GEOPARK KUTSUU RETKEILEMÄÄN

Ota haltuun Geoparkin kiehtova kahden miljardin vuoden historia. Patikointi- ja pyöräilyreitit sekä luontokohteet kutsuvat tutustumaan läntisen Suomen luontomatkailuhelmeen – Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin.

KAKSI KANSALLISPUISTOA JA MUITA UPEITA RETKIKOHTEITA

Geoparkin kauniit kansallispuistot

Geopark-alueella sijaitsevat kauniista maisemistaan tunnetut, tänä vuonna 40 vuotta täyttävät Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot.

Lauhanvuoren kansallispuiston hiekkakankaiden ja soiden helppokulkuisilla reiteillä pääset aikamatkalle menneisyyteen. Lauhanvuoren ykköskäyntikohteisiin kuuluu Kivijata, vaikuttavan kokoinen pirunpelto, joka on muodostunut harvinaisesta hiekkakivestä. Lauhanvuorella saatat nähdä myös esimerkiksi metsäpeuroja.

Kuva: Sannamari Ratilainen / Metsähallitus, Lauhanvuoren kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tutustut upeaan erämaiseen suoluontoon. Kauhanevan pitkospuureitti kuljettaa keidassuon sydämeen ja Katikankanjonin vaativa polku kuusikkoisen kurun saloihin.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Aitoa suoluontoa soidensuojelualueilla

Haapakeitaan soidensuojelualue on alueen suurin ja monipuolisin suokohde. Alkukesästä retkipoluilla ilman täyttää huumaava suopursun tuoksu. Kiikaroi lintuja näkötorneista tai pitkospuupoluilta. Lue lisää linnuista artikkelistamme.

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Katso parhaat kohteet ja lue retkivinkit artikkelistamme.

Kuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Aktiiviliikkujan unelma

Hämeenkangas tarjoaa luonnossa liikkujille kymmeniä kilometrejä helppokulkuisia reittejä, tiheän taukopaikkaverkoston ja hienoja luonnonnähtävyyksiä. Patikoi, pyöräile, melo, retkeile Hämeenkankaalla on monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet.

Kuva: Sofia Sillanpää, Hämeenkangas

Vuoria ja vesistöjä

Kiipeä vuorille, kallioisille kukkuloille, ja tähyile näkötorneista laakeisiin metsä- ja suomaisemiin. Geoparkissa on myös paljon puroja, lampia ja kiemurtelevia pikkujokia, joten alue tarjoaa elämyksiä vesiretkeilijöille ja kalastajillekin.

Lue lisää Geoparkin monipuolisista retkikohteista sivuiltamme

Kuva: Sofia Sillanpää, Käskyvuori

Kulttuuriperinnön jäljillä

Geoparkin kulttuurikohteet kertovat alueen ihmisten ja luonnon yhteisestä historiasta ja nykyisestä, joskus vähän omintakeisestakin elämänmenosta. Ihmettele alueen asukkaiden luovuutta Taiteiden reitillä tai tee vaikka kirkkokierros.

Tutustu Geoparkin monipuolisiin museoihin, ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin sekä taiteeseen Kankaanpään Taidekehällä ja teiden varsilla. Ylläty nykykansantaiteen hauskoista vuosittain vaihtuvista teoksista vaikkapa eri puolilla Karviaa ja ITE-taiteen kesäkaupunki Parkanoa. Löydät mielenkiintoisimmat käyntikohteet esitteestämme.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Alpon savanni

GEOPARKIN KOHTEET KERTOVAT ALUEEN AINUTLAATUISTA HISTORIAA

RETKEILE GEOPARKISSA

Patikoi poluilla

Patikkapolut kuljettavat luontokohteiden sydämeen ja parhaiden nähtävyyksien äärelle. Geoparkissa on sekä helppoja, myös perheille sopivia polkuja että vaativampiakin reittejä, jotka soveltuvat usean päivän vaelluksiin maastoyöpymisineen.

Geoparkin patikointireitit on koottu Geoparkin retkeilyoppaaseen.

Kuva: Lauri Kurki, Lauhanvuoren kansallispuisto

Pyöräile Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä

Geoparkin uudella Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä otat haltuun kaksi miljardia vuotta Suomen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla polkemalla sen läpi. Reitit yhdistävät Geoparkin merkittävimmät käyntikohteet ja kauneimmat maisemat sekä kuntakeskukset ja parhaat matkailupalvelut.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Kolme pitkää maanteillä kulkevaa Traveller-runkoreittiä tarjoavat yli yön kestäviä seikkailuja kokeneille pyöräilijöille ja pyöräretkeilijöille. Lyhyemmät Enjoyer-reitit sopivat esimerkiksi perheiden ja aloittelevien pyöräilijöiden päiväretkiin. Todelliset seikkailut odottavat Adventurer-maastopyöräilyreiteillä. Pyöräile Geoparkin reiteille Tampereen seudun Järvien reiteiltä tai rannikkoa myötäilevältä EuroVelo 10:ltä.

Lue lisää Geoparkin pyöräilyreiteistä ja pyörämatkailupalveluista verkkosivuiltamme sekä retkeilyoppaastamme.

Kuva: Pasi Talvitie, Kihniö

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee ruokatauosta luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruoat nuotiolle valmiiksi toimitettuina tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista.  

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Löydät taukopaikat kartalta.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Vietä unohtumaton yö luonnossa

Vietä yösi teltassa tai riippumatossa ja koe Geoparkin kesäöiden ja varhaisten aamujen taianomainen tunnelma. Huomaathan, että suojelualueilla leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla. Kohdekohtaiset ohjeet löydät Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilta. Myös leirintäalueet ovat loistava vaihtoehto ulkona yöpyjille.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsukylä

UNIIKKIEN KESÄTAPAHTUMIEN JA PARHAIDEN PALVELUJEN GEOPARK

Geoparkin kesä on täynnä tapahtumia: ulkoilmakonsertteja ja kesäteatteria, taidetta ja urheilua monessa muodossa. Esimerkiksi Willi Karvia tarjoaa upeita konsertteja ja teatterielämyksiä 1600-luvun linnakkeesta inspiraationsa ammentaneessa Kulttuurikeskus Skantzissa. 

Kankaanpäässä on pitkät pesäpalloperinteet. Tunnelmaan pääset mukaan Kankaanpään Mailan kotipeleissä.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kulttuurikeskus Skantz

Kesäaikaan Geoparkin kylät heräävät eloon. Esimerkiksi kahvilat, ravintolat, putiikit ja tilapuodit houkuttelevat matkailijoita ja alueen asukkaita viihtymään. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Nauti Geoparkin kohteista ja reiteistä opastetulla retkellä. Asiantuntevan paikallisoppaan kanssa löydät parhaat reitit sekä kohteet ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Oppaan kanssa saat retkestäsi eniten irti. Yritykset vuokraavat välineitä, kuten kanootteja ja sähköavusteisia maastopyöriä myös omatoimiretkeilijöille.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Edistä hyvinvointiasi ohjatulla hyvinvointiretkellä luontoon. Saunominen ja hemmottelevat hoidot täydentävät luontoelämyksesi. Rentoudu savusaunan pehmeistä löylyistä tai sauno perinteisessä rantasaunassa puukiukaan lämmössä. Esimerkiksi alueen soiden turpeeseen perustuvat hellivät hauteet ja kylvyt rentouttavat ja elvyttävät saunomisen lomassa.

Lue lisää ja inspiroidu yritysten tarjonnasta Palvelut-sivullamme. Löydät palvelut myös kartalta. Elämyksiä ja palveluja ostat helposti Geoparkin verkkokaupan kautta. 

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

GEOPARK ON KESÄLLÄ PARHAIMMILLAAN

MUUTAMIA HELMIÄ ALUEEMME AJANKOHTAISESTA TARJONNASTA

Ihminen luonnossa -viikko elokuussa

Parkanossa järjestetään jälleen elokuun loppupuolella perinteikäs Ihminen Luonnossa- tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus. Tapahtuma tarjoaa torstaista sunnuntaihin esimerkiksi tasokkaan seminaarin, opastettuja retkiä upeisiin Geopark-kohteisiin, perinnepäivän SyVillassa ja perhetapahtuman metsämuseolla. Lue lisää Visit Parkanon verkkosivuilta.

Kuva: Hanna Tuuri /Tuuri-Tiedotus, Parkanon metsämuseo

Iloiset tuliaiset More Joylta

More Joy tarjoaa luonnonkuituisia keittiöliinoja ja -pyyhkeitä luontoaiheisin kuosein. Iloiset kuosit syntyvät yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa tai vaikkapa asiakkaan toiveiden mukaan. Tehtaanmyymälästä löydät niin mökkilahjat kuin lapsille kivat askartelupaketitkin. Lue lisää More Joyn verkkosivuilta

Kuva: More Joy

Vuokravälineet Kesport Kauhajoelta

Kesport Kauhajoen kesän tarjontaan kuuluvat uutuuksina sähköpyörä- sekä sup-lautavuokraus. Kivijalkakaupasta löydät vuokravälineiden lisäksi kaikki tarvittavat varusteet aktiiviseen luontolomaasi. Lue lisää Kesport Kauhajoen verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

 

Outar – elämyksiä luonnonväreistä

Outar tarjoaa lähi- ja verkkokursseja luonnonväreihin liittyen. Kasvivärit sopivat harmonisiin luoviin hetkiin. Lähiluonnon kasvit sisältävät paljon kiehtovia väriaineita, joita voi käyttää käsitöissä ja taiteessa monella tavalla. 

Esimerkiksi lauantaina 11.6. Parkanossa järjestettävällä Vesivärejä ja musteita luonnonväreistä -kurssilla pääset valmistamaan vesivärejä kannolla istuen. Maalaa luonnon antimista valmistamillasi kasvimusteilla, kuten esi-isämme aikoinaan tekivät. Kurssilla opit valmistamaan itse kasviväreistä pigmenttijauheita, vesivärejä ja musteita eri tekniikoilla itse keräämistäsi kasveista sekä kasviväriuutteista. Lue lisää Outarin verkkosivuilta.

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Salaisen Puutarhan Majatalo ja Valkoisen Puun kahvila

Salaisen Puutarhan majatalo sijaitsee Kauhajoella 1890-luvulla rakennetussa, vallattoman puutarhan ympäröimässä pappilarakennuksessa. Majatalo on kunnostettu ja sisustettu ylellisesti skandinaavista boheemiutta ja antiikkia yhdistellen. Majatalossa on kuusi uniikkia kahden hengen huonetta, joiden pehmeät vuoteet ja kaunis sisustus kutsuvat viipymään. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

Hurmaava Valkoisen Puun kahvila sijaitsee reilun kilometrin päässä Salaisen Puutarhan Majatalosta. Kahvilassa nautit saman kadun varrella, Valkoisen Puun omassa leipomossa, valmistetusta herkuista. Kahvilan kakut ja leivonnaiset tunnetaan herkullisuudestaan. Niiden aidot ja mutkattomat maut syntyvät amerikkalaisilla ja eteläpohjalaisilla sukuresepteillä paikallisia raaka-aineita suosien. Kakuista kuuluisin on luomuspelttiin leivottu Salaisen Puutarhan Suklaakakku, mehevä ja täyteläinen superherkku, jota myös majatalon aamupalalla tarjoillaan. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Viinitila Meggala

Viinitila Meggala valmistaa laadukkaita, aromikkaita ja maukkaita viinejä intohimosta ammattimaiseen viininvalmistukseen ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Meggalan juomia voit nauttia tilan omassa ravintolassa tai ostaa mukaasi tilamyymälästä. Ravintolassa ja kahvilassa voit nauttia myös esimerkiksi pientä purtavaa kahvin kera. Ruoka-annoksia tarjoillaan ravintolapäivinä ja tilauksesta. 

Heittäydy kesällä mukaan Meggalan skumppa- ja olutjoogaan sekä kesäbingoon tai osallistu viinitastingiin ja viinehtimökierroksiin. Juhannuksena tilan täyttää iloinen kesätunnelma, kun väki kokoontuu Meggalaan juhannusmarkkinoille ja juhlimaan terassitansseihin karaoken säestyksellä sekä herkuttelemaan lähiburgereilla. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Vartti hiljaisuutta Visokon meditatiivisten videoiden avulla

Visikon videoiden avulla teet meditatiivisen, noin 15 minuutin mittaisen virtuaalimatkan Suomen luontoon. Videoiden avulla syvennät luontoyhteyttäsi ja kunnioitat luontoa enemmän. Elinvoimasi lisääntyy, rauhoitut ja stressinhallintasi paranee. Saat videoista 30 % alennusta Visokon verkkokaupassa koodilla LHGeo. Lue lisää yrityksen tarjonnasta Visokon verkkosivuilta

Kuva: Visoko

Maalaiselämyksiä Luomajärven Kievarissa

Lähde kesällä makumatkalle Etelä-Euroopan tunnelmiin Luomajärven Kievarin kokkien johdolla. Kerran kuussa järjestettävillä Kievariravintolan Makujen Matka -ruokateemaillallisilla herkutellaan Espanjan, Italian ja Ranskan mauilla.

Kievari järjestää tilauksesta monenlaisia unelmien kesäpuuhia aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Tarjolla on mm. ponipatikkaretkiä, lasten hevosteluhetkiä, koko perheen Päivä Maatilalla -ohjelmia, maalaisromanttisia hevoskärryretkiä sekä ratsastutunteja kentällä ja maastossa. Kievarilta vuokraat myös fatbike-pyörät ja sähköavusteiset retkipyörät omatoimisille pyöräseikkailuille valmiilla pyöräilyreiteillä. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.    

Kuva: Luomajärven Kievari

Jämijärven Avoimet Pihat

Jämijärven Avoimet Pihat -tapahtuma kutsuu kylään! Tutustu paikalliseen elämänmenoon pienessä ja lennokkaassa maaseutupitäjässä lauantaina 11.6., kun jämijärveläiset avaavat pihojensa portit vierailijoille. Poikkea pihakirpputoreilla, vieraile yrityksissä ja tiloilla, herkuttele pop up -kahviloissa ja -ravintoloissa, nauti konsertista ja innostu askartelupajoissa. Osallistu kalastuskilpailuun tai lähde veneretkelle vanhalla puuveneellä. Voit myös luvan kanssa kiivetä kirkontorniin! Kartan ja aikataulun löydät Jämijärvi-Seuran verkkosivuilta

Kuva: Tuomo Leikkola

Kulttuuria Kankaanpäässä Suomen taidepääkaupungissa

Tutustu ainutlaatuiseen Taidekehään kävelemällä Taidepolkua pitkin tai vaikka pyöräilemällä kehän ympäri. Taidekehä on yli sadan pysyvästi kaupunkimiljööseen sijoitetun taideteoksen vähitellen täydentyvä kokonaisuus, jossa taideteos, ympäristö ja maisema kohtaavat hienoimmalla mahdollisella tavalla.

Kankaanpään tori on koko seudun iloinen kohtauspaikka. Torilla tavataan ympäri vuoden torstaisin ja lisäksi kesälauantaisin. Kesän päätteeksi perinteinen Hörhiäisviikko elokuun loppupuolella tarjoaa monipuolisesti musiikkia, taidetta, liikuntaa, hyvinvointia ja mukavaa markkinahenkeä. Hörhiäisissa kohtaavat uudet ja vanhat tutut! Lue lisää Kankaanpään kaupungin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Kankaanpään Taideyhdistyksen puumerkkitiilityöpajat

Muovaile oma puumerkkisi Taidekehän yhteisölliseen tiilimuuriin ohjatussa taideyhdistyksen työpajassa. Kankaanpään Taideyhdistys on järjestänyt toukokuussa Petäjä-opistolla puumerkkitiilityöpajoja. Työpajaan on mahdollisuus osallistua vielä lauantaina 28.5. klo 11–14.  Varaa aikaa muovailuun puolesta tunnista tuntiin. Uudet osallistujat otetaan työpajaan noin tunnin välein. Tiedustelut: Kankaanpään Taideyhdistys

Kuva: Laura Koivumäki

KESÄINEN GEOPARK HURMAA KÄVIJÄN

MUISTA RETKIETIKETTI

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettyinä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut otsikkokuvat: Aili Raudla-Majakangas, Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #twobillionyeartours #kahdenmiljardinvuodenmatkalla #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

TERVETULOA GEOPARKIIN!

Turvallisesti retkelle

Polut kutsuvat kulkemaan - retkeile turvallisesti Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen retkeilykohteiden polut ja reitit ovat suurimmaksi osaksi Metsähallituksen ylläpitämiä. Alueella on myös reittejä, joita ylläpitävät esimerkiksi kunnat tai kaupungit. Turvalliseen retkeilyyn löydät vinkkejä tältä sivuilta. Tutustu myös Metsähallituksen Retkeilyn ABC-sivuun.

Ennen retkelle lähtöä

Tutustu retkikohteeseen etukäteen www.luontoon.fi ja www.retkikartta.fi avulla. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja mikäli aiot käyttää puhelinta maastossa navigointiin esim. karttasovelluksen avulla, niin varmista virran riittävyys virtapankin avulla. Varaa mukaan ensiapupakkaus ja opettele käyttämään sitä. Liiku mieluiten ryhmässä, jolloin ongelmatilanteessa saat helpommin apua. Jos lähdet yksin maastoon, kerro suunnitelmastasi perheellesi tai tovereillesi.

Jos lähdet reitille, niin selvitä reitin lähtöpisteen sijainti ja selvitä itsellesi etukäteen, miten sinne pääsee. Varaa mukaan tarvittavat eväät ja juotavaa. Geopark-alueen taajamissa on myymäläpalveluja, joten tuoreimmat eväät saat, kun ostat ne matkan varrelta.

Reittien vaativuus

Luonnossa kulkevat retkeilyreitit ovat tasoltaan vaihtelevia. Alueen reiteistä valtaosa on helppokulkuisia – erityisesti Lauhanvuoren kansallispuistossa ja Hämeenkankaalla reitit kulkevat pääosin hiekkakankailla, jossa maasto on suhteellisen tasaista.

Suovaltaiset reitinosuudet on Geopark-alueen kohteilla pääosin varustettu pitkospuin – ne ovat varsin helppokulkuisia, mutta pitkospuut saattavat olla märällä kelillä liukkaita.

Vaativimpia polkuja ovat kalliomailla kulkevat reitit, kuten esimerkiksi Alkkianvuoren tai Susiluolan polut, jotka reittiluokittelun perusteella ovat keskivaativia. Näillä reiteillä tervejalkainen pärjää mukavasti, mutta maasto aiheuttaa paikoin haasteita esimerkiksi kivikoiden ja polulla olevien korkeuserojen vuoksi.

Geopark-alueen patikkareiteistä pääosa on lyhyitä, alle 10 km mittaisia. Eri reittejä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista kasvattaa pituutta – esimerkiksi Lauhanvuorella voi tehdä noin 25 km patikkaretken. Pidempää reittiä etsivä voi suunnata esimerkiksi Paroonin Taipaleelle – Parkanon asemalta Seitsemisen kansallispuistoon ulottuvalle reitille mittaa tulee yli 30 km. Pitkiä patikointiin soveltuvia rengasreittejä ei Geopark-alueella ole.

Esteettömät reitit

Geopark-alueen esteettömistä reiteistä useimmat ovat vaativia esteettömiä reittejä. Ne ovat siis kuljettavissa avustetusti. Reitin varren palveluista esimerkiksi käymälät ja keittokatokset ovat useimmiten myös esteettömiä. Geopark-alueen erikoisuus on Mustansaarenkeitaan esteetön lintutorni. Esteettömät reitit soveltuvat myös lastenvaunuille.

Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden esteettömyyttä on parannettu viime vuosina ja niiden luokittelua kehitetään aktiisesti. Tarkista tuorein tieto palvelujen esteettömyydestä www.luontoon.fi:stä.

Turvallisesti poluilla

Turvalliset luontokohteet

Reitit vievät kulkijan luonnonähtävyyksien ja erilaisten kohteiden äärelle. Geopark-alueen luonnonnähtävyydet ovat sellaisenaan turvallisia, eikä niissä ole esimerkiksi putoamisvaaraa, mikäli pysytellään vakiintuneilla ja merkityillä poluilla. Geopark-alueella kohteiden turvallisuuden osalta suurimmat riskit liittyvät kompastumiseen tai kaatumiseen sekä veteen putoamiseen. Riskin toteutuminen vaatii useimmiten kuitenkin reitiltä poikkeamista tai tietoista riskin ottoa.

Mikäli kuitenkin huomaat merkityllä reitillä turvallisuuspuutteita, ilmoita niistä reitin ylläpitäjälle. Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla ilmoituksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Sää ja ilmasto

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -alue sijaitsee Länsi-Suomessa, Suomenselän vedenjakaja-alueen eteläosassa. Maa nousee merestä verraten nopeasti ja alueen maanpinnan taso nouseekin suhteellisen nopeasti lähes 200 metriin merenpinnasta. Tämä vaikuttaa alueen ilmastoon ja säähän. Korkeilla mailla sataa runsaasti ja sää on usein alavampia alueita viileämpi.

Ylämailla runsaslumiset talvet ovat melko tavanomaisia. Alueen suot ovat usein keskitalvella jäässä, jolloin niillä on helppo liikkua. Lauhanvuoren rinteillä voi olla paksu lumihanki vielä vappuna, ja Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maisemissa maantiet ja latupohjat lumen ja jään peitossa, kun etelämpänä ovat jo koivut hiirenkorvalla. Muutoin sääolosuhteet ovat samankaltaisia kuin muualla eteläisessä Suomessa.

Ilmatieteen laitokselta voit tarkistaa säähän liittyvät varoitukset.

Kuva: Sofia Sillanpää

Perille löytäminen

Geopark-alueen reitit on pääsääntöisesti merkitty maastoon polkuviitoin ja maalimerkein. Viitoissa kerrotaan, mille ulkoilun lajille reitti on tarkoitettu. Osalla reiteistä on pelkät viitat. Metsähallituksen kohteilla reittimerkinnät toteutetaan nykyään puihin kiinnitetyillä värillisillä merkeillä. Reittimerkin väritys on useimmiten sama kuin reitin väri kohteen opaskartassa.

Osalla reiteistä merkintätapa on perinteinen maalimerkki puussa tai erillinen maahan pystytetty tolppa, johon merkki on maalattu tai kiinnitetty. Pitkospuureiteillä erillistä merkintää ei välttämättä ole, sillä pitkospuita seuraten kulkija pysyy varmasti reitillä.

Reitillä eteenpäin auttavat myös kartat. Puhelimiin on saatavilla hyviä maastokartat sisältäviä karttasovelluksia, joista osassa on myös navigointiominaisuus. Pidemmillä retkillä digitaalisista ratkaisuista varmin on erillinen GPS-laite, joka ei ole riippuvainen matkapuhelinverkosta – varaparistot kulkevat tarvittaessa helposti repussa. Toimintavarmuudeltaan parhaat suunnistusvälineet ovat perinteinen maastokartta ja kompassi.

Leppoisasti luonnossa

Leiriytyminen

Leiriytyminen on alueen kansallispuistoissa eli Lauhanvuorella ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa sallittua merkityillä telttailupaikoilla, jotka on merkitty alueiden opaskarttoihin ja lueteltu www.luontoon.fi:ssä. Hämeenkankaalla leiriytyminen on vapaampaa, mutta suositeltavaa on leiriytyä hoidettujen taukopaikkojen yhteydessä. Pääsääntöisesti luonnonsuojelualueilla leiriytyminen on rajoitettua.

Telttapaikoilla on yleensä tilaa muutamalle teltalle, nuotiokehä, kuivakäymälä  ja pöytä-penkkiyhdistelmä, joillakin myös kaivo tai lähde. Kaikilla nuotiopaikoilla ei ole luvallista telttailla – tutustu kohteen ohjeisiin ja sääntöihin opastusmateriaalien avulla ennen kuin leiriydyt.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Taukopaikat

Geopark-alueen kohteilla on lukuisia hoidettuja taukopaikkoja – laavuja, nuotiopaikkoja, keittokatoksia, kotia ja tupia. Osa laavuista sopii myös leiriytymiseen, mutta pääosa huolletuista taukopaikoista on suunniteltu päiväkäyttöä varten, eikä niiden yhteydessä välttämättä ole aina esimerkiksi käymälää tai vesipistettä. Tarkista taukopaikkojen palvelut www.luontoon.fi:stä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Juomavesi

Alueen kansallispuistoissa on useita juomavesipisteitä. Ajantasainen tilanne niiden vedenlaatua koskien löytyy www.luontoon.fi:stä sekä kaivon yhteydessä olevasta veden laatua kuvaavasta tiedotteesta. Alueella on myös lähteitä, joiden vettä voi omalla vastuulla käyttää juomavetenä. Pääosa alueen vesistöistä on kuitenkin ruskeita ja humuspitoisia, eikä niiden vesi sovellu juomavedeksi. Vinkki: kevyt mukana kulkeva vedenpuhdistin kannattaa pakata ainakin yli yön retkille mukaan juomaveden puhdistamista varten.

Kuva: Terttu Hermansson / Metsähallitus

Ruoka

Retkiolosuhteissa ravintolassa ruokailu ei aina onnistu, mutta sekin on mahdollista. Hämeenkankaalla reittien varrella on ravintolapalveluja Kuninkaanlähteellä ja Jämillä, Lauhanvuorella Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa. Majoituspalveluista on mahdollista ostaa mukaansa retkieväspaketteja. Omia eväitä on puolestaan mahdollista täydentää matkalla kohteeseen, alueen taajamista löytyy päivittäistavarakauppoja. 

Alueen taukopaikoilla on yleensä mahdollisuus lämmittää ruokaa tulella, mutta tulenteko on rajoitettua metsäpalovaroituksen aikana. Varmimmin ruoan saa lämpimäksi retkikeittimellä. 

Retken jälkeen on myös mukava poiketa kahvilassa tai ravintolassa ja hankkia voimia kotimatkaa varten. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Käymälät

Huollettujen taukopaikkarakenteiden yhteydessä on usein käymälärakennus. Perinteiset kuivakäymälät ovat suosituimmilla kohteilla hiljalleen väistymässä uusien umpisäiliökäymälöiden tieltä. Käymälöissä ei ole wc-paperia, joten pakkaa mukaan rulla, mikäli suunnitelmissa on ulkohuussissa käynti.

Et ole yksin

Luonnon eläimet

Geopark-alueella luonnossa liikkuminen on verraten huoletonta ja turvallista. Tämä siitä huolimatta, että Länsi-Suomessa tavataan nykyään kaikkia suurpetoja. Ne kuitenkin väistävät ihmistä. Eläimistä kulkijalle haittaa onkin etupäässä hyönteisistä.

Kuivilla kankailla hyttysiä on vähän, soilla ja kosteikkojen lähellä taas enemmän. Keskikesällä soilla kulkijaa kiusaavat myös paarmat ja mäkäräiset, kesäiltaisin järvien rannoilla saatat tutustua myös pienen pieniin polttiaisiin.

Lähteiden ympäristössä, lehtomaisilla kasvupaikoilla ja rannoilla liikkuvan kannattaa suojautua punkeilta. Alue ei ole pahimpia punkkialueita Suomessa, mutta luonnossa liikkuvan kannattaa silti ottaa päivittäinen punkkisyyni osaksi iltarutiineja.

Loppukesästä alueella esiintyy myös hirvikärpäsiä, mutta niiden määrä vaihtelee myös kohteesta riippuen – suosituilla ulkoilualueilla hirvikärpäsiä on vähän, mutta hiljaisilla ja erämaisilla kohteilla enemmän.

Ampiaiset ja muut pistiäiset kuuluvat Suomen luontoon. Taukopaikkarakenteet ja esimerkiksi liiterit tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja hyönteisille.

Kyykäärme on ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme. Geopark-alueen luontokohteilla kyitä voi tavata lähes missä vaan – kalliomaiden lisäksi etenkin soilla voi alkukesästä liikkua kyykäärmeitä. Tämä on syytä huomioida etenkin, jos liikut luonnossa lemmikkieläimen, kuten koiran kanssa.

Jos maastossa liikkuessa törmäät suureen nisäkkääseen, se on todennäköisimmin hirvi. Nopean ja sulavasti maastossa liikkuvan hirven ohella erityisesti Lauhanvuorella voit nähdä myös metsäpeuran. Peltomaisemissa näet todennäköisesti myös valkohäntäpeuroja.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Lemmikkieläimet

Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Geopark-alueen kohteille, mutta ne on pidettävä aina kytkettynä. Lemmikkieläinten osalta on hyvä pitää mielessä, että joillain alueilla saattaa metsästysaikana liikkua irrallaan metsästyskoiria. Kansallispuistoissa metsästys on kuitenkin kielletty.

Kuva: Terttu Hermansson

Talviretkeily

Geopark-alueen kohteet sopivat hyvin myös talvella retkeilyyn. Lauhanvuorella hoidettu latuverkosto palvelee myös retkihiihtäjää, Hämeenkankaalla ladut taas sopivat paremmin kuntoiluun. Alueen suot ovat mitä parhaimpia umpihankihiihtokohteita. Kalliomaastot taas sopivat mainiosti lumikengillä liikkumiseen. Kansallispuistojen tauko- ja leiriytymispaikat palvelevat myös talvella – maastossa yöpymistä varten tarvitset kuitenkin yleensä oman majoitteen, sillä alueella on vain yksi autiotupa.

Kuva: Laura Koivumäki

Teksti: Pasi Talvitie

Kuvat: Pasi Talvitie, ellei toisin mainittu

Valmistaudu Geopark-pyöräretkeen

Huolellinen suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat tärkeä osa pyöräretkeä sekä onnistuneen retken edellytys.

Huolehdi turvallisuudesta 

Ota koko ryhmäsi pyöräretken suunnitteluun mukaan alusta alkaen, myös lapset. Huomioi suunnittelussa turvallisuusasiat. Kerro reittisuunnitelmastasi läheisillesi ja muista informoida heitä suunnitelmien muutoksista ja tavoitteiden toteutumisesta myös retken aikana. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Suosi pyöräillessäsi värikästä pukeutumista, mikä parantaa näkyvyyttäsi ja edistää liikenneturvallisuutta. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätäsi onnettomuuden sattuessa. Laki edellyttää valojen käyttöä hämärän ja pimeän aikaan. Valot edistävät näkyvyyttäsi myös päivällä. Noudata pyöräilyn hyviä käytäntöjä ja liikennesääntöjä.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -mobiilisovellus, niin apu löytää sinut tarvittaessa nopeasti. Ethän unohda puhelimesi laturia! Pakkaa lääkkeitä mukaasi muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi siltä varalta, että suunnitelmasi muuttuvat ja retkesi pitenee. Ota mukaasi perusensiaputarvikkeita: sideharsoa, laastareita, haavanpuhdistusainetta, särkylääkettä ja voidetta hiertymiin. Varaa mukaasi myös auringolta suojaavia voiteita ja vaatteita.

Kaikkeen et voi varautua, mutta pohdi etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja niille ratkaisuja. Valmiiksi mietityt toimintamallit nopeuttavat ratkaisujen tekemistä ja lisäävät turvallisuutta. Ongelmien ratketessa nopeasti voit jatkaa retkeäsi suunnitelmiesi mukaisesti.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Varautuminen ja ennakointi lisäävät turvallisuutta

Välineet ja varusteet

Pyöräretkelle soveltuva polkupyörä on varusteiden kulmakivi. Käyttökohde ja -tarkoitus sanelevat pyörän mallin. Tieliikennekäyttöön riittää hyvin vaikkapa työmatkapyörä, maastoajoon suositellaan maastopyörää. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Pyörän tulee olla tieliikennekelpoinen, toimiva ja varustelultaan tarkoitukseen soveltuva. Toimivuuden tarkastamista ja huoltoa ei ole syytä laiminlyödä, koska niillä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen. Säännöllisesti huollettu ja tarvittaessa korjattu pyörä on myös toimintavarma.

Huollettu ja toimiva pyörä on onnistuneen retken edellytys. Huolla pyöräsi itse tai teetä huolto ammattilaisella. Pyörän toimivuutta kannattaa testata huollon jälkeen muutaman kerran. Pyörään tulevat ongelmat ja viat ovat mahdollisia, mutta harvinaisia muutaman sadan kilometrin matkalla. Huollettu pyörä toimii yleensä moitteettomasti, mikäli et kaadu tai joudu kolariin. 

Pakkaa mukaasi pyöränhuoltotarvikkeista ainakin pyöräilijän monitoimiavain, rengasmuovit ja pumppu. Jo ennakkoon kannattaa hankkia juuri omaan pyörääsi sopivan sisärengas. Rengas on usein järkevämpi vaihtaa kuin paikata. Yleisin pyörään tuleva vika onkin renkaan rikkoutuminen. Osaatko korjata renkaan?

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Varsinkin maastopyöräilijän repusta on hyvä löytyä omaan pyörään sopiva ketjuliitin ja vaihtajankorvake sekä muutama pinna. Nämä osat ovat pyöräkohtaisia. Rikkoutuessaan ne on melko helppoja vaihtaa, mikäli ketjunkatkaisija ja pinnatyökalu ovat mukana.

Pyörään saa liitettyä erilaisia laukkuja ja telineitä matkatavaroiden kuljettamista varten. Myös pyörään kytkettävää matkatavarakärryä voidaan käyttää. Varusteet on hyvä suojata kastumiselta kuljetustavasta riippumatta. Mieti myös huoltoautovaihtoehtoa tai varusteiden kuljettamista kuljetuspalvelun avulla.

Täydellä retkivarustuksella pyöräiltäessä teltta ja yöpymisvarusteet vievät suuren osan pyörän kantokyvystä. Parhaina kesäpäivinä pärjää kuitenkin pienellä varustemäärällä. Yöpymällä mökeissä, hotelleissa ym. kevennät kuormaa ja säästät tilaa muille varusteille.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Punainen tupa

Pyörän kuormaamiseen ja tavaroiden kiinnitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska epävakaa kuorma vaikuttaa ajettavuuteen. Mahdollisimman kevyesti ja tukevasti kuormattu pyörä edistävät ajoturvallisuutta ja jaksamista.

Varusteiden ja polkupyörän yhteensopivuutta on hyvä testata ennakkoon. Pyöräile kokeellinen päivämatkan kotipihasta. Testaa tarvittaessa myös telttaa ja retkeilyvälineitä kotipihallasi. Tässä vaiheessa on helppo lisätä tai poistaa varusteita tarpeen mukaan.

Pyörän ja pyöräilykypärän lisäksi voit kasvattaa varusteluetteloa mieltymystesi mukaan. Pehmustetut pyöräilyhousut ovat monille itsestään selvä ajoasun osa. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat maastopyöräilijöille tuttuja, mutta myös muut pyöräilijät käyttävät niitä.

Muuten vaatetus valitaan sään mukaan. Kerrospukeutuminen toimii viileällä säällä parhaiten. Sadevarusteet kannattaa aina olla mukana. Pyöräilijöiden tarpeisiin on saatavilla pieneen tilaan pakkautuvia sadeviittoja ja muita asusteita.

Kuva: Joonas Vinnari, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hyvät varusteet lisäävät mukavuutta pyöräretkellä

Perheen kanssa pyöräretkelle

Perheen kanssa pyöräillessä on huomioitava lasten ikä ja jaksaminen. Pyöräily on energiaa kuluttavaa fyysistä suorittamista. Jaksamisesta huolehditaan säännöllisten ruokailujen ja välipalojen avulla. Varaa riittävästi juotavaa ja pikaenergiaa helposti saataville. Väsyneenä ja nälkäisenä huomiokyky herpaantuu, jolloin virheitä syntyy helpommin ja tapaturmariski kasvaa. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Kerratkaa liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen perusteet ennen pyöräretkeä. Tieto mielenkiintoisista käyntikohteista parantaa lasten jaksamista ja motivoi retkellä eteenpäin. Vältä liian pitkiä päivämatkoja ja ole tarvittaessa valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Lasten kanssa pyöräillään lasten ehdoilla

Suunnittele reittisi

Geoparkin pyöräilyreiteillä maastonmuodot ovat loivia ja korkeuserot yleensä maltillisia. Jyrkät mäet ovat harvinaisia. Kuntakeskukset ja kylät sekä vähemmän asutut maisemat ja luonto vuorottelevat reittien varrella. Reiteillä on paljon nähtävää ja koettavaa, joten matkaan ja pysähdyksiin on hyvä varata runsaasti aikaa.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Pääreitti koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä, pääsääntöisesti rauhallisesti liikennöidyillä maanteillä kulkevasta reitistä. Voit kiertää reitit erikseen tai ulkokiertoa pitkin yhtenäisenä lenkkinä. Ajettavat päivämatkat voivat olla esim. 30-60 km, jolloin päivittäinen ajoaika on n. 2-4 tuntia. Yksittäisillä reiteillä matkasta voi nauttia 3-5 päivää. Koko reitistön kiertämiseen ulkoreunoja pitkin on hyvä varata aikaa vähintään viikko.

Jokaisessa Geopark-kunnassa on myös lyhyempiä paikallisreittejä, joita voit kiertää ja hyödyntää vaihtoehtoisina reitteinä osana pyöräretkeäsi. Tarjolla on myös helppokulkuisia maastopyöräreittejä, jotka kulkevat osittain sorateilläkin.

Reitistön alueella on pyörämatkailua tukevia ruoka- ja majoituspalveluja. Reiteiltä kannattaa poiketa rohkeasti myös hieman etäämmällä sijaitseviin palveluihin ja kohteisiin. Mieti majoitus huolellisesti ja ole yhteydessä yrityksiin jo etukäteen.

Kuntakeskusten palvelut, kuten elintarvikeliikkeet ja erikoiskaupat sekä apteekki, osuvat matkalle lähes päivittäin. Rytmittämällä päivän pyöräilyn, kohteissa käymisen sekä ruokailujen osalta sujuvaksi, voit keskittyä nauttimaan kokemuksista.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Nummijärvi Camping

Pyöräillessä olet matkalla ensi polkaisusta lähtien, mutta oikeastaan matka alkaa jo sen suunnittelusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas rentoutuakseen ja kokeakseen seikkailuja. Jätä kiire taaksesi ja keskity hyvien muistojen sekä kokemusten keräämiseen. Pyörämatkailussa tärkeämpää on matkalla oleminen kuin perille pääseminen.

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Teksti: Jari Hernesniemi 

Lue lisää:

Pyöräliitto: Pyöräilijän liikennesäännöt

Pyörämatkailukeskus: Bikeland.fi

Suomen Latu: Maastopyöräilijän etiketti

Metsähallitus: Pyöräretken suunnittelu 

Seikkailijattaret: Retkipyöräilyn ABC: Vinkit ensimmäiseen pidempään pyöräreissuun 

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut kuvat: Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa ikimuistoiselle pyöräretkelle Geoparkiin!

Lumoudu talvisesta Geoparkista

Geoparkin talvi on retkiä hiljaisten soiden koskemattomille hangille, hiihtolenkkejä hyvin hoidetuilla laduilla, pulkkailua huimissa mäissä, evästelyä nuotion äärellä ja paljon muuta. Anna talvisen luonnon hurmata sinut, nauti yritysten tarjoamista palveluista ja rentoudu!

HIIHDÄ LADUILLA JA KOSKEMATTOMILLA HANGILLA

Geoparkissa on satoja kilometrejä hyvin hoidettuja latuja. Hiihtele hissukseen ja nauti maisemista tai nosta reilusti sykettä vaihtelevissa maastoissa. Lue lisää Geoparkin hiihtoladuista artikkelistamme.

Kuva: Heini Tolvanen, Lauhanvuoren kansallispuisto

Koe Geoparkin soiden rauha koskemattomilla hangilla hiihtäen. Avarat ja hiljaiset suot tarjoavat talviaikaan ainutlaatuisia elämyksiä. Metsäsuksilla pääset sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa. Ne voivat olla niin vetisiä alueita, ettei saappaan varsi riitä, tai ne ovat lintukosteikkoja, joissa liikkuminen on kielletty pesimisaikaan. Lue artikkelistamme lisää hiihtoretkestä suolle. 

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Talvisilla suoretkillä on erittäin tärkeää huomioida turvallisuus. Lumen alla voi olla yllättäviä vetisiä ja upottavia paikkoja. Suolla pitää siis osata lukea maaston merkkejä ja arvioida olosuhteita niiden perusteella. Varminta on lähteä lumiselle suolle paikallisoppaan seurassa. Löydät palveluntarjoajat Aktiviteetit-sivultamme.

Kuva: Kari Leo, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

LUO OMAT REITTISI LUMIKENKÄILLEN

Geoparkin talviseen luontoon voit tutustua myös lumikenkäillen. Retkeile ja vieraile kohteissa, vaikka polut olisivatkin hankien peitossa. Luo omat reittisi ja löydä kiehtovia paikkoja, joihin valmiit urat eivät johdata. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Hyypänjokilaakso

Asiantunteva paikallisopas on loistava kaveri lumikenkäseikkailuille. Oppaan johdolla löydät parhaat kohteet ja reitit ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Paikallisopas varmistaa retkesi turvallisuuden. Löydät oppaat Aktiviteetit-sivultamme.

Kuva: Matti Hautalahti, Kammi-kylä

VUOKRAA LUMIKENGÄT

LIUKULUMIKENGÄT

Jämin alueella: Jämi Sports

Kankaanpäässä: Meggala

Lauhanvuoren alueella: Taikapolku

LUMIKENGÄT

Jämin alueella: Jämikeskus, Jämi Sports, Korsuretket ja Luomajärven Kievari

Kauhajoella: Kauhajoen kaupunki

Lauhanvuoren alueella: Lauhansarvi, Taikapolku ja Isojoen kunta

Parkanossa: SyVilla, Parkanon kaupunki

Kuva: Juha Rantanen / Jämi Sports

TALVIPYÖRÄILY ON ELÄMYS

Geoparkissa pääset myös talvipyöräilemään! Jämillä on 23 km mittainen fatbike-reitti, jota ylläpidetään lumiseen aikaan yksinomaan pyöräilijöitä varten. Polje Hämeenkankaan harjumaisemissa, poikkea ihastelemaan myös talvella pulppuavia Uhri- ja Kylmänmyllynlähteitä ja pidä taukoa laavulla nuotion äärellä. 

Kuva: Laura Koivumäki, Hämeenkangas

Tarkemmat tiedot Jämin talvipyöräilyreitistä saat reittiä ylläpitävältä Jämi Maat -yritykseltä. Jämi Mailta vuokraat myös sähköavusteiset fatbike-pyörät, joilla reitin ajaminen on silkkaa nautintoa. Jos pyöräilyura on sopivasti kovettunut, myös kapeampirenkainen maastopyörä käy reitille mainiosti.     

Kuva: Hanna Mäkinen / Jämi Maat

VUOKRAA PYÖRÄ

Jämin alueella: Jämikeskus (maastopyörät), Jämi Maat (sähköavusteiset fatbike-pyörät), Jämi Sports (fatbike-pyörät, maastopyörät) ja Luomajärven Kievari (fatbike-pyörät)

Kihniössä: Pyhäniemi Wellbeing (sähköavusteiset fatbike -pyörät)

Lauhanvuoren alueella: Isojoen eläinhoitola (fatbike-pyörät)

Parkanossa: Parkanon kaupunki (fatbike-pyörät)

Siikaisissa: Matkailukeskus Eteläpää (fatbike-pyörät)

Kuva: Jonna Helin Photography, Pyhäniemi Wellbeing

VILLIINNY HUIMISSA PULKKAMÄISSÄ

Huimapäät villiintyvät Geoparkin mahtavissa pulkkamäissä. Loistavia mäenlaskupaikkoja löytyy joka puolelta aluetta. Valitse niistä lähin tai testaa vaikka useampi! Lue lisää Geoparkin pulkkamäistä artikkelistamme.  

Kuva: Jari Salonen / NaturPro Films, Metsähallitus, Hämeenkangas

Pulkkaillessa tulee varmasti nälkä. Mikä onkaan mukavampaa, kuin istahtaa hetkeksi alas laskujen välissä ja nauttia eväitä nuotion äärellä. Pulkkailun jälkeen kannattaa syödä kunnolla ravintolassa tai herkutella kahvilassa. Niistä voit myös ostaa valmiit retkieväät pulkkamäkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Matkaluistelemaan

Matkaluistelu on mukavaa talviliikuntaa. Kokeile matkaluistelua Kauhajoen pesäpallostadionin luistelubaanalla tai hieman lyhyemmällä Filppulan koulun radalla. Vuokraa retkiluistimet Kauhajoen Kesportista. Myös tavalliset luistimet käyvät mainiosti.

Myös Kankaanpäässä Rivieran rannassa on luistelubaana.

Jämijärven jäällä ylläpidetään talkoovoimin upeaa matkaluistelurataa  jää- ja lumitilanteen salliessa. Tietoa radan tilanteesta saat esim. Jämijärven kunnan some-kanavilta. Tällä hetkellä lunta on jäällä niin paljon, että reitti ei ole käytössä.

Kuva: Laura Koivumäki, Jämijärvi

 

Liiku lumisessa Geopark-luonnossa

YRITYKSEMME PALVELUKSESSASI

Alueemme yritykset huolehtivat siitä, että vierailusi Geoparkissa on mahdollisimman rentouttava ja onnistunut. Herkuttele kahviloissa ja ravintoloissa tai osta valmiit eväät retkellesi. Tilapuodeista ja putiikeista löydät paikallisia lähiruokaherkkuja, kuten hedelmäviinejä ja lammasmakkaroita sekä kädentaitajien tuotteita, kuten Geo-saunatonttuja ja käsin tehtyä keramiikkaa. 

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Hemmottele itseäsi luonnonläheisillä hoidoilla, kuten turvekylvyillä ja hieronnoilla. Rentoudu myös vaikkapa aidon savusaunan pehmeässä lämmössä. Yövy hotellissa, majatalossa, maatilalla tai mökissä – laadukkaita majoitusvaihtoehtoja löytyy monenlaisiin tarpeisiin. Tutustu yritystemme laajaan  palvelutarjontaan verkkosivuillamme. Elämyksiä ostat helposti myös Geoparkin verkkokaupan kautta.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

TALVITARJONNAN HELMIÄ

SALAISEN PUUTARJAN MAJATALO JA VALKOISEN PUUN KAHVILA KUTSUVAT

Yövy Kauhajoella Salaisen Puutarhan majatalossa, upeasti sisustetussa 1800-luvun pappilassa. Majatalo sijaitsee maalaismaisemassa Kauhajoen keskustan palvelujen tuntumassa. Retkeile majatalosta vaikkapa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston Katikankanjoniin. Nauti retken jälkeen lämpimiä juomia sekä herkullisia panineja ja kakkuja Valoisen Puun kahvilassa. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon ja Valkoisen Puu verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

TALVILOMALLE SYVILLAAN

Varaa unelmiesi mökki talviloman viettoon! SyVillassa majoitut kotoisasti, saunot ja nautit ulkokylvyssä poreista talvisessa miljöössä, luonnon rauhassa Kovesjärven rannalla.  Päärakennuksessa on petipaikkoja kymmenelle hengelle. Pihapiiristä löytyy pihagrillejä ja Kovesjärven Pikku saaresta laavu ja nuotiopaikka. Hiihtele läheisillä laduilla tai järven jäällä. Voit lähteä jäälle tai metsään myös lumikengillä, jotka voit lainata SyVillasta. Lue lisää SyVillan verkkosivuilta.

Kuva: Hannu Raitio / SyVilla

TAIKAPOLKU VIE TALVILUONTOON LUMIKENGILLÄ

Taikapolku vie sinut lumikenkäretkelle lumovaan talviluontoon Lauhanvuoren kansallispuistoon, Hyypänjokilaaksoon ja muihin Geoparkin kohteisiin. Lumikenkien avulla löydät uusia paikkoja valmiiden latujen ja polkujen ulkopuolelta. Lumikengillä liikutaan vaihtelevissa maastoissa rauhallisesti luonnosta nauttien. Hyvät eväät nuotion äärellä nautittuna täydentävät retkitunnelman. Lue lisää Taikapolun verkkosivuilta. Voit ostaa elämyksesi helposti verkkokaupasta

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Lauhanvuoren kansallispuisto

MILITARIAMUSEO KARHUMÄKEEN HIIHTOLOMALLA

Militariamuseo Karhumäessä tutustut sota-ajan historiaan aseiden ja muun esineistön avulla. Piha-alueen vetonaula on Mig-21-hävittäjä. Kyläkaupassa koet 1960-70-lukujen tunnelmaa. Militariamuseo Karhumäki on avoinna hiihtolomaviikoilla 9 ja 10 joka päivä! Lue lisää Militariamuseo Karhumäen verkkosivuilta.

Kuva: Militariamuseo Karhumäki

Lomaile Lauhansarvessa

Vietä upea talviloma Lauhansarvessa Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa. Majoitu laadukkaassa lomahuvilassa ja rentoudu saunoen. Nauti savusaunan pehmeistä löylyistä ja vietä aikaa perinnepirtissä, hemmottele itseäsi hoitavalla turvesaunalla tai valitse sauna kylpypaljun kera. Lue lisää Lauhan verkkosivuilta, ja varaa majoituksesi ja saunaelämyksesi helposti verkkokaupasta.

Kuva: Lauhatuotanto

Viinitila Meggalan helmikuun hulinat

Tule mukaan Viinitila Meggalan iloiseen talvitunnelmaan helmikuussa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja juomaa sekä ulkoilua.

  • Työnpäälliset perjantaisin 11.2. alkaen, happy hour klo 16–18
  • Ravintolapäivänä 12.2. tarjolla hirvikäristystä ja muussia sekä lohikeittoa
  • Kuutamoretki Sinahmille lumikengillä 19.2.
  • Laskiaisrieha 27.2.; pulkkailua, hevosajelua, laskiaispullia, kaakaota ja makkaranpaistoa

Lisätietoa tilan emännältä Sofia Latvajärveltä, puh. 050 355 3878 sekä Meggalan verkkosivuilta

Kuva: Viinitila Meggala

Nauti Geopark-yritysten tarjoamista palveluista

TULISTELE TAUKOPAIKOILLA

Retken kohokohta on evästely nuotion äärellä. Voit ostaa valmiit retkiherkut mukaasi alueen kahviloista ja ravintoloista. Lumoudu nuotiotulen verkkaisesta loimusta ja kuuntele rauhassa ympäröivän luonnon ääniä. 

Kuva: Pasi Talvitie / Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark-alueella on monia hienoja kotia, keittokatoksia ja laavuja, joissa on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Löydät taukopaikkoja Retkikartalta ja Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Huomioithan taukopaikoilla myös Metsähallituksen koronavirusohjeet ja retkietiketin.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: videolta

Pääkuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Väliotsikoiden kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa talviseen Geoparkiin!

Joulun tunnelmaa Geoparkissa

Tee retki Geoparkin hiljaiseen luontoon ja nautiskele nuotiotulen äärellä. Alueen kahvilat ja ravintolat kutsuvat herkuttelemaan, putiikeista ostat joulun ihanimmat lahjat. Tavoita rauhallinen joulutunnelma Geoparkissa!

Rauhoitu Geoparkin luonnossa

Geoparkin luonnossa rauhoitut joulukiireiden keskellä. Vaeltele reiteillä ja pysähdy tutustumaan kohteisiin, jotka kertovat Geoparkin ainutlaatuista tarinaa lähes kaksi miljardia vuotta sitten kohonneesta vuoristoseudusta nykyiseksi laakeaksi suomaaksi. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Läpi vuoden pulppuavat Hämeenkankaan lähteet, Katikankanjonin lumoava kuusikkokuru puroineen, kuuran kuorruttamat suot ja lukuisat muut upeat Geopark-kohteet kutsuvat retkeilemään. Esimerkiksi alueen kansallispuistot, Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas, ovat loistavia retkikohteita myös talvella. Lauhanvuoren kansallispuistossa voit kohdata myös metsäpeuroja!

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lapsiperheiden suosikkikohde on Neva-Lyly, jonka pitkospuureitin opastustauluissa tutustutaan pikkumökissä asustelevan Wilpertti-peikon tarinaan. Neva-Lylyllä voit tehdä tulet kodalle tai järven rannan nuotiopaikalle ja lämmittää jopa saunan!

Kuva: Terttu Hermansson, Neva-Lyly

Lauhanvuoren kansallispuistossa kiertävällä GeoBike-reitillä, Hämeenkankaan harjujen neulaspoluilla, Kauhajoen kulttuuri- ja metsämaisemissa Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon johtavalla reitillä sekä Kihniön erämaisella Pyhäniemi-Käskyvuori -reitillä maastopyöräilijät pääsevät vähälumiseen aikaan nauttimaan ajamisesta helpoilla maastopyöräilyurilla ja metsäteillä. Reitit sopivat hyvin myös aloittelijoille.  

Kuva: Pasi Talvitie, Lauhanvuoren kansallispuisto 

Voit vuokrata polkupyörän alueeltamme:

Kuva: e-bike Holidays, Pyhäniemi

Kun lunta on vähän, Geoparkin reitit ja kohteet ovat normaalisti käytössä ja saavutettavissa. Lauhanvuoren näkötorni kuitenkin suljetaan talven ajaksi turvallisuussyistä. Kun lunta saadaan riittävästi, Geoparkissa on loistavat mahdollisuudet hiihtämiseen ja pulkkailuun

Lue lisää Geoparkin kohteista ja reiteistä Näe ja koe -sivuiltamme

Kuva: Terttu Hermansson, Kylmänmyllynlähde, Hämeenkangas

Koe paikallinen kulttuuri

Geoparkissa tutustut myös alueen kiehtovaan kulttuuriin. Kiertele kylissä ja jää jutulle paikallisten kanssa. Esimerkiksi Kammi-kylän isännältä saatat kuulla tarinoita alueen entisistä asukkaista eränkävijöistä pontikanpolttajiin. Tutustu vaikkapa Taidekehään ja ihastele kulttuurikohteita ja -maisemia talvisessa asussaan. Lue lisää Geoparkin kulttuurimaisemista ja merkittävistä rakennuksista.

Lue lisää Geoparkin kohteista ja reiteistä Näe ja koe -sivuiltamme

Kuva: Kauhajoen kaupunki, Hämes-Havunen

Geopark kutsuu rauhoittumaan

Nauti palveluista ja olostasi Geoparkissa

Alueemme yritykset tarjoavat laadukkaita ja luonnonläheisiä palveluja alueella matkaileville. Tutustu laajaan tarjontaan Palvelut-sivuillamme

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Herkuttele Geoparkin kahviloissa ja ravintoloissa, joissa paikallisen luonnon puhtaat antimet, kuten marjat, sienet ja riista jalostuvat houkutteleviksi herkuiksi. Nosta retkiruokailu uudelle tasolle ja osta kahviloista ja ravintoloista valmiit eväät mukaasi metsään.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Tilapuodeissa ja putiikeissa teet persoonallisia ja uniikkeja lahjaostoksia. Osta itsellesi tai läheisellesi vaikkapa pehmoiset, paikallisesta lampaanvillasta kudotut sukat tai lähiraaka-aineista valmistettuja herkkutuotteita. Lahjakortti Geopark-yritykseen on loistava lahjaidea!

Kuva: Noora Mäkinen / Tilapuoti Dyrfinna

Ota retkellesi mukaan paikallisopas, jonka paikallistuntemuksen ansiosta nautit Geoparkista kokonaisvaltaisesti. Paikallisoppaan johdolla retki sujuu mukavasti ja turvallisesti, löydät parhaat reitit ja kiehtovimmat kohteet ja kuulet niiden tarinan. Tietoa paikallisoppaista löydät Aktiviteetit-sivultamme

Kuva: Terttu Hermansson, Alkkianvuori

Luonnossa oleilu ja liikkuminen edistävät tutkitusti terveyttä ja lisäävät hyvinvointia. Luonnon hyvinvointivaikutuksia pääset hyödyntämään parhaiten aiheeseen vihkiytyneiden asiantuntijoiden ohjauksessa. Ulkoilun jälkeen hemmottelet itseäsi esimerkiksi turvehoidolla sekä savusaunassa ja metsäpaljussa kylpien. Lue lisää Hyvinvointi-sivultamme.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

Illan tullen on ihanaa rentoutua takkatulen lämmössä tasokkaassa mökissä. Laadukkaita ja monipuolisia majoitusvaihtoehtoja mökeistä hotelleihin on tarjolla eri puolilla Geopark-aluetta. Lue lisää Majoitus-sivuiltamme.

Kuva: Pyhäniemi Wellbeing

Helmiä alueemme yritysten ajankohtaisesta tarjonnasta

Lauhan jouluherkkuja ja saunaelämyksiä luonnon helmassa

Lauha tarjoilee perinteisiä jouluherkkuja runsaasta noutopöydästä Honkahovissa ja Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa. Tee pöytävaraus ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti. Voit myös tilata jouluruoat omiin tilaisuuksiisi ja valita mieleisesi herkut useista eri menuvaihtoehdoista. Kokeile vaikkapa GEOfood-menuja, jotka perustuvat alueen antimiin, kuten paikalliseen riistaan, marjoihin ja juureksiin. 

Lauhansarvessa voit myös nauttia erilaisista saunaelämyksistä. Varaa perheellesi tai porukallesi savusauna, turvesauna tai sauna kylpypaljun kera. Tilaa maittavat ruokailut saunomisen oheen. Lue lisää Lauhan verkkosivuilta

Kuva: Lauhatuotanto

Aito maalaisjoulu Luomajärven kievarissa

Luomajärven kievarin idyllinen maalaismiljöö, tilan hevoset, ponit ja muut kotieläimet sekä huipputason tilausravintola kutsuvat nauttimaan ja rentoutumaan jouluiseen tunnelmaan. Kievari tarjoaa joulunaikaan mm. hevosajeluja laavulle, jossa nautitaan herkulliset eväät nuotion äärellä sekä perheiden Päivä maatilalla -ohjelmia, joissa hoidetaan tilan eläimiä sekä päästään talusratsastamaan ja hevosajelulle. Muista myös Kievarin lahjakortit!

Jouluaattona Kievarissa on tarjolla upea joululounas. Varaa paikkasi joululounaalle ajoissa! Voit myös viettää kievarissa ikimuistoisen maalaisjoulun ainutlaatuisine majoituksineen, aterioineen ja ohjelmineen. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.

Kuva: Luomajärven Kievari

Sunnuntaina 19.12.2021 Luomajärven Kievarin joulumarkkinoilla vanhalla heinävintillä, tallilyhtyjen tuikkeessa, on tarjolla kädentaitajien ja pientilojen tuotteita. Joulukahvilassa nautitaan riisipuuroa ja joulutorttuja, pihalla grillin ja soppatykin äärellä lihaisampia herkkuja. Glögikojussa maistellaan itse tehtyjä jouluglögejä ja glühweinia. Lue lisää Kievarin Facebook-sivuilta.

Kuva: Luomajärven Kievari

Herkuttelua Kahvila-Konditoria Postellissa

Poikkea kahville tunnelmalliseen Kahvila-Konditoria Postelliin Kankaanpään kuuluisan torin laidalle! Punatiilinen, sympaattinen, 1930-luvulla rakennettu entinen postitalo on nähtävyys itsessään. 

Kahvilassa on tarjolla toinen toistaan houkuttelevampia suolaisia ja makeita herkkuja. Postellin oma leipurimestari valmistaa leivonnaiset käsityönä paikan päällä. Tilaa Postellista kauneimmat pikkuleivät sekä mehevimmät kakut ja limput myös omaan joulupöytääsi! Lue lisää Postellin verkkosivuilta.

Kuva: Kahvila-Konditoria Postelli

Viinitila Meggalan jouluinen viini- ja lahjapuoti

Juhlista joulunajan illanistujaiset ja täydennä joulupöydän juomatarjonta Viinitila Meggalan upeilla lähiviineillä, -glögeillä ja -siidereillä! Maistele Meggalan juomia myös viinitilan omassa, tunnelmallisessa kahvila-ravintolassa.

Tilan jouluisesta viini- ja lahjapuodista ostat juomien lisäksi myös Julian leipomon leivonnaiset ja paikalliset käsityöt omaksi tai lahjaksi. Meggalan tontut toivottavat kaikki tervetulleiksi tilapuotiin päivittäin (pl. maanantaisin) sekä erityisesti la 18.12. viinitilan joulumarkkinoille. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.   

Kuva: Viinitila Meggala

Satumaista joulutunnelmaa Valkoisessa Puussa

Valkoinen Puu Cafe & Shop Kauhajoen pääkadun varrella, entisessä Ollonqvistin kauppakartanossa, kutsuu nauttimaan kahvilan tunnelmasta ja maankuuluista herkuista. Tyrni-Brita, Lapin äidin puolukkaunelma ja lukuisat muut ihanat leivonnaiset valmistetaan kahvilan omassa leipomossa käsityönä paikallisista raaka-aineista. 

Kahvilan puodista ostat joulun kauneimmat ja herkullisimmat lahjat valmiiksi paketoituina. Laadukkaista, paikallisista, luomulaatuisista raaka-aineista käsin leivotut herkut, lähitilan hillot ja mehut sekä kahvilan omistajapariskunnan keramiikka ilahduttavat lahjan saajaa varmasti. Muista myös Valkoisen Puun lahjakortit! Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Jouluksi avautuu ainutlaatuinen Salaisen Puutarhan majatalo Kauhajoella, entisessä Äijälän pappilassa, vain kivenheiton päässä Valkoisen Puun kahvilasta. Seuraa Instagramissa @salaisen.puutarhan.majatalo, kun Valkoisen Puun omistajapari Kirsi ja Mark valmistelevat majataloa ottamaan vastaan ensimmäiset vieraansa. 

Kuva: Valkoinen Puu

NAUTI GEOPARKIN LAADUKKAISTA JA LUONNONLÄHEISISTÄ PALVELUISTA

Lämmittele ja evästele nuotiolla

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet, syödä eväät ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Geopark-alueen kotia, laavuja ja muita taukopaikkoja löydät Retkikartalta. Muista tulistelupaikoista löydät tietoa Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Spitaalijärvi, Lauhanvuoren kansallispuisto

Muista retkietiketti

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Fiksu retkeilijä kunnioittaa luontoa kaikin tavoin, pitää lemmikit kytkettynä, ehkäisee roskien syntymistä jo ennalta sekä tuo roskat pois maastosta ja lajittelee ne asianmukaisesti. Tulet saa tehdä ainoastaan taukopaikkojen merkityille nuotiopaikoille. 

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla.

Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä ja Geoparkin vastuullisen matkailun vinkeistä

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Huomioithan voimassa olevat alueelliset koronaepidemiarajoitukset ja -suositukset (Satakunta / Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa) sekä Metsähallituksen koronaohjeet myös Geoparkissa vieraillessasi. Tarkistathan tilaisuuksien toteutumisen ja palvelujen saatavuuden aina järjestäjiltä. Geopark ei vastaa mahdollisista muutoksista. 

Kuva: Terttu Hermansson, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Koe Geopark jo kotona

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Olu Bryki Raum / Suupohjan panimo Korsukylässä

Pääkuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Muut otsikkokuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030 #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori

TERVETULOA JOULUISEEN GEOPARKIIN!

Luonto antoi voimaa Vanhusten viikolla

Lokakuun alussa järjestetyn valtakunnallisen Vanhusten viikon teema oli tänä vuonna “Luonto antaa voimaa”. Geopark vei yhteistyössä Jämijärven kunnan kanssa ikäihmisiä retkelle Geopark-kohteisiin.

Jämijärven kunta järjesti yhteistyötahojen kanssa monipuolisesti ohjelmaa Vanhusten viikon jokaiselle päivälle. Geopark-retkien tavoitteena oli kannustaa ikääntyneitä jämijärveläisiä tutustumaan Geoparkiin ja sen kohteisiin ja nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kuva: Pekka Kauraharju, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Hyvinvointipolku Niiniharjulla

Maanantaiaamupäivänä 4.10.2021 kokoonnuttiin Hämeenkankaan Niiniharjulle, missä kunnan hyvinvointipäällikkö Toni Ojala veti retkeläisille alkujumpan. Kohde on jämijärveläisille tuttu jo entuudestaan, mutta Geopark Ranger Kristiina Peltomaa toi Geopark- ja luontotietämyksellään retkeen uudenlaista sisältöä ja syvyyttä. Niiniharjun maisemissa kierrettiin omaan tahtiin kävellen reitti, jonka varrelle oli kiinnitetty Suomen Ladun Hyvinvointipolku mielen maisemiin -kysymystaulut. 

Kuva: Pasi Talvitie, Niiniharju, Hämeenkangas

Kauniiden luntokuvien elävöittämien taulujen äärelle pysähdyttiin pohtimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysymykset haastoivat retkeilijöitä esimerkiksi miettimään, mikä tuo arkeen iloa, mikä elämässä on hyvin ja mitä kaunista ympärillä näkyy. 

Kuva: Terttu Hermansson

Hyvinvointipolun jälkeen juotiin rauhassa Geoparkin tarjoamat kahvit Niiniharjun kodalla nuotion äärellä. Lomahotelli Jämi toimitti kahvit ja suussa sulavat tarjottavat kodalle, missä kunnan edustajat huolehtivat nuotiosta, tunnelmasta ja tarjoilusta. Osallistujia retkellä oli kolmisenkymmentä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Suoretki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon

Keskiviikkoaamupäivänä 6.10.2021 retkeläiset lähtivät Jämijärveltä kunnan kustantamalla tilausbussilla kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Geopark Ranger Kristiina Peltomaa johdatteli matkan aikana retkeläiset tunnelmaan kertomalla Geoparkista sekä päivän retkikohteesta, Kauhanevasta. Kunnan edustaja retkellä oli Pekka Kauraharju.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Perillä jakauduttiin kolmeen ryhmään. Kristiina vei rauhalliseen tahtiin liikkuneen ryhmän lyhyelle reitille, jonka hiljattain uusitut rakenteet mahdollistavat tutustumisen suoluontoon täysin esteettömästi. Matkalla kiikaroitiin lintuja, ja Kristiina kertoili muistakin soiden asukeista. Osallistujat olivat onnellisia siitä, mitä pääsivät suolla näkemään ja kokemaan leveän lankkupolun ja muiden esteettömän retkeilyn mahdollistavien rakenteiden ansiosta.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark Ranger Päivi Nummijoki jatkoi reippaammin liikkuvan ryhmän kanssa kauniin Kauhalammin kautta Nummikankaan näkötornille, missä ihasteltiin tornista avautuvia, ainutlaatuisen kauniita suomaisemia. Matkan aikana Päivi kertoi tarinoita muun muassa kansallispuiston läpi kulkevasta keskiaikaisesta Kyrönkankaan tiestä, jota pitkin retkeläiset patikoivat.

Kuva: Päivi Nummijoki, Nummikankaan näkötorni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Osa retkeläisistä lähti omatoimisesti kiertämään Kauhalammin pitkospuureittiä pitkin. Rangereiden puolisot pitivät Salomaan uusitulla taukopaikalla nuotiota, jonka äärellä juotiin Geoparkin tarjoamat kahvit. Herkulliset retkieväät valmisti Kotipata Karvia. Kahvittelun jälkeen Kristiina johdatti väkeä nevan laidalle ja kertoi suosta ja sen kasvillisuudesta. Ennen kotiinlähtöä Kristiina veti vielä minijumpan, johon osallistujat suhtautuivat asiaankuuluvalla huumorilla. Retkellä oli nelisenkymmentä osallistujaa.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Iloa ja kiitollisuutta luonnosta  

Vanhusten viikon Geopark-retket toivat selvästi osallistujille iloa. Retkillä kuultiin naurua ja puheenporinaa, ja huumori oli koko ajan läsnä. Kelit suosivat retkeilijöitä, ja tunnelma oli aurinkoinen myös osallistujien keskuudessa.

”On mahdottoman hyvä, että Geopark sai olla mukana tarjoamassa ikääntyneille elämyksiä Geoparkin luonnossa. Retkeläisistä huokui positiivisuus, valloittavuus, lupsakkuus ja kiitollisuus. Hienoa, että Geopark-lippu liehuu näin myönteisissä merkeissä. Geopark on lahja alueen asukkaille”, Kristiina tiivisti tunnelmat retkien jälkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030

Retket järjestettiin osana maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta.

 

Teksti: Laura Koivumäki

Pääkuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Viimeinen kuva: Pasi Talvitie

Luonto antaa voimaa ja iloa

Geoparkin luomoava syksy

Geoparkin syysluonnossa koet pohjoisen tunnelmaa. Upeat ruskan värit, luonnon valmistautuminen talveen, lintujen syysmuutto ja kuulaat, aurinkoiset syyspäivät houkuttelevat retkeilemään.

Unohtumattomia syysretkiä Geoparkissa

Raikkaassa syyssäässä retkeily on Geopark-elämys parhaimmillaan. Suot ovat syksyisin erityisen upeita retkikohteita. Patikoi poluilla, pyöräile pikkuteillä tai löydä muu, mieleisin tapasi tutustua Geoparkiin. Geoparkin käyntikohteet ja reitit löydät Näe ja koe -sivuiltamme

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Syksyllä metsien ja soiden antimet, kuten puolukat ja karpalot sekä monenlaiset sienet odottavat poimijoitaan. Geoparkin puhtaasta luonnosta keräät mukaasi nämä herkullisten ruokien raaka-aineet ja samalla hyödyt myös luonnossa oleilun hyvinvointivaikutuksista. Lue lisää Luontoäidin lähikauppa– ja Metsäkylpyjä Geoparkissa -artikkeleistamme. 

Kuva: Terttu Hermansson

Syksyisenä sadepäivänä ja iltojen pimentyessä voi vain vetää villasukat jalkaan ja käpertyä lämmittelemään mökin takkatulen äärelle. Tunnelmalliset majoitusvaihtoehdot Geoparkissa löydät Majoitus-sivultamme.  

Kuva: Korsuretket, Pikku-Itävalta

Suoretkelle lasten kanssa

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, joissa retkeily on helppoa, turvallista ja mukavaa myös lasten kanssa. Tervetuloa suoseikkailulle Geoparkiin: reppuun lempieväät ja pitkoksille ihastelemaan suoluonnon mahtavia värejä! Lapsillekin sopivat suoretkikohteet ja -vinkit löydät artikkelistamme

Kuva: Laura Koivumäki, Vaarinneva, Hämeenkangas

Pyöräile Geoparkissa 

Geoparkiin ja sen kohteisiin kannattaa tutustua pyöräillen joko yksin, kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Nauti maalaismaisemista pikkuteillä tai metsä- ja suoluonnosta maastopyöräreiteillä. Geoparkin reitit ovat helppoja ja sopivat myös kokemattomille pyöräilijöille. Olemme koonneet pyöräreittivinkkejä artikkeliimme

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Voit vuokrata polkupyörän alueeltamme

Kuva: Pasi Talvitie, pyörä e-bike Holidays

Hyödynnä palvelut ja nauti olostasi

Alueen yritykset tarjoavat  monipuolisia, laadukkaita ja luonnonläheisiä palveluja päiväkävijöille ja pidempäänkin alueella lomaileville. Tutustu laajaan tarjontaan Palvelut-sivuillamme

Kuva: Pasi Talvitie, Alkkianvuori

Geoparkin kahviloissa ja ravintoloissa voit maistella alueen antimia. Luonnonmarjat, sienet ja muut paikalliset raaka-aineet jalostuvat osaavissa käsissä erityisiksi herkuiksi. Tilapuodeissa ja putiikeissa teet persoonallisia ja uniikkejakin ostoksia. 

Kuva: Terttu Hermansson, leivos Kahvila-Konditoria Postellin

Opastetuilla retkillä ja aktiviteeteissa nautit Geopark-luonnosta kokonaisvaltaisesti. Voit myös vuokrata välineet itsenäisiin seikkailuihin. Ulkoilun jälkeen hemmottelet itseäsi vaikkapa turvehoidoissa tai savusaunassa kylpien. Majoitu omatoimisesti mökissä tai helposti hotellissa. Laadukkaita majoitusvaihtoehtoja monenlaisiin tarpeisiin on tarjolla eri puolilla aluetta.

Kuva: UK-Majoitus

NAUTI LAADUKKAISTA JA LUONNONLÄHEISISTÄ PALVELUISTA

Poimintoja alueemme ajankohtaisesta tarjonnasta

Nuotiolla Alpon savannilla

ITE-taidepuisto Alpon savannilla voi viettää aikaa nuotiopaikalla, jossa uutta ovat vain ruuvit ja naulat. Penkkien jalat ovat metalli- ja kumirenkaita, puu on vanhaa lankkua. Notio tehdään vanhaan pataan. Polttopuusäilö on joskus ollut öljytynnyri. Nuotiopaikkaa voi käyttää vapaasti, kunhan huolehtii turvallisuudesta. Lue lisää Alpon savannista ja Taiteiden reitistä Kammista Skantziin.

Alpon savannin nuotiopaikalle kokoonnutaan ke 29.9. klo 12-13 tekemään Savannin ruusua ja keskustelemaan kulttuurista ja maaseutukylistä. Tapahtuma on osa valtakunnallista, monipaikkaista Maaseutuparlamenttia. Lue lisää tapahtumakokonaisuudesta.

Kuva: Terttu Hermansson, Alpon savanni

Visit Suupohja -sivuston kautta retkelle

Monipuolinen ja inspiroiva Visit Suupohja -matkailusivusto esittelee Geoparkin pohjoisimpien kuntien sekä niiden ympäristökuntien tarjontaa myös Geopark-alueen ulkopuolella. Sivustolta löydät Suupohjan seutukunnan luontokohteet ja -reitit sekä kulttuurikohteet ja majoitus-, ruoka-, aktiviteetti- sekä muut palvelut. Lue lisää Visit Suupohja -sivustolta.

Kuva: Visit Suupohja, Hyypänjokilaakso

Ehkä Suomen parasta suklaakakkua

Onko Valkoisen Puun suklaakakku Suomen parasta? Poikkea Kauhajoen kahvilaan, maista tätä valikoiman suosituinta herkkua ja arvioi itse! Paikalliseen luomuspelttiin leivottu Salaisen puutarhan suklaakakku houkuttelee täyteläisellä pehmeydellään asiakkaita Valkoisen Puun kahviloihin jopa satojen kilometrien päästä.

Ikisuosikki-suklaakakun lisäksi kahvilan vitriinissä houkuttelevat myös esimerkiksi ajankohtainen gluteeniton ja laktoositon omenakinuski-brita sekä gluteeniton, vegaaneillekin sopiva samettinen suklaaunelmakakku. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Saunaelämyksiä Kirkkokadun Hyvän Olon Keskuksessa

Lämmittele retkeilyn jälkeen Kirkkokadun Hyvän Olon Keskuksen saunoissa. Lapsille on oma satusaunaelämyksensä, jossa ihonhoitoon voidaan käyttää esimerkiksi hauskoja laiskiais-, nallekarhu- tai kukkanaamareita. Parisuhdesaunassa rentoudutaan kynttilänvalossa ja nautitaan luomutuotteiden ihoa hellivistä vaikutuksista. Lue lisää Hyvän Olon Keskuksen verkkosivuilta.

Kuva: Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

Koe ainutlaatuinen Taiteiden reitti Kammista Skantziin

Taiteiden reitillä pääset vierailemaan viidessä upeassa kohteessa: Kammi-kylässä, Alpon savannilla, Annen Taidekahvilassa, Karvian kirkossa ja ulkomuseoalueella sekä Kulttuurikeskus Skantzissa.

Kauhajoen ja Karvian kuntien alueella sijaitsevan reitin jokainen kohde on oma tarinansa – oma maailmansa. Jokainen kohde on täynnä yksityiskohtaista ja uniikkia taidetta. Kulje koko 37 km pituinen reitti tai vieraile yksittäisissä kohteissa. Lue lisää esitteestä, kartalta ja verkkosivuilta, ja tutustu Taiteiden reittiin tarkemmin.

Kuva: Taiteiden reitti Kammista Skantziin

Raijanholvista herkkuja ja Geonallen hyvän mielen tuotteita

Raijanholvi tarjoaa herkullista kotiruokaa lounasbuffetissa. Kakkujen hyytelöt ja hillokkeet valmistetaan itse paikallisista marjoista. Myytävänä on omia finalistimarjamarenkeja sekä Geonallen hyvän mielen tuotteita, kuten pipoja, kuksia, mukeja, vihkoja ja tummaa mustikkasuklaata Geonallen kuvalla. Lue lisää Raijanholvin verkkosivuilta.

Kuva: Raijanholvi

KykyDesignin Taidesukellus

Kykyjen löytäminen on taidetta, jonka keskiössä on ihmisten osallistaminen. KykyDesignin palveluihin kuuluvat kulttuurihyvinvointipalvelut, joissa pääpaino on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Syksyn uutena konseptina on elämyksellinen Taidesukellus®- työpaja (3 h), joka sopii hyvin esimerkiksi yrityksille tyhyilyyn tai luovuuttaan etsiville retkeilijöille. Nyt kannattaa ajoissa varata paikka myös kauden pikkujouluihin. Kykyn löydät Kauhajoelta entiseltä Yrjänäisen koululta, mutta KykyDesign tulee tarvittaessa myös luoksesi! Lue lisää KykyDesignin verkkosivuilta.

Kuva: KykyDesign

SYKSY ON PARASTA RETKEILYAIKAA

Lämmittele ja evästele nuotiolla

Nauti retkieväät nuotion äärellä taukopaikalla tai istahda syömään ja ihailemaan maisemia minkä tahansa kannon nokkaan. Istuessa ja eväitä syödessä ehtii huomata ympäristön pienimpiäkin yksityiskohtia. Eväät voit ostaa valmiiksi mukaasi alueen kahviloista ja ravintoloista

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Geopark-alueen kotia, laavuja ja muita taukopaikkoja löydät Retkikartalta. Muista tulistelupaikoista löydät tietoa Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Muista retkietiketti

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Fiksu retkeilijä kunnioittaa luontoa kaikin tavoin, pitää lemmikit kytkettynä, ehkäisee roskien syntymistä jo ennalta sekä tuo roskat pois maastosta ja lajittelee ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Tulet saa tehdä ainoastaan taukopaikkojen merkityille nuotiopaikoille. Tarkista aina Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voimassa olevat varoitukset. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä.  

Olemme koonneet artikkeliin lisää vinkkejä vastuulliseen matkailuun Geoparkissa. 

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Koe Geopark jo kotona

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Liljan Lankakaupan lasikuistilapasten neulontaa, Siikaisten kotiseutumuseo

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Muut otsikkokuvat:Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitsatakunta

Tervetuloa syksyiseen Geoparkiin!

Pyöräilyviikko Geoparkissa

Geoparkissa vietetään Pyöräilyviikon pyörämatkailupäivää omatoimisilla pyöräretkillä. Tutustu Geoparkiin sekä sen kohteisiin ja palveluihin pyöräillen!

Geopark-kuntien paikalliset pyöräilylenkit sekä alueen maastopyöräilyreitit yhdistävät kiinnostavimmat käyntikohteet, kauneimmat maisemat ja parhaat kahvila- ja ravintolapalvelut. Reitit kulkevat maanteillä tai metsäpoluilla.

Katso reittikuvaukset ja kartat alta ja lähde tutustumaan Geoparkiin pyöräillen. Kaikki Geoparkin nähtävyydet, kohteet ja reitit löydät Näe ja koe -sivuilta, kahvilat ja ravintolat Palvelut-sivuilta.

Geoparkin pyöräilyreittejä ja pyörämatkailupalveluja kehitetään maaseuturahoitteisessa Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta Geoparkin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

 

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 28.8.-5.9.2021 “Tervetuloa pyöräilijä” -pääteemalla. Pyöräilyviikolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä. Lue lisää Pyöräilyviikon verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Muistathan käyttää pyöräretkelläsi kypärää ja tarvittaessa ajovaloja. Kattavat pyöräilijän turvallisuusohjeet löydät Liikenneturvan verkkosivuilta. Huomioithan myös Suupohjan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan ajankohtaiset koronaepidemiaohjeet sen mukaan, minne pyöräretkesi suuntautuu.

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lumoudu Geoparkista jo etukäteen In a blink of an eye -videon avulla. “Mikä meille on silmänräpäys, on geologisesti aivan muuta.”

Kuva: Terttu Hermansson, Annen Taidekahvila, Karvia

Maanteillä ja maalaismaisemissa pyöräillen

Jokia ja harjuja Honkajoella

Honkajoella pysähdytään retken aluksi katsomaan kaunista pientä kirkkoa sekä Karvianjoen ylittävällä Lankosken sillalla hienoa talonpoikaismiljöötä. Reitti jatkuu Karvianjokilaakson peltomaisemissa, mistä noustaan mäntykankaille.

Reitiltä voi poiketa n. 12 km päähän Huidankeitaan lintutornille. Tornista voi ihastella Huidankeidasta, joka lukeutuu Etelä-Suomen näyttävimpiin keidassoihin. Kodesjärveltä palataan Kodesjokea seuraillen takaisin Honkajoen keskustaan. Retken päätteeksi kannattaa syödä Honkahovissa.  

Reitin pituus on n. 28 km. Honkala on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Aili Raudla-Majakangas / Mediapalvelu Maili, Honkajoki

Isojoella viehättäviä maalaismaisemia

Isojoella poljetaan halki kauniiden maalaismaisemien keskustasta Iivarinkylään, Kodesjärven ympäri ja kangasmetsien kautta takaisin Isojokilaakson maisemiin ja keskustaan.

Isojoen keskustassa on upea C.L. Engelin suunnittelema kirkko. Keskustassa on myös Maailman suurin perunankuorimaveitsi -patsas, joka kertoo alueen perunanviljelyperinteestä. Suupohjan panimon myymälästä voi ostaa mukaan alueen perinnejuomaa sahtia. Isojoen reitti yhdistyy Honkajoen reittiin Kodesjärven kaakkoispuolella. Retken jälkeen kannattaa syödä Cafe Meteorassa

Reitin pituus on n. 27 km. Cafe Meteora on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Isojoki

Harjuluontoa ja järvimaisemia Jämijärvellä 

Jämijärvellä tutustutaan Jämin alueen ykkösluontokohteisiin; Satakunnan korkeimpaan kohtaan Soininharjuunainutlaatuisiin Uhri- ja Kylmänmyllynlähteisiin sekä Hämeenkankaan suurimpaan suppaan Koivistonvatiin.

Keskustassa kannattaa käydä katsomassa Jämijärven kirkkoympäristöä 1800-luvun rakennuksineen. Poikkea retkellä Rajalahden luomutilan tilamyymälässä ja syö retken päätteeksi Lomahotelli Jämillä. Ennen pyöräretkeä päivä alkaa Luomajärven Kievarin luksusaamiaisella.

Reitin pituus on n. 30 km. Jämi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Uhrilähde

Kankaanpäässä kasarmialueen kautta Kunkulle

Kankaanpäässä poljetaan Niinisaloon tutustumaan varuskunnan valtakunnallisesti merkittävään, 1930-luvun funktionalismia edustavaan arkkitehtuuriin. Niinisalossa suosittelemme vierailua Kankaanpään kaupunginmuseossa ja sen ajankohtaisessa, Kankaanpään modernista arkkitehtuurista kertovassa näyttelyssä.

Sotilaskodissa kannattaisi ehdottomasti poiketa kahvilla, jos se ei olisi koronan vuoksi suljettu. Varuskunta-alueelta jatketaan Taulunkylän sekä Vihun kautta Kuninkaanlähteelle eli Kunkulle.

Kankaanpään keskustaan palataan Ruokojärven kulttuurimaiseman kautta. Keskustassa tutustutaan vielä ainutlaatuiseen Taidekehään ja Kankaanpään punatiiliarkkitehtuuriin. Retken päätteeksi herkutellaan hyvällä omallatunnolla Kahvila-Konditoria Postellissa torin laidalla tai Kuntoutuskeskus Kankaanpään ravintolassa

Reitin pituus on n. 31 km. Kankaanpään linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, Kankaanpään Taidekehä

Susiluolan salaisuuksia Karijoella

Karijoen reitti lähtee Susiluolan opastuskeskukselta (avoinna tilauksesta), jonka näyttely kertoo Susiluolan historiasta. Onko Susivuoren laella sijaitseva luola ollut neandertalilaisten asuinpaikka? Prosin taloa ja kirkkoa kannattaa käydä katsomassa Ylikylään mennessä. Ylikylästä voi poiketa Iso-Kakkorille.

Alakylään ajetaan Peurajärven ja kotiseutumuseon kautta. Alakylästä jatketaan Susiluolalle, jonne voi ajaa pyörällä perille. Pyörän voi jättää myös ensimmäiselle parkkipaikalle ja kävellä polkua pitkin Susivuoren näkötornille ja sieltä Susiluolalle. Susiluolalta palataan Karijoen keskustaan.

Reitin pituus on n. 23 km. Susiluolan opastuskeskus on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Susiluola

Komea Hyypänjokilaakson maisema-alue Kauhajoella 

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson maisema-alueella laakson itälaitaa Panttikylään Hyypän näkötornille, mistä avautuvat näkymät hienoon kulttuurimaisemaan. Kallioperän ruhjeeseen syntynyt jokilaakso on yksi Länsi-Suomen hienoimmista ja suurimmista luonnonmuodostumista. Reitti palaa upeaan Hämes-Havusen talonpoikaismiljööseen Laakson lenkki -patikkareittiä seuraillen. Reitti on ajettavissa maastopyörällä.

Reitin pituus on n. 27 km. Hämes-Havunen on hyvä lähtöpiste retkelle. Retken jälkeen kannattaa herkutella Valkoisessa Puussa tai Kotipadassa.

Reitti Google-kartalla on viitteellinen ja kulkee teitä pitkin. Reitti (Laakson lenkki) Hyypänjokilaakson keskiosissa esitetään tarkemmin Hyypänlaakson kävelyreitistö -kartalla.

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa ja ITE-taidetta Karviassa

Karvian keskustassa pysähdytään ensin katsomaan kirkon seutua ja jatketaan maalaismaisemien halki kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Pohjankankaalla poljetaan keskiaikaista Kyrönkankaantietä pitkin. Upealla Kauhanevalla pysähdytään hienoissa kansallispuistokohteissa Kauhalammilla ja luontotornissa.

Nummikankaalta poljetaan läpi maalaiskylien takaisin Karvian keskustaan. Matkalla voi ihastella ITE-taidetta teiden varsilla. Retken jälkeen kannattaa syödä Annen Taidekahvilassa tai Kotipadassa

Reitin pituus on n. 38 km. Karvian kunnantalo on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

Kihniössä Kankarinjärven ympäri

Kihniössä kierretään kaunis Kankarinjärvi. Koskenkylässä ylitetään Koskelanjoki Markkulan museosiltaa pitkin. Reittiä edetään järven tuntumassa maalaismaisemissa Kihniön keskustaan, missä kannattaa käydä katsomassa Puumilan Taitotalon miljöötä sekä kirkkoa.

Retken päätteeksi syödään Ravintola Pyhäniemessä. Pyöräilyn jälkeen voi poiketa myös Aitonevan turvemuseolla. Museo on syksyllä suljettu, mutta alueen ympäristöpolkuun ja konenäyttelyyn voi tutustua vapaasti.

Reitin pituus on n. 28 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, pyörä e-bike Holidays

Parkanossa metsäisiä maalaismaisemia parhaimmillaan

Parkanossa poljetaan keskustasta Lapinnevalle ohi turvetuotantoalueen ja Harjulammen uimarannan Vuorijärven ympäristön maalaismaisemiin. Vuorijoen kylässä on hienoja metsämaisemia. Parkanon keskustaan palatessa poiketaan Haapaslammelle komean ja koskisen Viinikanjoen rantaan, mistä noustaan kirkonmäelle katsomaan kirkkoa sekä graniittista kellotapulia ja entistä viljamakasiinia, joka palvelee nykyisin kotiseutumuseona.

Parkanon keskustassa tutustutaan ITE-taideteoksiin, joita on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Retken päätteeksi kannattaa syödä Kahvila Käenkulmassa tai Raijanholvissa. Raijanholvista ja Raamikosta voi ostaa mukaan yritysten omia Geopark-tuotteita. Retken jälkeen voi poiketa monipuolisella metsämuseon alueella Kaitojen vetten maisemissa.

Reitin pituus on n. 25 km. Parkanon linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki     

Erämaista luontoa ja perinteisiä kylämaisemia Siikaisissa  

Siikaisissa poljetaan Siikaisjärven länsipuolta Leppijärven kylään, jossa voi ihastella vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria ja perinneympäristöjä. Leppijärveltä poiketaan Katselmankalliolle, jossa voi nauttia eväät taukopaikalla. Luontotornista aukeavat näkymät ympäröiviin metsiin ja niiden takana siintävälle laajalle Haapakeitaan soidensuojelualueelle.

Matkaa jatketaan läpi vaihtelevien siikaislaisten maalaismaisemien aina Siikaisten kirkon seudulle asti. Kotiseutumuseossa on kaunis, perinteinen lasikuisti. Kirkko on kookas ja komea. Retken jälkeen kannattaa syödä Matkailukeskus Eteläpäässä. Retken jälkeen suosittelemme poikkeamaan myös Liljan Lankakaupassa ja Kahvilassa.

Koko reitin pituus on n. 63 km. Reitin voi jakaa myös kahteen osaa ja palata Pyntäisistä keskustaan, jolloin pohjoisemman reitin pituus on n. 41 km ja eteläisemmän n. 34 km. Matkailukeskus Eteläpää on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Leppijärvi

Poluilla ja metsäteillä maastopyöräillen

GeoBike-maastopyöräilyreitti Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuiston GeoBike-reitti yhdistää kansallispuiston hienoimmat käyntikohteet: Lauhanvuoren laen, Kaivolammin, Spitaalijärven, Kivijadan ja Aumakiven.

GeoBike-reitin voi aja kokonaan tai jakaa sen kahteen pienempään, kahdeksan ja 16 km pituiseen lenkkiin. Retkellä kannattaa syödä Lauhansarven ravintolassa. eBike Adventures ja Isojoen eläinhoitola vuokraavat polkupyöriä.

Reitin pituus on yhteensä n. 35 km. Lauhanvuoren laki ja Lauhansarven luontomatkailukeskus ovat hyviä lähtöpisteitä retkelle. 

GeoBike-reitti Metsähallituksen kartoilla 

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hienoa harjumaastoa Pirkan uralla

Pirkan ura on Etelä-Suomessa harvinainen ympärivuotinen pitkä monikäyttöreitti, joka kulkee pääosin helppokulkuisissa ja näyttävissä harjumaastoissa. Pirkan uran kesäosuus kulkee Niinisalosta Jämin kautta Hämeenkyröön. Reitti on merkitty reittiviitoin ja sinisillä maastopyöräreittimerkeillä. Reittimerkintöjä uudistetaan parhaillaan.

Hämeenkankaalla kulkeva reitin osuus on n. 23 km pitkä. Geopark-alueen ulkopuolella reitti jatkuu Ikaalisten Vatulanharjun ja Hämeenkyrön Ulvaanharjun ja lentokentän kautta Hämeenkyröön n. 25 km. Reitin varrella voi syödä Lomahotelli Jämillä

Reitti Retkikartalla 

Kuva: Juha Viitala, Hämeenkangas

Kihniössä Pyhäniemestä Käskyvuorelle maastopyöräillen 

Kihniössä maastopyöräillään monipuolisten palvelujen Pyhäniemestä korkealle Käskyvuorelle, jonka näkötornista avautuvat maisemat Etelä-Pohjanmaan puolelle. Käskyvuorella on hienot, Kihniön kunnan ylläpitämät taukopaikkarakenteet. Tarkemmat tiedot Pyhäniemi-Käskyvuori -liikuntareitistä löytyvät Kihniön kunnan verkkosivuilta.

Reitin voi ajaa edestakaisin liikuntareittiä pitkin. Suosittelemme vaihtoehtona paluumatkaa tietä pitkin, jolloin pääsee ihastelemaan myös Kihniön kauniita maalaismaisemia. Herkuttele retken päätteeksi Ravintola Pyhäniemessä.   

Reitin pituus edestakaisin liikuntareittiä pitkin on n. 42 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Kihniön kunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon maastopyöräillen

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson halki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon. Kauhaneva lukeutuu eteläisen Suomen suoluonnon helmiin, Katikankanjoni on kiehtova kuusikkokuru puroineen. Alueen erikoiset kulttuurikohteet, Kammi-kylä ja Alpon savanni, eivät jää kauas reitistä. Retkellä kannattaa syödä Nummijärvi Campingin Nummibaarissa

Koko reitin pituus Hämes-Havusesta Kauhanevalle ja takaisin Nummijärvellä poiketen on n. 88 km. Lyhyempi lenkki esim. Hämes-Havusesta Katikankanjoniin ja takaisin on pituudeltaan n. 48 km. Hämes-Havusen upea talonpoikaismiljöö on hyvä lähtöpiste retkelle.

Maastopyöräilyreitti Hyypänjokilaakson neuvottelukunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #sdgs2030 #cyclingtourism #pyörämatkailu #pyöräilyviikko2021 #isojoki #jämijärvi #kankaanpää #karijoki #karvia #kauhajoki #kihniö #parkano #siikainen

Pääkuva: Terttu Hermansson, Kihniö

Väliotsikkokuvat: Pasi Talvitie

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Ihastele maisemia, tutustu kohteisiin ja nauti pyöräilystä syksyisessä Geoparkissa!

Geoparkin rakennettu kulttuuriympäristö

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueella voi ihastella monipuolisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueelta löytyy historiallisia maaseutumiljöitä talonpoikaistaloineen sekä modernimpaa arkkitehtuuria.

Rakennettu kulttuuriympäristö

Rakennettu kulttuuriympäristö koostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista, silloista sekä muista rakenteista. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat niin vanhat talonpoikaistalot kuin modernit teollisuusrakennuksetkin. Usein ainutlaatuinen arkkitehtuuri sekä edustavat rakennukset ja kylät toimivat alueensa maamerkkeinä ja tunnuksina.

Kuva: Laura Koivumäki, Kankaanpään opisto

Geoparkin alueelta löytyy useita valtakunnallisestikin merkittäviä rakennettuja ympäristöjä. Edustavaa talonpoikaisarkkitehtuuria on Vuorijärven ja Leppijärven kylissä Siikaisissa, Karviankylässä Karviassa sekä Isojokilaaksossa Isojoella. Modernimpaa arkkitehtuuria alueella edustavat Kankaanpään keskustan punatiiliarkkitehtuuri ja Niinisalon varuskunnan kasarmialue. 

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri

Siikaisten alueella oli aikoinaan suuret metsävarat ja niiden lisäksi hyvät uittomahdollisuudet läheisille sahoille. Metsäkaupat vaurastuttivat talonpoikia ja vauraus haluttiin osoittaa komeiden rakennusten avulla. Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuurin helmiä ovat koristeelliset, moni-ikkunaiset ja kulmista viistetyt lasikuistit. Kuistien koristelusta vastasivat yleensä kiertelevät rakentajat, jotka olivat saaneet oppinsa laivanrakentamisesta. He saattoivat saada palkaksi markan jokaisesta ikkunaruudusta. 

Lasikuistit ovat kauniita, mutta myös työläitä tehdä ja ylläpitää. Vuorijärven Ylisentalossa kerrotaan olleen kuistin, jossa oli ikkunaruutu jokaiselle vuoden päivälle. Talon emäntä olikin ollut kovin väsynyt pikkuruisten ruutujen pesuun. Koristeellinen lasikuisti löytyy myös Siikaisten keskustassa sijaitsevasta vanhasta kansakoulusta, joka rakennettiin vuonna 1882. Rakennusta onkin kutsuttu kuistikouluksi ja se toimii nykyään kotiseutumuseona. 

Kuva: Sari Vuorela, Siikaisten kotiseutumuseo

Talonpoikastilojen päärakennukset ovat pitkiä ja kapeita rungoltaan, ja kauniiden lasikuistien lisäksi rakennuksia koristavat usein vellikellot. Hyvin säilyneitä esimerkkejä rakennuskannasta löytyy esimerkiksi Vuorijärven ja Leppijärven kylistä. 

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Hämes-Havunen

Kauhajoella edustava esimerkki 1800-luvun eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista on Hämes-Havusen umpipihakokonaisuus. Kokonaisuus on osa Hyypänjokilaakson maisemanhoitoaluetta ja nykyisin suosittu tapahtumapaikka. Se on alueen parhaiten säilynyttä vanhaa rakennuskantaa ja liittyy tiiviisti Kauhajoen asuttamisen historiaan.

Hämes-Havusen kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmatta sivua rajaa pitkä aittarivi, ja karjapihan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolelta löytyy sauna, paja ja kaksi aittaa. Rakennukset aseteltiin umpipihan muotoon käytännön syistä. Piha suojasi pedoilta ja rakennustapa säästi tilaa. 

Kuva: Kauhajoen kaupunki, Hämes-Havunen

Hämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen varrella, ja tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä. Tietä pitkin paikalle saapui tiettävästi Havusen suvun kantaisä Tyni Hannunpoika 1600-luvulla. Paikan ensimmäinen rakennus oli joen varteen rakennettu kalamaja. Sen yhteyteen rakennettiin myöhemmin asuin- ja muita rakennuksia. Näissä rakennuksissa oli aikoinaan myös kestikievari. Nykyiselle paikalle rakentaminen alkoi 1800-luvulla.

Kuva: Riitta Alapiha, Hämes-Havunen

Kirjailija ja kansanperinteen keräilijä Samuli Paulaharju kuvaili Kauhajoen asuttamista vuonna 1935 seuraavasti: ”Sanotaan Hämeen rintamailta, Hauhoosta tulleen ensimmäisen talontekijän näin maille, ja Hämes-Havuusen hän ryskäsi jokirantaan – tulevalle Kauhajoen rinnalle. Kolkkona korpena, rumana ryteikkönä silloin oli koko ranta, kun hauhoolainen sen otti kotopaikakseen.” 

“Mutta rintaa se nyt on. Ja komeana kohoaa nyt Hämes-Havunen rukihisten peltojensa keskellä, ja ylpeinä seisoa könnäävät varijalaat isäntänsä ja kotopaikkansa vartijoona. Siinä kaksikerroksinen tuparati, vellikello vielä harjalla, porttikäytävä pihaan, hauskat ristikkoaidat talontien kahta puolta, ja tien vieressä vanhojen aittojen sievä kunnianarvoisa kolmiyhteys. Hyvin kehtaa olla koko pitäjehen vanhimpana.” 

Kuva: Riitta Alapiha, Hämes-Havunen

Hämes-Havunen on upea ja valtakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde. Etelä-Pohjanmaalla talonpoikia vaurastutti tervanpoltto, mikä mahdollisti komeiden asuinrakennusten ja niitä ympäröivien talousrakennusten rakentamisen. Hämes-Havusella oli hallussaan laajat kangasmetsät, ja tervanpolton lisäksi vaurautta toi karjanhoito. Tilan komeuteen vaikutti myös vanha perinne, jonka mukaan sukutalo piti aina jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin se on itse saanut. Kauhajoen kunta osti rakennuskokonaisuuden 1970-luvulla ja se peruskorjattiin.

Kuva: Riitta Alapiha, Hämes-Havunen

Sanssinkartano

Kauhajoen keskustassa sijaitsee nykyisin kokous- ja juhlatilana toimiva Sanssinkartano. Nimestään huolimatta rakennus ei ole ollut varsinainen kartano, vaan suuri maatila. 1800-luvulla tätä Yli-Knuuttilan tilaa viljeli Saksasta Suomeen tullut Von Schantzin suku, mistä rakennus on saanut nimensä. Päärakennus valmistui vuonna 1863.

Tila oli suvun omistuksessa yli sata vuotta, ja sinä aikana tilalla oli kolme eri isäntää. Kaikki heistä olivat tunnettuja miehiä Kauhajoella ja innokkaita osallistumaan yhteiskunnallisiin tehtäviin. Suku myi kartanon Kauhajoen kunnalle vuonna 1903, ja rakennus toimi kunnalliskotina vuoteen 1986 asti. Vuonna 1997 Sanssinkartano peruskorjattiin nykyiseen loistoonsa.

Kuva: Sirkku Ylikoski, Sanssinkartano

Isojokilaakson kyläasutus ja kirkkomaisema

Isojoella perinteistä eteläpohjalaista rakennuskantaa löytyy Isojokilaaksosta. Isojoki oli pitkään eräaluetta, kunnes Vaasa-aikana 1500-luvulla erämaita alettiin asuttaa ja ottaa viljelyksille. Tällöin asutus asettui luonnollisesti jokilaakson viljaville maille. 

Historiallista Isojokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta on säilynyt kirkonkylän ympäristössä ja Koppelonkylässä. Alueella on tyypillisiä eteläpohjalaistyylisiä pitkiä, puolitoistakerroksisia talonpoikaisrakennuksia, joissa on suljetut neliömäiset pihapiirit. Isojokilaakson maisemaa koristavat vanhoja maanteitä reunustavat kiviaidat. Peltomaiseman keskipisteenä on Carl Ludvig Engelin suunnittelema ristikirkko vuodelta 1833. 

Kuva: Isojoen seurakunta, Isojoen kirkko

Karviankylä

Karvian Karviankylä edustaa pitäjänsä vanhinta kyläasutusta, ja sen historia ulottuu 1600-luvun puoliväliin. Kylässä on tyypillistä pohjoissatakuntalaista talonpoikaista rakennuskantaa. Huomattavin yksittäisistä rakennuksista on Lähdeniemen rakennusryhmä, johon kuuluvat päärakennus, puotirivi, erikoisen muotoinen makasiini ja vanha kellari. Viljelymaiseman pienikokoiset rantapellot viettävät Karvianjärveen.

Kuva: Arto Ala-Karvia

Kontinkylän vanha aitta

Jämijärven Kontinkylästä löytyy kiinnostava historiallinen rakennus, Kontin tilan vanha aitta. Aitta saattaa olla Suomen vanhimpia puurakennuksia ja on mahdollisesti peräisin vuodelta 1553, sillä kyseinen vuosilukukaiverrus löytyy aitan seinästä. Nykyiselle paikalleen aitta on mahdollisesti siirretty vuonna 1880. Muistitiedon mukaan aittaa on muun muassa tilapäisesti käytetty vaatteiden ja muun pikkutavaran säilytykseen. 

Jos aitta tosiaan on rakennettu 1550-luvulla, mikä on todennäköistä, ovat sen juuret Pohjois-Satakunnan erätalouden ajassa. Siksi sen alkuperäinen käyttötarkoitus on luultavasti ollut kaskiviljan säilöminen sekä mahdollisesti riistalintujen ja turkisnahkojen säilyttäminen. 

Kuva: Tuomo Leikkola, Kontinkylä

Kankaanpään arkkitehtuuri

Modernimpaa arkkitehtuuria on Kankaanpäässä, jonka keskipiste on eläväinen ja perinteikäs tori. Torin ympäristössä on liikekeskuksia, jotka ovat peräisin jälleenrakennuskaudelta. Yksi kiinnostavimmista kohteista on 1930-luvulta peräisin oleva Postelli, joka on entinen postitalo. Nykyisin rakennuksessa toimii viihtyisä kahvila. 

Kuva: Laura Koivumäki, Postelli

Kankaanpäässä toripäiviä alettiin järjestää vuonna 1902 kirkon edustalla sijaitsevalla aukiolla. Tori siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1912, minkä jälkeen Kankaanpään keskusta alkoi muodostua sen ympärille. Melko pientä torialuetta laajennettiin, kun torikaupan suosio kasvoi. Laajennuksen yhteydessä myyjät saivat pärekattoiset katokset. 

Torilla myytiin aluksi eläimiäkin, mutta myöhemmin perustettiin erillinen eläintori eläinkauppaa varten. Osittain toripäivien myötä Kankaanpää nousi talousalueensa keskukseksi, ja toripäivistä muodostui Pohjois-Satakunnan markkinat. Kankaanpään tori on vireä edelleen, ja toripäiviä järjestetään kerran viikossa torstaisin, kesäaikaan myös lauantaisin. 

Kuva: Niilo Santaharju, Satakunnan Museo, Museovirasto-Finna, Kankaanpään tori vuonna 1928

Kankaanpää on tunnettu sen omaleimaisesta punatiiliarkkitehtuuristaan. Punatiili valikoitui julkisivumateriaaliksi luonnostaan paikallisen tiiliteollisuuden ansiosta. Myöhemmin punatiiltä alettiin valita tarkoituksella, ja siitä tuli Kankaanpäässä hyvin suosittu rakennusmateriaali niin julkisissa rakennuksissa kuin asuin-, liike- ja teollisuusrakentamisessakin. 

Kuva: Juha Levonen, Kankaanpää

Kankaanpään arkkitehtuurin keskeisiä kohteita ovat kaupungintalo vuodelta 1967 sekä 1970-luvulla valmistuneet liikuntakeskus ja entinen seurakuntakeskus. Nämä rakennukset ovat Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemia. Vuonna 1992 valmistunut virastokeskus on myöskin tunnettua punatiiltä, ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen. Sama toimisto on suunnitellut Kankaanpään taidekoulun, joka valmistui vuonna 1995. 

Kuva: Laura Koivumäki, Kankaanpään kaupungintalo

Kankaanpään mielenkiintoiseen arkkitehtuurin pääsee tutustumaan Kankaanpään kaupunginmuseon VIIVA-näyttelyn myötä. Näyttely kertoo modernista arkkitehtuurista sekä kaupunkisuunnittelusta Kankaanpäässä 1930-luvulta tähän päivään. Näyttely on avoinna huhtikuuhun 2022 saakka. Löydät kohteet kaupunkimiljööstä VIIVA-näyttelyn arkkitehtuurikartan avulla. 

Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseo

Niinisalon varuskunnan kasarmialue

Kankaanpäässä sijaitseva Niinisalon varuskunnan kasarmialue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Se edustaa Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellistä arkkitehtuuria. Niinisalon kasarmialue perustettiin 1930-luvulla valtakunnalliseksi kertausharjoituskeskukseksi. 

Rakennukset ovat tyyliltään askeettista funktionalismia, jolle tyypillistä ovat sileäksi rapatut, koristelemattomat vaaleat julkisivut. Keskellä aluetta on vuonna 1935 puolustusvoimien kertausharjoituskeskukseksi rakennettu kasarmirakennus. Alueen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Kalle Lehtovuori. Kasarmirakennuksen lisäksi hän suunnitteli 1930-luvulla muutkin keskeiset rakennukset, kuten miehistösaunan, sairaalan, keittiö- ja ruokalarakennuksen, kahvila- ja leipomorakennuksen, upseerien kerrostalon ja koeampuma-aseman. 

Kuva: Museovirasto-Finna, Niinisalon kertausharjoituskeskus vuonna 1939

1940-luvun puolella valmistui Lottakahvila, nykyinen sotilaskoti. Se kunnostettiin 1990-luvulla alkuperäistä arkkitehtuuria vaalien. Rakennuksen vieressä on 1940-luvulla rakennettu entinen lottien asuinrakennus, Impilinna. 

Kuva: Laura Koivumäki, Niinisalon sotilaskoti

Vuosina 1957-1958 rakennettiin Niinisaloon Selvaag-menetelmällä asuinrakennuksia. Selvaag-talojen alkuperä on Norjassa, jossa ne syntyivät sodan jälkeisen asuntopulan tarpeisiin. Talot on rakennettu hyvin yksinkertaisilla menetelmillä, ja niistä on karsittu pois kaikki turha ja epäoleellinen. Asuintalojen alhainen hinta ja rakentamisen nopeus olivat tärkeitä ominaisuuksia jälleenrakennuskaudella. Suomessa Selvaag-taloja on Niinisalon lisäksi muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Joensuussa.

Kuva: Laura Koivumäki, Niinisalon Selvaag-talot

Rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Geoparkin edustavia maamerkkejä

Geoparkin alueelta löytyy rakennettuja kulttuuriympäristöjä, jotka edustavat eri aikakausia ja rakennustyylejä. Ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja rakennukset ovat kuntien ja kylien edustavia maamerkkejä. Talonpoikaisarkkitehtuuri ilmentää arkistaa elämää maaseudulla. Alueen luonnonvarat mahdollistivat talonpoikien vaurastumisen esimerkiksi metsäkauppojen ja tervanpolton myötä. Vaurastuminen haluttiin tuoda esiin rakentamalla komeita taloja ja kauniita kuisteja. Eri puolilta Geoparkin aluetta voi löytää näitä upeita vanhoja talonpoikaistaloja ja niiden historiallisia pihapiirejä.  

Kuva: Eino Nikkilä, Museokeskus-Finna, Otamon Vanhatalo vuonna 1930

Modernimpaa arkkitehtuuria kaipaava voi ihailla Kankaanpään omaleimaista punatiiliarkkitehtuuria ja kaupungin eläväistä toria ympäristöineen. Niinisalon varuskunnan liepeillä pääse tutustumaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön. Varuskunta toi mukanaan elämää ja palveluita alueelle. 1940-luvulla Niinisalon kylänraitin varrelta löytyi muun muassa useita kahviloita, hotelli ja elokuvateatteri. 

Kuva: Museovirasto-Finna, Niinisalon keskusta 1970-luvulla

Teksti: Jenna-Maria Lehmijoki

Pääkuva: Riitta Alapiha

Kuvaotsikoiden kuvat: Terttu Hermansson, Julia Kivelä

Lähteet:

Collander, Raija. 1999. Siikaisten lasikuistit – Pohjois-Satakunnan kaunottaret.

Kankaanpään kaupunginmuseo Museo – Kankaanpään kaupunki (kankaanpaa.fi) 

Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma https://www.kankaanpaa.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kankaanpaan_kulttuuriymparistoohjelma.pdf 

Museovirasto https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/valtakunnallisesti-merkittavat-rakennetut-kulttuuriymparistot

Lions Club Kauhajoki ry. 2006. Hämes-Havunen – Pohjalaista rakennustaitoa jälkipolville.  Hämes-Havunen | Kauhajoki tutuksi

Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt –palvelu RKY  ι  Museovirasto

Parkanon rakennetun ympärstön selvitys https://www.parkano.fi/images/stories/Parkanon_rakennetut_kulttuuriympristt.pdf

Pihlaja, Mirjam. 1984. Isojoen pitäjän kirja

Satakunnan Museon y-pakki palvelu y-pakki – tietoa palvelusta (y-pakki.fi)

Selvaag-talot https://fi.wikipedia.org/wiki/Selvaag-talo

Siikaisten matkailukohteet Kohteet – Siikainen 

Uusi-Seppä, Niina. 2012. Satakunnan kulttuuriympäristöt – eilen, tänään, huomenna.

Valonen, N. 1946. Vuosiluvulla merkittyjä rakennuksia Ikaalisten ja Parkanon seudulta. Satakunnan Kotiseutututkimuksia 12.

Tutustu Geoparkin arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin

Hämes-Havunen

Lue lisää Kauhajoen kaupungin verkkosivuilta.

Osoite: Koskenkyläntie 312, Kauhajoki

Koordinaatit (WGS84): 62.38943, 22.23896

Kuva: Riitta Alapiha

Isojokilaakson kyläasutus ja kirkkomaisema

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Honkajoentie 1, Isojoki (Isojoen kirkon parkkipaikka)

Koordinaatit (WGS84): 62.11373, 21.95791

Kuva: Isojoen seurakunta

Kankaanpään arkkitehtuuri

Lue lisää Visit Kankaanpää -sivustolta.

Osoite: Kauppatori 2, Kankaanpää (Kankaanpään tori)

Koordinaatit (WGS84): 61.80447, 22.39438

Kuva: Kankaanpään kaupunki

Karviankylä

Lue lisää Lauhanvuoriregion.fi-verkkosivuilta.

Osoite: Karviankyläntie 592, Karvia

Koordinaatit (WGS84): 62.21920, 22.67459

Kuva: Arto Ala-Karvia

Kontinkylän vanha aitta

Osoite: Yksityisomistuksessa

Kuva: Tuomo Leikkola

Niinisalon varuskunnan kasarmialue

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Kotitie 32, Niinisalo (Niinisalon sotilaskoti)

Koordinaatit (WGS84): 61.83884, 22.46868

Kuva: Museovirasto-Finna

Sanssinkartano

Lue lisää Sanssinkartanon verkkosivuilta.

Osoite: Ullantie 7, Kauhajoki

Koordinaatit (WGS84): 62.42490, 22.17587

Kuva: Sanssinkartano

Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri

Lue lisää Siikaisten kunnan matkailusivuilta.

Osoite: Kirkkotie 3, Siikainen (Siikaisten kotiseutumuseo)

Koordinaatit (WGS84): 61.87163, 21.81983

Kuva: Sari Vuorela

Geoparkissa on arvokasta rakennettua kulttuuriperintöä

Kulttuurimaisemia ja kyliä

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin kauniit kulttuurimaisemat ja maaseutukylät ovat osa kulttuuriperintöä, jota UNESCO-alueella vaalitaan. Kulttuuriympäristöt kertovat meille menneiden sukupolvien elämästä.

Kulttuurimaisemat kertovat alueen historiasta

Kulttuuriympäristöt ovat alueita ja paikkoja, jotka ovat syntyneet ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Kulttuuriympäristöt muodostuvat muinaisjäännöksistä, rakennusperinnöstä ja kulttuurimaisemista. Kulttuurimaisema koostuu useista kerrostumista, ja siinä on jälkiä niin luonnonhistorian ilmiöistä kuin ihmisen toiminnastakin. Kulttuurimaisemasta voi löytää merkkejä esimerkiksi jääkaudesta sekä ihmisten elinkeinoista, asumisesta, liikkumisesta ja uskomuksista. 

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Meillä Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ja ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia. Geoparkin alueella Hyypänjokilaakso ja Vihteljärvi-Niemenkylä kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Näiden lisäksi alueella on muitakin kauniita kulttuurimaisemia ja historiallisia maaseutukyliä. Alueelta löytyy myös vesistöjen ääreen muodostuneita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joista löytyy jälkiä mylly- ja sahatoiminnasta.

Kuva: Antti Luusalo, Kairokoski, Parkano

Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue

Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Kauhajoella. Laakson vaikuttavat maastonmuodot yhdessä alueen geologisen taustan, luonnon monimuotoisuuden ja ihmistoiminnan vaikutuksen kanssa luovat merkittävän maisema-alueen. Maaseudun avointa kulttuurimaisemaa ilmentävät rakennuskanta pohjalaisine piirteineen, ladot, riihet ja muut talousrakennukset, metsälaitumet, avo-ojat ja metsäsaarekkeet. 

Hyypänjokilaakso on elävää maaseutua, jota hoidetaan aktiivisesti ja eräs sen erityispiirteistä onkin vireä kylätoiminta. Alueen keskeisin elinkeino on maatalous, jonka harjoittaminen alkoi 1500-luvulla pysyvän asutuksen myötä. Kaikkiaan Hyypänjokilaaksoon kuuluu parikymmentä eri kylää. Hyyppä on yksi Kauhajoen ensimmäisistä kylistä, ja se tunnettiin aiemmin nimellä Rauhanhyyppä. 

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso, Kauhajoki

Hyypänjokilaaksossa on monen ikäisiä rakennuksia ja vanhimmat säilyneet rakenteet ovat peräisin 1700-luvulta. Rakennuskantaa leimaavat pohjalaiset piirteet, kuten rakennusten ryhmittyminen tuulelta suojaavan umpinaisen pihan ympärille.

Alueen umpipihoja on osittain aukaistu, ja siksi säilyneet kokonaisuudet ovat harvassa. Kuitenkin useimpia pihoja rajaa yhä edelleen vähintään kahdelta sivulta ulkorakennus. Monen vanhan tilan päärakennus on kookas, puolitoistakerroksinen, pitkän suorakaiteen muotoinen ja punamullattu pohjalaistalo. Vanhasta rakennuskannasta tunnetuin esimerkki on Hämes-Havusen umpipihakokonaisuus, joka on nykyisin suosittu tapahtumapaikka. 

Kuva: Riitta Alapiha, Hämes-Havunen, Kauhajoki

Vihteljärven-Niemenkylän maisema-alue

Kankaanpäässä ja Porin Laviassa sijaitsevan Vihteljärven-Nimenkylän kulttuurimaiseman muodostumiseen ovat vaikuttaneet 1800- ja 1900-luvun vaihteen järvienlaskut. Niiden seurauksena rantavedet muuttuivat vesijättömaiksi ja edelleen niityiksi. Myöhemmin niityt raivattiin viljelymaiksi. Aikojen saatossa pienet peltolaikut yhdistyivät, ja nykyisin alueella on laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. 

Joidenkin kertomusten mukaan Vihteljärven kylä on ollut maamme tunnetuin suutarinkylä. Vihteljärven ympärille muodostui tiivis suutariyhteisö jo ennen 1900-lukua. Kengäntekeminen oli Kankaanpäässä yleinen ammatti, mikä vaikutti pitäjän kehitykseen suuresti. Kuten muuallakin, myös Vihteljärven kylässä ammatti periytyi usein isältä pojalle, mikä vahvisti alueen suutariyhteisöä ja perinteen säilymistä. 

Kuva: Pasi Talvitie, Vihteljärvi, Kankaanpää

Vihteljärven rakennuskantaa edustaa klassistinen seurantalo Toukola vuodelta 1936 sekä 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevat maatilat. Useiden tilojen pihapiireistä löytyy vanhoja talousrakennuksia, kuten aittoja, navettoja ja riihiä. Päärakennusten kauniit kuistit ovat tyypillisiä Vihteljärvellä. 

Kuva: Pasi Talvitie, Toukola, Kankaanpää

Ruokojärven kulttuurimaisema

Kankaanpäässä sijaitseva Ruokojärven kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas. Se on alunperin syntynyt Satakunnan vanhoille erämaille 1500-luvulla. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat rakennusryhmät, rantapellot ja Kankaanpään kirkko. 

Alakylä on vanha Kankaanpään kylä, ja se edustaa seudun vanhinta talonpoikaisasutusta. Kylä sijaitsee Laviantien ja Ruokojärven välissä järveen viettävällä rinteellä. Alakylä on säilyttänyt vanhan maalaiskylän ilmeen, vaikka sen viereen on syntynyt kaupunki. 1800-luvulta peräisin olevat maatilat muodostavat yhtenäisen ryhmän kirkon ja järven väliseen peltomaisemaan. Päiviken ja Vanha-Hongon piharakennusten välissä on kulkenut Kankaanpään vanhin kylänraitti. Ruokojärven rannalla on ikivanha nuorison kokoontumispaikka, Kelminmäki.

Kuva: Laura Koivumäki, Ruokojärvi, Kankaanpää

Vuonna 1909 perustetun kansanopiston, Kankaanpään opiston tilat sijaitsevat Ruokojärven rantamaisemassa. Klassistiseen tyyliin rakennettu päärakennus on vuodelta 1928, ja se on suunnitellut Elias Paalanen. Jugendtyylinen asuntolarakennus on vuodelta 1914.

Kuva: Laura Koivumäki, Kankaanpään opisto, Kankaanpää

Viinikanjoen kulttuurimaisema

Parkanossa Viinikanjoki ja joenvarren alavat rantaviljelmät muodostavat kulttuurimaiseman. Maisema syntyi aikojen saatossa pitkään jatkuneen raivauksen sekä maatilojen perustamisen ja jakamisen seurauksena. Historiallisesti maanviljely keskittyi juuri Viinikajoen sekä Kirkkojärven alaville rannoille. Viinikanjoen seutu edustaa alueensa vanhinta viljelymaisemaa. Kansantarinan mukaan Parkano on saanut nimensä erämiesten parkatusta kuusesta tai männystä, joka kasvoi Kirkkojärvestä Viinikanjokeen laskevan joen yhtymäkohdassa.

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki, Parkano

Viinikanjoen viljelymaiseman varrella sijaitsee Kanan tilan neliömäinen, talonpoikainen pihapiiri. Tila on oletettavasti ollut samalla paikalla jo keskiajalta lähtien. Parkanon kylä kehittyi Kanan tilan ympärille. Nykyinen päärakennus on 1880-luvulta ja navettarakennus 1900-luvun alusta. Lisäksi pihapiirissä on useita vanhoja talousrakennuksia. 

Viinikanjoki ympäristöineen on ollut tärkeä kulkureitti, eränkäyntialue ja asuinpaikka. Viinikanjoki on osa Kyrösjärveltä pohjoiseen kulkevaa jokien ja järvien ketjua. Pronssi- ja rautakausilla se tarjosi Ala-Satakunnan ja Pirkanmaan väestölle kulkureitin kohti Kyrönjokisuuta, ja keskiajalla Viinikanjoen varsi oli osa Kyrönkankaan talvitietä.

Kuva: Antti Luusalo, Kanan talo, Parkano

Karvianjoen kulttuurimaisema

Karvianjoen kulttuurimaisema sijaitsee Kankaanpäässä, missä Karvianjoki virtaa läpi pohjois-satakuntalaisen niitty- ja viljelysmaiseman. Asutus on keskittynyt jokivarren ylempiin rinteisiin ja teiden varsille. Vanha rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Honkajoen kylässä jokimaisemaan kuuluu luonnontilaisia koskia, komeita rantapuustoja, rantalehtoja ja luonnontilaisia puroja. 

Kuva: Matti Poutvaara, Museovirasto-Finna, Kankaanpää

 

Entisellä Honkajoen ja Kankaanpään välisellä rajalla kuohui aikoinaan pitäjän voimakkain koski, Iso-Haapakoski. Koskeen rakennettiin pato ja voimalaitos vuonna 1927, ja paikan nimeksi vakiintui Vatajankoski Iso-Hapaakosken sijaan. 1930-luvulla joen yli rakennettiin voimalaitossilta. Sähkölaitoksella oli suuri rooli paikallisten elämässä. Se kohensi asukkaiden elintasoa ja mahdollisti mukavuuksia. Vatajan kylä alkoi kasvaa sähkölaitoksen ympärille.

Kuva: Laura Koivumäki, Vatajankoski, Kankaanpää

Honkajoella sijaitseva Lankoski on eräs Karvianjoen monista koskista. Kosken ääreltä löytyy myllymuseona toimiva Ylisen mylly, joka on yhä alkuperäisellä paikallaan. Se on ollut alun perin vesimylly, mutta koneisto vaihdettiin vuosien varrella sähkökäyttöiseksi. Kosken ympäristössä on vanhaa ja hyvin hoidettua honkajokelaista rakennuskantaa. Lankosken tilan päärakennus on vuodelta 1770. Rakennukseen kuuluva koristeellinen kuisti on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

Kuva: Hanna-Mari Kamppikoski, Lankoski, Kankaanpää

Kantin saha- ja myllyalue

Karvian Kanttikosken partaalla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kantin saha- ja myllyalue. Koskessa tiedetään olleen myllytoimintaa jo 1700-luvulla. Privilegionsa Myllykosken saha sai vuonna 1846. Sahatoiminta päättyi 1900-luvun alussa, ja myllytoiminta jatkui vuoteen 1920 asti. Tämän jälkeen koskeen perustettiin Kantinkosken sähkölaitos. 

Paikka on tunnettu myös nimellä Varttin saha ja Varttinkoski. Vuonna 1932 Liikemies Julius Vartti osti Kanttikoskella olevan voimalaitoksen, sähköverkoston, sahan ja kirkonkylässä sijainneen sähkömyllyn. Varttin saha oli aikoinaan merkittävä työnantaja Karviassa. Se työllisti noin 30-40 henkeä ja melkein kaikista Kanttinkylän taloista oli miehiä sahalla töissä.

Nykyään alueella on jäljellä vanha kivillä holvattu silta, jonka kupeessa on entinen myllynpohja vielä nähtävissä. Sillalta avautuu kaunis näköala Varttinkosken ympäristöön. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarina Kuva, Kantti, Karvia

Idylliset maaseutukylät

Eri puolilla Geoparkia on kauniita, historiallisia maaseutukyliä, jotka kuuluvat tämän UNESCO-alueen arvokkaisiin kulttuurikohteisiin. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Karviankylä sekä Siikaisten Leppijärven ja Vuorijärven kylät ovat valtakunnallisesti arvokkaita. Lisäksi Geoparkissa on lukuisia muita idyllisiä kylämiljöitä, joilla on alueellisesti ja paikallisesti suuri merkitys.

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Kylät kulttuuriympäristöinä

Historialliset ja idylliset maaseutukylät muodostavat kulttuuriympäristön asutushistoriallisen kerrostuman. Kylän käsite on syntynyt yhdistämään tietyn asutusalueen taloja ja niiden omistuksia verottajan kirjanpitoa varten. Kylien nimet veroluettelossa olivat erityisen tärkeitä silloin, kun sukunimiä ei vielä ollut olemassa. Esimerkiksi Kauhajoella talojenkin nimet merkittiin kirjoihin vasta 1600-luvulla.

Kuva: Tuomo Leikkola, Rannanperä, Jämijärvi

Maatalouspainotteisen kulttuurimaiseman keskeisiä elementtejä ovat pellot, niityt ja asutus talousrakennuksineen. Asutuksen sijaintiin ovat vaikuttaneet muun muassa luonnonolot, ja sen vuoksi Suomessakin on eri osissa maata erilaisia kylätyyppejä. Esimerkiksi Pohjanmaalla asutus muodostui jokivarsille ja historiallisia jokivarsikyliä löytyykin Kauhajoelta, Isojoelta ja Karijoelta. 

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso, Kauhajoki

Geoparkin kylät

Geoparkissa on paljon vireitä maaseutukyliä, joissa kyläyhdistykset ja talkoohenki ovat yhä voimissaan. Kylissä järjestetään monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Kylissä on myös hienoja mahdollisuuksia erilaisiin luontoaktiviteetteihin, kuten hiihtoon, pyöräilyyn, kalastukseen ja uimiseen. Kesäisin kesäasukkaat ja -vieraat rikastuttavat kylien elämää. Vuosien saatossa palvelut ovat keskittyneet kirkonkyliin ja kaupunkeihin, mutta kylissä on asukkaiden kesken edelleen aktiivista toimintaa.

Geoparkin alueen maaseutumaiset kulttuurimaisemat ja kylät ilmentävät alueen historiaa.  Niiden äärellä voi tehdä aikamatkan seudun asutuksen alkuajoista tähän päivään. Kyliä ja kulttuurimaisemia kiertämällä pääsee ihastelemaan vanhaa rakennuskantaa ja kauniita maaseutumaisemia.

Kuva: Kurkikorven Mummola, Kankaanpää

Teksti: Jenna-Maria Lehmijoki

Pääkuva: Tuomo Leikkola

Kuvaotsikoiden kuvat: Tuomo Leikkola, Riitta Alapiha

Lähteet: 

Etelä-pohjanmaan maakunnallinen rakennusinventointi 

Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 

Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma 

Kirjoituksia Vihteljärvestä Vihteljärven kylä – Kirjoituksia (kankaanpaa.fi)

Museovirasto 

Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt –palvelu RKY  ι  Museovirasto

Parkanon rakennetun ympäristön selvitys 

Papunen, P. 1996. Ikaalinen eräalueena ja kappeliseurakuntana keskiajalta noin vuoteen 1640. Teoksessa Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I vuoteen 1640.

Satakunnan Museon y-pakki palvelu y-pakki – tietoa palvelusta (y-pakki.fi)

Uusikallio, Irja. Vatajankosken mekaanikko Päiviö ryhtyi tehdasmaisesti valmistamaan lankaa pitkin kulkevaa valoa eli voimaa Vatajankosken sähkötehtaasta 1920–1940 –luvuilla. Pro gradu -tutkielma. Turun Yliopisto. 2019. Vatajankoski energian välittäjänä / (utupub.fi)

Ympäristö.fi Karvianjoki Ymparisto > Karvianjoen kosket

Tutustu Geoparkin kulttuurimaisemiin ja kyliin

Hyypänjokilaakso

Lue lisää Kauhajoen kaupungin verkkosivuilta.

Osoite: Pantintie 61, Kauhajoki (Hyypän näkötorni)

Koordinaatit (WGS84): 62.308860, 22.26257 (Hyypän näkötorni)

Kuva: Terttu Hermansson

Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Honkajoentie 1, Isojoki (Isojoen kirkon parkkipaikka)

Koordinaatit (WGS84): 62.11373, 21.95791

Kuva: Isojoen seurakunta

Kantin saha- ja myllyalue

Lue lisää Karvian kunnan verkkosivuilta.

Kuva: Pasi Talvitie, Kantti, Karvia

Karvianjoen kulttuurimaisema

Lue lisää Satakunnan liiton inventoinnista.

Osoite: Patotie 19, Kankaanpää (Vatajankosken pato)

Koordinaatit (WGS84): 61.92592, 22.23992

Kuva: Matti Poutvaara, Museovirasto-Finna, Kankaanpää

Karviankylä

Lue lisää Lauhanvuoriregion.fi-verkkosivuilta.

Osoite: Karviankyläntie 592, Karvia

Koordinaatit (WGS84): 62.21920, 22.67459

Kuva: Arto Ala-Karvia

Leppijärvi

Lue lisää Siikaisten kunnan sivuilta.

Osoite: Leppijärventie 585, Siikainen (Katselmankallion tiehaara)

Koordinaatit (WGS84): 61.94687, 21.85061 (Katselmankallion tiehaara)

Kuva: Terttu Hermansson

Ruokojärven kulttuurimaisema

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Laviantie 279, Kankaanpää (Kankaanpään kirkon parkkipaikka)

Koordinaatit (WGS84): 61.79838, 22.40144 (Kankaanpään kirkon parkkipaikka)

Kuva: Laura Koivumäki

Vihteljärvi-Niemenkylä

Lue lisää Satakunnan liiton inventoinnista.

Osoite: Laviantie 1155, Kankaanpää (entinen maamiesseurantalo Toukola)

Koordinaatit (WGS84): 61.74741, 22.52090 (entinen maamiesseurantalo Toukola)

Kuva: Pasi Talvitie

Viinikanjoen kulttuurimaisema

Lue lisää Parkanon Urheilukalastajien verkkosivuilta.

Osoite: Parkanontie 118, Parkano (Haapaslammi)

Koordinaatit (WGS84): 62.01975, 23.02347 (Haapaslammi)

Kuva: Antti Luusalo

Vuorijärvi

Lue lisää Siikaisten kunnan verkkosivuilta.

Osoite: Erkkilä-Ikävalkotie 31, Siikainen

Koordinaatit (WGS84): 61.83508, 21.98838

Kuva: Terttu Hermansson

Ihastu Geoparkin kyliin ja kulttuurimaisemiin!