa. Karkein sora kasautui voimakkaisiin virtapaikkoihin, hiekka rauhallisemman virtauksen alueella. Lapinharjun komeat kivikot viittaavat siihen, että paikalla virtasi runsaasti vettä. Jään vetäytyessä pohjoiseen siitä irtosi ajoittain valtavia jäälohkareita. Yksi sellainen lohkesi Lapinkaivon kohdalle ja hautautui hiekkaan. Ilmaston lämmetessä se suli paikoilleen. Jäljelle jäi vain suuri kuoppa, joka ulottui harjun pohjaveden alapuolelle. Syntyi suppalampi. 

Lapinkaivon sanotaan olevan pohjattoman. Syvyyttä on koetettu mitata, ja kerrotaan järven haltian joskus huutaneen “Mene ja mittaa Nummen ja Kantin väli, niin saat tietään tämän syvyyden!”. Tarinan mukaan venäläiset ovat upottaneen mutapohjaiseen lampeen tykkejään välttääkseen niiden joutumisen suomalaisten käsiin. Lampeen on ilmeisesti myös hukuttauduttu, milloin hevosvaunujen kanssa, milloin ilman. 

Lapinkaivon halkaisija on noin 100 metriä. Suorantaisella lammella on avovettä noin 50 metrin leveydeltä. Sen keskiosassa arvioidaan olevan vettä ainakin viisi metriä ja sen alla on vähintään kahden metrin paksuinen liejukerros. Lapinkaivon pinta 22 metriä viereisen harjun lakea alempana.

Suomen sota 

Suomen sota 1808-1809 päätti 700-vuoden mittaisen Ruotsin vallan ajan Suomessa. 1100-luvulta alkaen Suomi muodosti Ruotsin itäosan, Itämaan, joka oli Suurvalta-ajan Ruotsille tärkeä alue. Suomen kautta Ruotsi linkittyi myös Venäjään – nämä tuon ajan suurvallat taistelivatkin useaan otteeseen Suomen maaperällä. 

Suomen sodan taistelut jättivät jälkensä seudun mielenmaisemaan. Vihollinen hävitti alueen asutusta ja väestöä perinpohjaisesti, pahemmin kuin missään muualla Suomessa sodan aikana. Taisteluja käytiin muun muassa Kauhajoella ja Nummijärvellä. Sodan kovuuteen alueella vaikutti myös paikallisväestön harjoittama sissisodankäynti – Ruotsin armeijan perääntyminen alueelta pakotti paikalliset puolustamaan itse omaa maataan.  

Sotajoukot liikkuivat alueella Kyrönkankaantietä pitkin, nykyisen kansallispuiston läpi: ensin Ruotsin armeijan joukot perääntyivät alueen läpi, sitten seurasi Venäjän armeijan joukkojen siirtyminen alueelle. Suomen sodan jälkeen Kyrönkankaantie rauhoittui hiljaiseksi paikallistieksi, ja Kauhaneva sai rauhan. 

 

Erämaan kulttuurihistoriaa

Suurten nälkävuosien jäljet 

Suomen ja samalla koko Pohjois-Euroopan viimeinen nälänhätä koettiin 1866 – 1868. Suuret nälkävuodet tappoivat lähes kymmenesosan Suomen väestöstä, lähes 200 000 ihmistä. Nälänhädän jäljet näkyvät Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossakin. 

Nälänhätään johtivat monet syyt, tärkeimpänä Pienenä Jääkautena tunnettu epäedullinen ilmastovaihe, johon liittyi voimakkaita ilmastonvaihteluita. Vaikka ilmastovaiheen katsotaan päättyneen 1850, kylmät kesät jatkuivat Suomessa 1860-luvun loppuun asti, ja peräkkäisiä katovuosia koettiin 1865 alkaen kolme. Kylmimpinä vuosina lumet sulivat Etelä-Suomesta vasta toukokuussa ja syksyn pakkaset alkoivat jo syyskuun alussa. 

Nälänhätää hoidettiin Suomessa vastikkeellisella ruoka-avulla. Kerjuulle joutuneille laajoille ihmisjoukoille ei siis annettu ilmaista ruokaa, vaan sitä sai työsuoritusta vastaan. Suomessa rakennettiin hätäaputöinä teitä ja rautateitä ja kuivattiin järviä. Hätäaputyöt ulottuivat Kauhanevallekin – Kauhalammesta kaivettiin 300 metrin pituinen kuivatusoja kohti länttä. Oja näkyy kartoilla vielä nykyäänkin. Toinen lähes 900 metrin mittainen oja kaivettiin Kauhalammilta itään. 

Suuret nälkävuodet eivät Suomessa nousseet kansallista identiteettiä määrittäväksi tapahtumaksi, toisin kuin esimerkiksi Suuri Nälänhätä Irlannissa (1845-1852). Suomessa on kuitenkin noin sata muistomerkkiä, joista yksi on Lapinkaivon partaalla kansallispuiston pohjoisosassa. Nälkävuosien muistomerkki on pystytetty paikalle, jossa kauhajokelainen torppari Juurakon Kustaa nääntyi nälkään huhtikuussa 1868. 59-vuotias Kustaa oli todennäköisesti yksi Kauhalammin ojankaivajista. 

Kiehtovat reitit

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuiston reitit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneille luonnossa liikkujille. 

Tutustu Kauhanevan ja Katikankanjonin reitteihin Retkikartta.fi:ssä.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston reitit Luontoon.fi:ssä.

Tutustu myös Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa koskeviin sisältöihin Metsähallituksen mobiilioppaassa Lauhanvuoriregion.fi:ssä.

Teksti: Pasi Talvitie

Kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

Lähteet: Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 184) Helsinki Collegium for Advanced Studies

https://katovuodet1860.wordpress.com/2018/07/26/lapinkaivo-juurakko-gustaf/

https://yle.fi/uutiset/3-9738085

Samuli Paulaharju, 1910 (https://www.messon.fi/kyronkankaantie/paulaharju.htm)

Geologian tutkimuskeskus, 2018 (GTK/801/03.02/2016, Lauhanvuoren Geopark-alueen turvetutkimukset -raportti)

Lasten kanssa suoretkelle

Geoparkissa on useita retkikohteita, joissa pääsee tutustumaan suoluontoon helposti. Pitkospuupolut johdattelevat pienet tutkimusmatkailijat soiden kummallisten asukkien ja ihmeellisten yksityiskohtien äärelle.

Tiesittekö, että soilla kasvaa kihokkeja, hyönteisiä ravinnokseen pyydystäviä kasvikummajaisia? Kihokkien etsiminen ja hyönteisten pyydystäminen niille ravinnoksi on jännittävää puuhaa. Ympärilleen kannattaa katsella tarkasti, sillä sammaleiden seassa vilisee ja männynkäppyröiden välissä lentelee jos jonkinlaisia ihmeellisiä ötököitä.

Loppukesällä voi rahkasammalmättäiltä löytää maisteltavaksi makoisia lakkoja, syksymmällä poimitaan kirpeitä karpaloita.

Kuva: Terttu Hermansson

Geoparkin helposti saavutettavat suoretkikohteet sekä hyödylliset retkivinkit on koottu esitteeseen. Kohteissa on retkeilyä helpottavia palveluja, kuten taukopaikkoja. Nuotiopaikoilla voi tehdä tulet, mikäli metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Reittien pituudet:

  • Aitonevan turvemuseon ympäristöpolku 2 km
  • Kammi-kylän pitkospuureitti edestakaisin 1 km
  • Katselmankallion – Haapajärven tilan pitkospuureitti edestakaisin 7,2 km
  • Kauhalammin kierros -pitkospuureitti 2,7 km
  • Mustansaarenkeitaan esteetön luontopolku 1,3 km
  • Neva-Lylyn Wilpertti-peikon luontopolku 1,3 km
  • Kustaa Hirven luontopolku 2 km
  • Peräkorven polku Spitaalijärveltä ja Kivijadalle asti yhteen suuntaan 4 km
  • Vaarinnevankeitaan pitkospuureitti parkkipaikalta ja takaisin 2 km

Huom! Hämeenkankaalla sijaitsevan Vaarinnevankeitaan pitkospuupolulla ei ole vielä opasteita. Opastus valmistuu vuoden 2022 aikana.

Usein retken kohokohta on eväshetki. Reppuun pakattuna eväät kulkevat lapsenkin mukana, ja eväitä voi istahtaa syömään minkä tahansa kannon nokkaan.

Retkellä kannattaa suosia kestäviä ja kevyitä astioita. Roskien syntymistä voi ehkäistä jo ennalta, ja retken aikana syntyvät roskat tuodaan aina luonnosta pois.

Kuva: Terttu Hermansson, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Soilla saattavat joskus sukat kastua tai sade yllättää. Vesitiiviisti pakattu vaihtovaatekerta takaa, että kastumisesta huolimatta retkeilyä voidaan jatkaa leppoisissa tunnelmissa.

Jos pysyttelee selkeästi merkityillä reiteillä, yleistasoinen kartta riittää retkellä ohjeeksi. Seikkailut reittien ulkopuolella edellyttävät suunnistustaitoja sekä tarkemman kartan ja kompassin käyttöä.

Hyvin valmistautuen Geoparkin löytöretkiltä saa hauskoja kokemuksia ja muistoja, jotka säilyvät pitkään.

Kuva: Hanna Tuuri, Kustaa-hirven luontopolku, Parkano

Pääkuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto