GEOPARK KUTSUU RETKEILEMÄÄN

Ota haltuun Geoparkin kiehtova kahden miljardin vuoden historia. Patikointi- ja pyöräilyreitit sekä luontokohteet kutsuvat tutustumaan läntisen Suomen luontomatkailuhelmeen – Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin.

KAKSI KANSALLISPUISTOA JA MUITA UPEITA RETKIKOHTEITA

Geoparkin kauniit kansallispuistot

Geopark-alueella sijaitsevat kauniista maisemistaan tunnetut, tänä vuonna 40 vuotta täyttävät Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot.

Lauhanvuoren kansallispuiston hiekkakankaiden ja soiden helppokulkuisilla reiteillä pääset aikamatkalle menneisyyteen. Lauhanvuoren ykköskäyntikohteisiin kuuluu Kivijata, vaikuttavan kokoinen pirunpelto, joka on muodostunut harvinaisesta hiekkakivestä. Lauhanvuorella saatat nähdä myös esimerkiksi metsäpeuroja.

Kuva: Sannamari Ratilainen / Metsähallitus, Lauhanvuoren kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tutustut upeaan erämaiseen suoluontoon. Kauhanevan pitkospuureitti kuljettaa keidassuon sydämeen ja Katikankanjonin vaativa polku kuusikkoisen kurun saloihin.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Aitoa suoluontoa soidensuojelualueilla

Haapakeitaan soidensuojelualue on alueen suurin ja monipuolisin suokohde. Alkukesästä retkipoluilla ilman täyttää huumaava suopursun tuoksu. Kiikaroi lintuja näkötorneista tai pitkospuupoluilta. Lue lisää linnuista artikkelistamme.

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Katso parhaat kohteet ja lue retkivinkit artikkelistamme.

Kuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Aktiiviliikkujan unelma

Hämeenkangas tarjoaa luonnossa liikkujille kymmeniä kilometrejä helppokulkuisia reittejä, tiheän taukopaikkaverkoston ja hienoja luonnonnähtävyyksiä. Patikoi, pyöräile, melo, retkeile Hämeenkankaalla on monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet.

Kuva: Sofia Sillanpää, Hämeenkangas

Vuoria ja vesistöjä

Kiipeä vuorille, kallioisille kukkuloille, ja tähyile näkötorneista laakeisiin metsä- ja suomaisemiin. Geoparkissa on myös paljon puroja, lampia ja kiemurtelevia pikkujokia, joten alue tarjoaa elämyksiä vesiretkeilijöille ja kalastajillekin.

Lue lisää Geoparkin monipuolisista retkikohteista sivuiltamme

Kuva: Sofia Sillanpää, Käskyvuori

Kulttuuriperinnön jäljillä

Geoparkin kulttuurikohteet kertovat alueen ihmisten ja luonnon yhteisestä historiasta ja nykyisestä, joskus vähän omintakeisestakin elämänmenosta. Ihmettele alueen asukkaiden luovuutta Taiteiden reitillä tai tee vaikka kirkkokierros.

Tutustu Geoparkin monipuolisiin museoihin, ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin sekä taiteeseen Kankaanpään Taidekehällä ja teiden varsilla. Ylläty nykykansantaiteen hauskoista vuosittain vaihtuvista teoksista vaikkapa eri puolilla Karviaa ja ITE-taiteen kesäkaupunki Parkanoa. Löydät mielenkiintoisimmat käyntikohteet esitteestämme.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Alpon savanni

GEOPARKIN KOHTEET KERTOVAT ALUEEN AINUTLAATUISTA HISTORIAA

RETKEILE GEOPARKISSA

Patikoi poluilla

Patikkapolut kuljettavat luontokohteiden sydämeen ja parhaiden nähtävyyksien äärelle. Geoparkissa on sekä helppoja, myös perheille sopivia polkuja että vaativampiakin reittejä, jotka soveltuvat usean päivän vaelluksiin maastoyöpymisineen.

Geoparkin patikointireitit on koottu Geoparkin retkeilyoppaaseen.

Kuva: Lauri Kurki, Lauhanvuoren kansallispuisto

Pyöräile Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä

Geoparkin uudella Two Billion Year Tours -pyörämatkailureitistöllä otat haltuun kaksi miljardia vuotta Suomen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla polkemalla sen läpi. Reitit yhdistävät Geoparkin merkittävimmät käyntikohteet ja kauneimmat maisemat sekä kuntakeskukset ja parhaat matkailupalvelut.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Kolme pitkää maanteillä kulkevaa Traveller-runkoreittiä tarjoavat yli yön kestäviä seikkailuja kokeneille pyöräilijöille ja pyöräretkeilijöille. Lyhyemmät Enjoyer-reitit sopivat esimerkiksi perheiden ja aloittelevien pyöräilijöiden päiväretkiin. Todelliset seikkailut odottavat Adventurer-maastopyöräilyreiteillä. Pyöräile Geoparkin reiteille Tampereen seudun Järvien reiteiltä tai rannikkoa myötäilevältä EuroVelo 10:ltä.

Lue lisää Geoparkin pyöräilyreiteistä ja pyörämatkailupalveluista verkkosivuiltamme sekä retkeilyoppaastamme.

Kuva: Pasi Talvitie, Kihniö

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee ruokatauosta luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruoat nuotiolle valmiiksi toimitettuina tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista.  

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Löydät taukopaikat kartalta.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Vietä unohtumaton yö luonnossa

Vietä yösi teltassa tai riippumatossa ja koe Geoparkin kesäöiden ja varhaisten aamujen taianomainen tunnelma. Huomaathan, että suojelualueilla leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla. Kohdekohtaiset ohjeet löydät Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilta. Myös leirintäalueet ovat loistava vaihtoehto ulkona yöpyjille.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsukylä

UNIIKKIEN KESÄTAPAHTUMIEN JA PARHAIDEN PALVELUJEN GEOPARK

Geoparkin kesä on täynnä tapahtumia: ulkoilmakonsertteja ja kesäteatteria, taidetta ja urheilua monessa muodossa. Esimerkiksi Willi Karvia tarjoaa upeita konsertteja ja teatterielämyksiä 1600-luvun linnakkeesta inspiraationsa ammentaneessa Kulttuurikeskus Skantzissa. 

Kankaanpäässä on pitkät pesäpalloperinteet. Tunnelmaan pääset mukaan Kankaanpään Mailan kotipeleissä.

Kuva: Niina Rautiainen / NR Visuals, Kulttuurikeskus Skantz

Kesäaikaan Geoparkin kylät heräävät eloon. Esimerkiksi kahvilat, ravintolat, putiikit ja tilapuodit houkuttelevat matkailijoita ja alueen asukkaita viihtymään. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Nauti Geoparkin kohteista ja reiteistä opastetulla retkellä. Asiantuntevan paikallisoppaan kanssa löydät parhaat reitit sekä kohteet ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Oppaan kanssa saat retkestäsi eniten irti. Yritykset vuokraavat välineitä, kuten kanootteja ja sähköavusteisia maastopyöriä myös omatoimiretkeilijöille.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Edistä hyvinvointiasi ohjatulla hyvinvointiretkellä luontoon. Saunominen ja hemmottelevat hoidot täydentävät luontoelämyksesi. Rentoudu savusaunan pehmeistä löylyistä tai sauno perinteisessä rantasaunassa puukiukaan lämmössä. Esimerkiksi alueen soiden turpeeseen perustuvat hellivät hauteet ja kylvyt rentouttavat ja elvyttävät saunomisen lomassa.

Lue lisää ja inspiroidu yritysten tarjonnasta Palvelut-sivullamme. Löydät palvelut myös kartalta. Elämyksiä ja palveluja ostat helposti Geoparkin verkkokaupan kautta. 

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

GEOPARK ON KESÄLLÄ PARHAIMMILLAAN

MUUTAMIA HELMIÄ ALUEEMME AJANKOHTAISESTA TARJONNASTA

Ihminen luonnossa -viikko elokuussa

Parkanossa järjestetään jälleen elokuun loppupuolella perinteikäs Ihminen Luonnossa- tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus. Tapahtuma tarjoaa torstaista sunnuntaihin esimerkiksi tasokkaan seminaarin, opastettuja retkiä upeisiin Geopark-kohteisiin, perinnepäivän SyVillassa ja perhetapahtuman metsämuseolla. Lue lisää Visit Parkanon verkkosivuilta.

Kuva: Hanna Tuuri /Tuuri-Tiedotus, Parkanon metsämuseo

Iloiset tuliaiset More Joylta

More Joy tarjoaa luonnonkuituisia keittiöliinoja ja -pyyhkeitä luontoaiheisin kuosein. Iloiset kuosit syntyvät yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa tai vaikkapa asiakkaan toiveiden mukaan. Tehtaanmyymälästä löydät niin mökkilahjat kuin lapsille kivat askartelupaketitkin. Lue lisää More Joyn verkkosivuilta

Kuva: More Joy

Vuokravälineet Kesport Kauhajoelta

Kesport Kauhajoen kesän tarjontaan kuuluvat uutuuksina sähköpyörä- sekä sup-lautavuokraus. Kivijalkakaupasta löydät vuokravälineiden lisäksi kaikki tarvittavat varusteet aktiiviseen luontolomaasi. Lue lisää Kesport Kauhajoen verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

 

Outar – elämyksiä luonnonväreistä

Outar tarjoaa lähi- ja verkkokursseja luonnonväreihin liittyen. Kasvivärit sopivat harmonisiin luoviin hetkiin. Lähiluonnon kasvit sisältävät paljon kiehtovia väriaineita, joita voi käyttää käsitöissä ja taiteessa monella tavalla. 

Esimerkiksi lauantaina 11.6. Parkanossa järjestettävällä Vesivärejä ja musteita luonnonväreistä -kurssilla pääset valmistamaan vesivärejä kannolla istuen. Maalaa luonnon antimista valmistamillasi kasvimusteilla, kuten esi-isämme aikoinaan tekivät. Kurssilla opit valmistamaan itse kasviväreistä pigmenttijauheita, vesivärejä ja musteita eri tekniikoilla itse keräämistäsi kasveista sekä kasviväriuutteista. Lue lisää Outarin verkkosivuilta.

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Salaisen Puutarhan Majatalo ja Valkoisen Puun kahvila

Salaisen Puutarhan majatalo sijaitsee Kauhajoella 1890-luvulla rakennetussa, vallattoman puutarhan ympäröimässä pappilarakennuksessa. Majatalo on kunnostettu ja sisustettu ylellisesti skandinaavista boheemiutta ja antiikkia yhdistellen. Majatalossa on kuusi uniikkia kahden hengen huonetta, joiden pehmeät vuoteet ja kaunis sisustus kutsuvat viipymään. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

Hurmaava Valkoisen Puun kahvila sijaitsee reilun kilometrin päässä Salaisen Puutarhan Majatalosta. Kahvilassa nautit saman kadun varrella, Valkoisen Puun omassa leipomossa, valmistetusta herkuista. Kahvilan kakut ja leivonnaiset tunnetaan herkullisuudestaan. Niiden aidot ja mutkattomat maut syntyvät amerikkalaisilla ja eteläpohjalaisilla sukuresepteillä paikallisia raaka-aineita suosien. Kakuista kuuluisin on luomuspelttiin leivottu Salaisen Puutarhan Suklaakakku, mehevä ja täyteläinen superherkku, jota myös majatalon aamupalalla tarjoillaan. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Viinitila Meggala

Viinitila Meggala valmistaa laadukkaita, aromikkaita ja maukkaita viinejä intohimosta ammattimaiseen viininvalmistukseen ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Meggalan juomia voit nauttia tilan omassa ravintolassa tai ostaa mukaasi tilamyymälästä. Ravintolassa ja kahvilassa voit nauttia myös esimerkiksi pientä purtavaa kahvin kera. Ruoka-annoksia tarjoillaan ravintolapäivinä ja tilauksesta. 

Heittäydy kesällä mukaan Meggalan skumppa- ja olutjoogaan sekä kesäbingoon tai osallistu viinitastingiin ja viinehtimökierroksiin. Juhannuksena tilan täyttää iloinen kesätunnelma, kun väki kokoontuu Meggalaan juhannusmarkkinoille ja juhlimaan terassitansseihin karaoken säestyksellä sekä herkuttelemaan lähiburgereilla. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Vartti hiljaisuutta Visokon meditatiivisten videoiden avulla

Visikon videoiden avulla teet meditatiivisen, noin 15 minuutin mittaisen virtuaalimatkan Suomen luontoon. Videoiden avulla syvennät luontoyhteyttäsi ja kunnioitat luontoa enemmän. Elinvoimasi lisääntyy, rauhoitut ja stressinhallintasi paranee. Saat videoista 30 % alennusta Visokon verkkokaupassa koodilla LHGeo. Lue lisää yrityksen tarjonnasta Visokon verkkosivuilta

Kuva: Visoko

Maalaiselämyksiä Luomajärven Kievarissa

Lähde kesällä makumatkalle Etelä-Euroopan tunnelmiin Luomajärven Kievarin kokkien johdolla. Kerran kuussa järjestettävillä Kievariravintolan Makujen Matka -ruokateemaillallisilla herkutellaan Espanjan, Italian ja Ranskan mauilla.

Kievari järjestää tilauksesta monenlaisia unelmien kesäpuuhia aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Tarjolla on mm. ponipatikkaretkiä, lasten hevosteluhetkiä, koko perheen Päivä Maatilalla -ohjelmia, maalaisromanttisia hevoskärryretkiä sekä ratsastutunteja kentällä ja maastossa. Kievarilta vuokraat myös fatbike-pyörät ja sähköavusteiset retkipyörät omatoimisille pyöräseikkailuille valmiilla pyöräilyreiteillä. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.    

Kuva: Luomajärven Kievari

Jämijärven Avoimet Pihat

Jämijärven Avoimet Pihat -tapahtuma kutsuu kylään! Tutustu paikalliseen elämänmenoon pienessä ja lennokkaassa maaseutupitäjässä lauantaina 11.6., kun jämijärveläiset avaavat pihojensa portit vierailijoille. Poikkea pihakirpputoreilla, vieraile yrityksissä ja tiloilla, herkuttele pop up -kahviloissa ja -ravintoloissa, nauti konsertista ja innostu askartelupajoissa. Osallistu kalastuskilpailuun tai lähde veneretkelle vanhalla puuveneellä. Voit myös luvan kanssa kiivetä kirkontorniin! Kartan ja aikataulun löydät Jämijärvi-Seuran verkkosivuilta

Kuva: Tuomo Leikkola

Kulttuuria Kankaanpäässä Suomen taidepääkaupungissa

Tutustu ainutlaatuiseen Taidekehään kävelemällä Taidepolkua pitkin tai vaikka pyöräilemällä kehän ympäri. Taidekehä on yli sadan pysyvästi kaupunkimiljööseen sijoitetun taideteoksen vähitellen täydentyvä kokonaisuus, jossa taideteos, ympäristö ja maisema kohtaavat hienoimmalla mahdollisella tavalla.

Kankaanpään tori on koko seudun iloinen kohtauspaikka. Torilla tavataan ympäri vuoden torstaisin ja lisäksi kesälauantaisin. Kesän päätteeksi perinteinen Hörhiäisviikko elokuun loppupuolella tarjoaa monipuolisesti musiikkia, taidetta, liikuntaa, hyvinvointia ja mukavaa markkinahenkeä. Hörhiäisissa kohtaavat uudet ja vanhat tutut! Lue lisää Kankaanpään kaupungin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Kankaanpään Taideyhdistyksen puumerkkitiilityöpajat

Muovaile oma puumerkkisi Taidekehän yhteisölliseen tiilimuuriin ohjatussa taideyhdistyksen työpajassa. Kankaanpään Taideyhdistys on järjestänyt toukokuussa Petäjä-opistolla puumerkkitiilityöpajoja. Työpajaan on mahdollisuus osallistua vielä lauantaina 28.5. klo 11–14.  Varaa aikaa muovailuun puolesta tunnista tuntiin. Uudet osallistujat otetaan työpajaan noin tunnin välein. Tiedustelut: Kankaanpään Taideyhdistys

Kuva: Laura Koivumäki

KESÄINEN GEOPARK HURMAA KÄVIJÄN

MUISTA RETKIETIKETTI

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettyinä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut otsikkokuvat: Aili Raudla-Majakangas, Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #twobillionyeartours #kahdenmiljardinvuodenmatkalla #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

TERVETULOA GEOPARKIIN!

MAAILMAN MUUTTOLINTUJEN PÄIVÄ

Global Geoparks Network kannustaa jäseniään kiinnittämään huomiota maailman muuttolintujen tilaan ja niiden muuttoreiteillä tapahtuneisiin muutoksiin.

MAAILMAN MUUTTOLINTUJEN PÄIVÄ

14 toukokuuta 2022

Global Geoparks Network kannustaa jäseniään kiinnittämään huomiota maailman muuttolintujen tilaan ja niiden muuttoreiteillä tapahtuneisiin muutoksiin sekä järjestämään tapahtumia, joissa näitä asioita tuodaan esille.

Yhdistyneiden Kansakuntien aloitteesta Maailman muuttolintujen päivää on vietetty jo vuodesta 2006 lähtien kahdesti vuodessa, toukokuussa ja lokakuussa kuukauden toisena lauantaina. Silloin lintujen kevätmuutto ja syysmuutto ovat yleensä kiivaimmillaan.

Vuoden teemana valosaaste

Maailman muuttolintujen päivän tapahtumien tavoitteena on lisätä yleisön tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön merkityksestä muuttolintujen suojelussa. Muuttolinnut kun eivät matkoillaan rajamuodollisuuksista piittaa, vaan käyttävät lukuisten valtioiden ilmatilaa ja ylittävät jopa kokonaisia mantereita.

Vaikka lintujen muuttomatkat ovat pitkiä, monet lajit etenevät lyhyitä päivätaipaleita ja levähtävät välillä. Niinpä ne tarvitsevat turvallisia, häiriöttömiä, lajille tyypillisiä levähdys- ja ruokailualueita. YK:n muuttolintuja koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja afroeurooppalaisen yleissopimuksen täytäntöönpanon pohjalta on tarkoituksena ryhtyä maailmanlaajuisesti toimiin lintujen turvallisen muuttamisen edistämiseksi.

Maailman muuttolintujen päivä 2022 -kampanja keskittyy ”valosaasteeseen”, jonka on todettu aiheuttavan ongelmia varsinkin yöaikaan muuttaville hyönteisyöjälinnuille.

Mihin linnut lentävät?

Suomessa pesii noin 250 eri lintulajia. Täällä elävien lintujen yksilömäärän on arvioitu olevan noin 100 miljoonaa yksilöä. Se tosin vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan, sillä yli 80 % meillä pesivistä lajeista muuttaa talvehtimaan muualle.

Osa linnuista muuttaa vain sen verran kuin niiden on pakko. Esimerkiksi joutsenet ja karaistuneimmat vesilinnut väistyvät vain sen verran etelämmäs, että vesistö pysyy sulana. Toiset lajit taas tekevät hyvin pitkiä muuttomatkoja, kuten lapintiira, joka muuttaa pohjoisen äärimmäisiltä, arktisilta alueilta aina etelänapamantereen reunamille saakka. Pituutta matkalle voi tulla jopa 20 000 km kahdesti vuodessa. Painoa linnulla on noin 100 g. Eikä kotijärvellä lekutteleva, kalasaalista tähyilevä kalatiira jää yhtään huonommaksi: se muuttaa eteläiseen Afrikkaan talvea viettämään.

Talveksi Afrikkaan

Lukuisat pohjoisen pallonpuoliskon lintulajit muuttavat talveksi päiväntasaajan eteläpuolelle. Eteläiseen Afrikkaan lentävät lajit joutuvat ylittämään laajan, vaativan Saharan autiomaan. Niin tekevät myös meidän räystäspääskymme, jotka painavat vain 15–23 g. Mikäli matkan varrelta ei löydy rauhallista keidasta juomapaikkoineen, matka voi loppua lyhyeen.

Monet muutkin hyönteissyöjät muuttavat Afrikkaan. Muun muassa kaikki maailman kivitaskut – suomalaiset mukaan lukien – talvehtivat siellä. Niinpä Amerikan mantereella, Alaskassa pesivät kivitaskut muuttavat Aasian halki Afrikan keskiosiin noin 14 500 km:n matkan. Pensastasku, joka Suomessa pesii niittyjen laitamilla, viettää talvensa Afrikan savanneilla leijonien ja seeprojen seurassa. Kalasääski puolestaan kalastelee talvikauden Afrikan järvillä.

Kauttakulkijat

Sen lisäksi että meiltä syksyllä lähtee ja keväällä meille saapuu meidän omia muuttolintujamme, Suomi on myös monien lintulajien kauttakulkumaa. Arktisten alueiden vesilintujen, allien, mustalintujen ja pilkkasiipien, ohimuutto voi saavuttaa jopa miljoonien yksilöiden määrän. Satojen tuhansien hanhien muutolta jää nykyään useita satapäisiä parvia ruokailemaan Suomen pelloille. Osa aikaisemmin vain ohilentäneistä valkoposkihanhista jää jopa pesimään tänne.

Arktisten alueiden kahlaajalinnut muuttavat yleensä eteläiselle pallonpuoliskolle. Suomen yli muuttaa säännöllisesti ja runsaslukuisina lähes 20 arktisen rannikkoseudun vesi- ja rantalintulajia, jotka eivät pesi täällä, mutta jäävät varsinkin syysmuutolla pitkiksikin ajoiksi ruokailemaan matalille merenrannoille. Muun muassa rantalietteillä syksyisin tavallinen kuovisirri ei pesi eikä talvehdi missään paikassa Euroopan alueella, mutta poikkeaa kyllä ruokailemaan.

Muuttolinnut tarvitsevat turvallisia levähdyspaikkoja

Suomen linnut – omia vaiko vieraita kaukomailta?

Missä siis on muuttolinnun ”koti”? Onko se pesimäalueella Suomessa, vaiko kenties talvehtimisalueella Välimeren maissa / Afrikassa / Aasiassa? Miksi se ylipäätään lähtee niin pitkälle ja vaivalloiselle muuttomatkalleen, jossa se joutuu alttiiksi monille vaaroille. Se voi joutua matkallaan petolinnun saaliiksi tai tulla huvikseen lintuja ammuskelevan ihmisen tappamaksi. Sen muuttoreitin perinteiset levähdys- ja ruokailupaikat ovat saattaneet muuttua rakennetuksi alueeksi, jossa ei ole enää sijaa matkasta uupuneelle pikkulinnulle. Miksi siis lähteä kauas pohjoiseen pesimään? Eikö lähempää löytyisi sopivaa paikkaa lisääntymiselle?

Pohjoisen keväällä ja alkukesällä on eräitä ominaispiirteitä, joista on apua pesinnän onnistumisessa: keväällä ja alkukesällä ilma on ”sakeana” lentävistä hyönteisistä, joten kuoriutuville poikasille riittää ruokaa. Pohjoisen pitkässä, valoisassa yössä emot voivat ruokkia poikasia myös yöllä. Monien lintulajien poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä. Muuan muassa nämä syyt saavat linnut palaamaan aina uudelleen syntymäsijoilleen, ”kotiinsa”.

Muutokset linnustossa kertovat muutoksista ympäristössä

Suomessa pesivistä lintulajeista yli kolmanneksella pesimäkanta on taantunut. Erityisesti Afrikassa ja Aasiassa talvehtivat, samoin kuin viljelymailla pesivät ja pohjoiset lintulajit, vähenevät huolestuttavasti. Kosteikoilla ja taajamissa pesivien lajien kannat kääntyivät laskuun 2000-luvun alussa. Muuttavien lajien kohdalla kyseessä on useimmiten ihmisen aiheuttama elinolojen huononeminen muuttomatkan varrella ja talvialueilla. Aikaisempi levähdys- ja ruokailupaikka on saattanut kokonaan hävitä vaikkapa rakentamisen vuoksi. Kansainväliselle yhteistyölle on siis tarvetta lintujen turvallisten muuttoreittien takaamisessa.

Lauhanvuori -Hämeenkangas Geopark tarjoaa muuttolinnuille hyvät puitteet

Geopark-alueilla osaltaan huolehditaan pesintä- ja levähdysalueiden riittävyydestä ja turvallisuudesta. Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkissa on Metsähallituksen mailla suoalueita, joissa liikkuminen on kielletty lintujen pesintä- ja muuttoaikaan. Kauhanevalla myös syysmuuton aikainen lintujen levähtäminen halutaan mahdollistaa rajoitustoimin. Merkittyjen reittien ja pitkospolkujen tarkoituksena on turvata pesintärauha myös rajoitusosien ulkopuolella.

BirdLife Suomi ry:n organisoimana ja alueellisten lintuyhdistysten toimesta on selvitetty kunkin maakunnan tärkeimmät lintujen kerääntymisalueet (talvi- ja muutonaikaiset ruokailu- ja levähdysalueet sekä sulkasatoalueet). Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin alueelta näitä maakunnallisesti tärkeitä lintualueita löytyy 11 kappaletta jo ennestään tiedossa olleiden kahden valtakunnallisestikin tärkeän lintualueen, Puurokeidas–Hannankeidas ja Häädetkeitaan luonnonpuisto + Keidaslammit, lisäksi. Lintujen muutonaikaisten kerääntymisalueiden ja muuttoreittien tunnistaminen on erityisen tärkeää, jotta ne voidaan ottaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kuten kaavoituksessa, huomioon ja jotta alueiden linnustollisia arvoja ei vahingossa heikennetä.

Tietoja muuttolintujen reiteistä ja levähdysalueista kaivataan lisää. Niinpä Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark kutsuukin alueen lintuharrastajia osallistumaan Maailman muuttolintujen päivään lauantaina 14.5.2022.

 

Teksti: Eira-Maija Savonen

Kuvat: Terttu Hermansson

Pääkuva: World Migratory Bird Day

Turvallisesti retkelle

Polut kutsuvat kulkemaan - retkeile turvallisesti Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen retkeilykohteiden polut ja reitit ovat suurimmaksi osaksi Metsähallituksen ylläpitämiä. Alueella on myös reittejä, joita ylläpitävät esimerkiksi kunnat tai kaupungit. Turvalliseen retkeilyyn löydät vinkkejä tältä sivuilta. Tutustu myös Metsähallituksen Retkeilyn ABC-sivuun.

Ennen retkelle lähtöä

Tutustu retkikohteeseen etukäteen www.luontoon.fi ja www.retkikartta.fi avulla. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja mikäli aiot käyttää puhelinta maastossa navigointiin esim. karttasovelluksen avulla, niin varmista virran riittävyys virtapankin avulla. Varaa mukaan ensiapupakkaus ja opettele käyttämään sitä. Liiku mieluiten ryhmässä, jolloin ongelmatilanteessa saat helpommin apua. Jos lähdet yksin maastoon, kerro suunnitelmastasi perheellesi tai tovereillesi.

Jos lähdet reitille, niin selvitä reitin lähtöpisteen sijainti ja selvitä itsellesi etukäteen, miten sinne pääsee. Varaa mukaan tarvittavat eväät ja juotavaa. Geopark-alueen taajamissa on myymäläpalveluja, joten tuoreimmat eväät saat, kun ostat ne matkan varrelta.

Reittien vaativuus

Luonnossa kulkevat retkeilyreitit ovat tasoltaan vaihtelevia. Alueen reiteistä valtaosa on helppokulkuisia – erityisesti Lauhanvuoren kansallispuistossa ja Hämeenkankaalla reitit kulkevat pääosin hiekkakankailla, jossa maasto on suhteellisen tasaista.

Suovaltaiset reitinosuudet on Geopark-alueen kohteilla pääosin varustettu pitkospuin – ne ovat varsin helppokulkuisia, mutta pitkospuut saattavat olla märällä kelillä liukkaita.

Vaativimpia polkuja ovat kalliomailla kulkevat reitit, kuten esimerkiksi Alkkianvuoren tai Susiluolan polut, jotka reittiluokittelun perusteella ovat keskivaativia. Näillä reiteillä tervejalkainen pärjää mukavasti, mutta maasto aiheuttaa paikoin haasteita esimerkiksi kivikoiden ja polulla olevien korkeuserojen vuoksi.

Geopark-alueen patikkareiteistä pääosa on lyhyitä, alle 10 km mittaisia. Eri reittejä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista kasvattaa pituutta – esimerkiksi Lauhanvuorella voi tehdä noin 25 km patikkaretken. Pidempää reittiä etsivä voi suunnata esimerkiksi Paroonin Taipaleelle – Parkanon asemalta Seitsemisen kansallispuistoon ulottuvalle reitille mittaa tulee yli 30 km. Pitkiä patikointiin soveltuvia rengasreittejä ei Geopark-alueella ole.

Esteettömät reitit

Geopark-alueen esteettömistä reiteistä useimmat ovat vaativia esteettömiä reittejä. Ne ovat siis kuljettavissa avustetusti. Reitin varren palveluista esimerkiksi käymälät ja keittokatokset ovat useimmiten myös esteettömiä. Geopark-alueen erikoisuus on Mustansaarenkeitaan esteetön lintutorni. Esteettömät reitit soveltuvat myös lastenvaunuille.

Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden esteettömyyttä on parannettu viime vuosina ja niiden luokittelua kehitetään aktiisesti. Tarkista tuorein tieto palvelujen esteettömyydestä www.luontoon.fi:stä.

Turvallisesti poluilla

Turvalliset luontokohteet

Reitit vievät kulkijan luonnonähtävyyksien ja erilaisten kohteiden äärelle. Geopark-alueen luonnonnähtävyydet ovat sellaisenaan turvallisia, eikä niissä ole esimerkiksi putoamisvaaraa, mikäli pysytellään vakiintuneilla ja merkityillä poluilla. Geopark-alueella kohteiden turvallisuuden osalta suurimmat riskit liittyvät kompastumiseen tai kaatumiseen sekä veteen putoamiseen. Riskin toteutuminen vaatii useimmiten kuitenkin reitiltä poikkeamista tai tietoista riskin ottoa.

Mikäli kuitenkin huomaat merkityllä reitillä turvallisuuspuutteita, ilmoita niistä reitin ylläpitäjälle. Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla ilmoituksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Sää ja ilmasto

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -alue sijaitsee Länsi-Suomessa, Suomenselän vedenjakaja-alueen eteläosassa. Maa nousee merestä verraten nopeasti ja alueen maanpinnan taso nouseekin suhteellisen nopeasti lähes 200 metriin merenpinnasta. Tämä vaikuttaa alueen ilmastoon ja säähän. Korkeilla mailla sataa runsaasti ja sää on usein alavampia alueita viileämpi.

Ylämailla runsaslumiset talvet ovat melko tavanomaisia. Alueen suot ovat usein keskitalvella jäässä, jolloin niillä on helppo liikkua. Lauhanvuoren rinteillä voi olla paksu lumihanki vielä vappuna, ja Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maisemissa maantiet ja latupohjat lumen ja jään peitossa, kun etelämpänä ovat jo koivut hiirenkorvalla. Muutoin sääolosuhteet ovat samankaltaisia kuin muualla eteläisessä Suomessa.

Ilmatieteen laitokselta voit tarkistaa säähän liittyvät varoitukset.

Kuva: Sofia Sillanpää

Perille löytäminen

Geopark-alueen reitit on pääsääntöisesti merkitty maastoon polkuviitoin ja maalimerkein. Viitoissa kerrotaan, mille ulkoilun lajille reitti on tarkoitettu. Osalla reiteistä on pelkät viitat. Metsähallituksen kohteilla reittimerkinnät toteutetaan nykyään puihin kiinnitetyillä värillisillä merkeillä. Reittimerkin väritys on useimmiten sama kuin reitin väri kohteen opaskartassa.

Osalla reiteistä merkintätapa on perinteinen maalimerkki puussa tai erillinen maahan pystytetty tolppa, johon merkki on maalattu tai kiinnitetty. Pitkospuureiteillä erillistä merkintää ei välttämättä ole, sillä pitkospuita seuraten kulkija pysyy varmasti reitillä.

Reitillä eteenpäin auttavat myös kartat. Puhelimiin on saatavilla hyviä maastokartat sisältäviä karttasovelluksia, joista osassa on myös navigointiominaisuus. Pidemmillä retkillä digitaalisista ratkaisuista varmin on erillinen GPS-laite, joka ei ole riippuvainen matkapuhelinverkosta – varaparistot kulkevat tarvittaessa helposti repussa. Toimintavarmuudeltaan parhaat suunnistusvälineet ovat perinteinen maastokartta ja kompassi.

Leppoisasti luonnossa

Leiriytyminen

Leiriytyminen on alueen kansallispuistoissa eli Lauhanvuorella ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa sallittua merkityillä telttailupaikoilla, jotka on merkitty alueiden opaskarttoihin ja lueteltu www.luontoon.fi:ssä. Hämeenkankaalla leiriytyminen on vapaampaa, mutta suositeltavaa on leiriytyä hoidettujen taukopaikkojen yhteydessä. Pääsääntöisesti luonnonsuojelualueilla leiriytyminen on rajoitettua.

Telttapaikoilla on yleensä tilaa muutamalle teltalle, nuotiokehä, kuivakäymälä  ja pöytä-penkkiyhdistelmä, joillakin myös kaivo tai lähde. Kaikilla nuotiopaikoilla ei ole luvallista telttailla – tutustu kohteen ohjeisiin ja sääntöihin opastusmateriaalien avulla ennen kuin leiriydyt.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Taukopaikat

Geopark-alueen kohteilla on lukuisia hoidettuja taukopaikkoja – laavuja, nuotiopaikkoja, keittokatoksia, kotia ja tupia. Osa laavuista sopii myös leiriytymiseen, mutta pääosa huolletuista taukopaikoista on suunniteltu päiväkäyttöä varten, eikä niiden yhteydessä välttämättä ole aina esimerkiksi käymälää tai vesipistettä. Tarkista taukopaikkojen palvelut www.luontoon.fi:stä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Juomavesi

Alueen kansallispuistoissa on useita juomavesipisteitä. Ajantasainen tilanne niiden vedenlaatua koskien löytyy www.luontoon.fi:stä sekä kaivon yhteydessä olevasta veden laatua kuvaavasta tiedotteesta. Alueella on myös lähteitä, joiden vettä voi omalla vastuulla käyttää juomavetenä. Pääosa alueen vesistöistä on kuitenkin ruskeita ja humuspitoisia, eikä niiden vesi sovellu juomavedeksi. Vinkki: kevyt mukana kulkeva vedenpuhdistin kannattaa pakata ainakin yli yön retkille mukaan juomaveden puhdistamista varten.

Kuva: Terttu Hermansson / Metsähallitus

Ruoka

Retkiolosuhteissa ravintolassa ruokailu ei aina onnistu, mutta sekin on mahdollista. Hämeenkankaalla reittien varrella on ravintolapalveluja Kuninkaanlähteellä ja Jämillä, Lauhanvuorella Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa. Majoituspalveluista on mahdollista ostaa mukaansa retkieväspaketteja. Omia eväitä on puolestaan mahdollista täydentää matkalla kohteeseen, alueen taajamista löytyy päivittäistavarakauppoja. 

Alueen taukopaikoilla on yleensä mahdollisuus lämmittää ruokaa tulella, mutta tulenteko on rajoitettua metsäpalovaroituksen aikana. Varmimmin ruoan saa lämpimäksi retkikeittimellä. 

Retken jälkeen on myös mukava poiketa kahvilassa tai ravintolassa ja hankkia voimia kotimatkaa varten. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Käymälät

Huollettujen taukopaikkarakenteiden yhteydessä on usein käymälärakennus. Perinteiset kuivakäymälät ovat suosituimmilla kohteilla hiljalleen väistymässä uusien umpisäiliökäymälöiden tieltä. Käymälöissä ei ole wc-paperia, joten pakkaa mukaan rulla, mikäli suunnitelmissa on ulkohuussissa käynti.

Et ole yksin

Luonnon eläimet

Geopark-alueella luonnossa liikkuminen on verraten huoletonta ja turvallista. Tämä siitä huolimatta, että Länsi-Suomessa tavataan nykyään kaikkia suurpetoja. Ne kuitenkin väistävät ihmistä. Eläimistä kulkijalle haittaa onkin etupäässä hyönteisistä.

Kuivilla kankailla hyttysiä on vähän, soilla ja kosteikkojen lähellä taas enemmän. Keskikesällä soilla kulkijaa kiusaavat myös paarmat ja mäkäräiset, kesäiltaisin järvien rannoilla saatat tutustua myös pienen pieniin polttiaisiin.

Lähteiden ympäristössä, lehtomaisilla kasvupaikoilla ja rannoilla liikkuvan kannattaa suojautua punkeilta. Alue ei ole pahimpia punkkialueita Suomessa, mutta luonnossa liikkuvan kannattaa silti ottaa päivittäinen punkkisyyni osaksi iltarutiineja.

Loppukesästä alueella esiintyy myös hirvikärpäsiä, mutta niiden määrä vaihtelee myös kohteesta riippuen – suosituilla ulkoilualueilla hirvikärpäsiä on vähän, mutta hiljaisilla ja erämaisilla kohteilla enemmän.

Ampiaiset ja muut pistiäiset kuuluvat Suomen luontoon. Taukopaikkarakenteet ja esimerkiksi liiterit tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja hyönteisille.

Kyykäärme on ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme. Geopark-alueen luontokohteilla kyitä voi tavata lähes missä vaan – kalliomaiden lisäksi etenkin soilla voi alkukesästä liikkua kyykäärmeitä. Tämä on syytä huomioida etenkin, jos liikut luonnossa lemmikkieläimen, kuten koiran kanssa.

Jos maastossa liikkuessa törmäät suureen nisäkkääseen, se on todennäköisimmin hirvi. Nopean ja sulavasti maastossa liikkuvan hirven ohella erityisesti Lauhanvuorella voit nähdä myös metsäpeuran. Peltomaisemissa näet todennäköisesti myös valkohäntäpeuroja.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Lemmikkieläimet

Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Geopark-alueen kohteille, mutta ne on pidettävä aina kytkettynä. Lemmikkieläinten osalta on hyvä pitää mielessä, että joillain alueilla saattaa metsästysaikana liikkua irrallaan metsästyskoiria. Kansallispuistoissa metsästys on kuitenkin kielletty.

Kuva: Terttu Hermansson

Talviretkeily

Geopark-alueen kohteet sopivat hyvin myös talvella retkeilyyn. Lauhanvuorella hoidettu latuverkosto palvelee myös retkihiihtäjää, Hämeenkankaalla ladut taas sopivat paremmin kuntoiluun. Alueen suot ovat mitä parhaimpia umpihankihiihtokohteita. Kalliomaastot taas sopivat mainiosti lumikengillä liikkumiseen. Kansallispuistojen tauko- ja leiriytymispaikat palvelevat myös talvella – maastossa yöpymistä varten tarvitset kuitenkin yleensä oman majoitteen, sillä alueella on vain yksi autiotupa.

Kuva: Laura Koivumäki

Teksti: Pasi Talvitie

Kuvat: Pasi Talvitie, ellei toisin mainittu

Valmistaudu Geopark-pyöräretkeen

Huolellinen suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat tärkeä osa pyöräretkeä sekä onnistuneen retken edellytys.

Huolehdi turvallisuudesta 

Ota koko ryhmäsi pyöräretken suunnitteluun mukaan alusta alkaen, myös lapset. Huomioi suunnittelussa turvallisuusasiat. Kerro reittisuunnitelmastasi läheisillesi ja muista informoida heitä suunnitelmien muutoksista ja tavoitteiden toteutumisesta myös retken aikana. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Suosi pyöräillessäsi värikästä pukeutumista, mikä parantaa näkyvyyttäsi ja edistää liikenneturvallisuutta. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätäsi onnettomuuden sattuessa. Laki edellyttää valojen käyttöä hämärän ja pimeän aikaan. Valot edistävät näkyvyyttäsi myös päivällä. Noudata pyöräilyn hyviä käytäntöjä ja liikennesääntöjä.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -mobiilisovellus, niin apu löytää sinut tarvittaessa nopeasti. Ethän unohda puhelimesi laturia! Pakkaa lääkkeitä mukaasi muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi siltä varalta, että suunnitelmasi muuttuvat ja retkesi pitenee. Ota mukaasi perusensiaputarvikkeita: sideharsoa, laastareita, haavanpuhdistusainetta, särkylääkettä ja voidetta hiertymiin. Varaa mukaasi myös auringolta suojaavia voiteita ja vaatteita.

Kaikkeen et voi varautua, mutta pohdi etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja niille ratkaisuja. Valmiiksi mietityt toimintamallit nopeuttavat ratkaisujen tekemistä ja lisäävät turvallisuutta. Ongelmien ratketessa nopeasti voit jatkaa retkeäsi suunnitelmiesi mukaisesti.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Varautuminen ja ennakointi lisäävät turvallisuutta

Välineet ja varusteet

Pyöräretkelle soveltuva polkupyörä on varusteiden kulmakivi. Käyttökohde ja -tarkoitus sanelevat pyörän mallin. Tieliikennekäyttöön riittää hyvin vaikkapa työmatkapyörä, maastoajoon suositellaan maastopyörää. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Pyörän tulee olla tieliikennekelpoinen, toimiva ja varustelultaan tarkoitukseen soveltuva. Toimivuuden tarkastamista ja huoltoa ei ole syytä laiminlyödä, koska niillä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen. Säännöllisesti huollettu ja tarvittaessa korjattu pyörä on myös toimintavarma.

Huollettu ja toimiva pyörä on onnistuneen retken edellytys. Huolla pyöräsi itse tai teetä huolto ammattilaisella. Pyörän toimivuutta kannattaa testata huollon jälkeen muutaman kerran. Pyörään tulevat ongelmat ja viat ovat mahdollisia, mutta harvinaisia muutaman sadan kilometrin matkalla. Huollettu pyörä toimii yleensä moitteettomasti, mikäli et kaadu tai joudu kolariin. 

Pakkaa mukaasi pyöränhuoltotarvikkeista ainakin pyöräilijän monitoimiavain, rengasmuovit ja pumppu. Jo ennakkoon kannattaa hankkia juuri omaan pyörääsi sopivan sisärengas. Rengas on usein järkevämpi vaihtaa kuin paikata. Yleisin pyörään tuleva vika onkin renkaan rikkoutuminen. Osaatko korjata renkaan?

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Varsinkin maastopyöräilijän repusta on hyvä löytyä omaan pyörään sopiva ketjuliitin ja vaihtajankorvake sekä muutama pinna. Nämä osat ovat pyöräkohtaisia. Rikkoutuessaan ne on melko helppoja vaihtaa, mikäli ketjunkatkaisija ja pinnatyökalu ovat mukana.

Pyörään saa liitettyä erilaisia laukkuja ja telineitä matkatavaroiden kuljettamista varten. Myös pyörään kytkettävää matkatavarakärryä voidaan käyttää. Varusteet on hyvä suojata kastumiselta kuljetustavasta riippumatta. Mieti myös huoltoautovaihtoehtoa tai varusteiden kuljettamista kuljetuspalvelun avulla.

Täydellä retkivarustuksella pyöräiltäessä teltta ja yöpymisvarusteet vievät suuren osan pyörän kantokyvystä. Parhaina kesäpäivinä pärjää kuitenkin pienellä varustemäärällä. Yöpymällä mökeissä, hotelleissa ym. kevennät kuormaa ja säästät tilaa muille varusteille.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Punainen tupa

Pyörän kuormaamiseen ja tavaroiden kiinnitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska epävakaa kuorma vaikuttaa ajettavuuteen. Mahdollisimman kevyesti ja tukevasti kuormattu pyörä edistävät ajoturvallisuutta ja jaksamista.

Varusteiden ja polkupyörän yhteensopivuutta on hyvä testata ennakkoon. Pyöräile kokeellinen päivämatkan kotipihasta. Testaa tarvittaessa myös telttaa ja retkeilyvälineitä kotipihallasi. Tässä vaiheessa on helppo lisätä tai poistaa varusteita tarpeen mukaan.

Pyörän ja pyöräilykypärän lisäksi voit kasvattaa varusteluetteloa mieltymystesi mukaan. Pehmustetut pyöräilyhousut ovat monille itsestään selvä ajoasun osa. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat maastopyöräilijöille tuttuja, mutta myös muut pyöräilijät käyttävät niitä.

Muuten vaatetus valitaan sään mukaan. Kerrospukeutuminen toimii viileällä säällä parhaiten. Sadevarusteet kannattaa aina olla mukana. Pyöräilijöiden tarpeisiin on saatavilla pieneen tilaan pakkautuvia sadeviittoja ja muita asusteita.

Kuva: Joonas Vinnari, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hyvät varusteet lisäävät mukavuutta pyöräretkellä

Perheen kanssa pyöräretkelle

Perheen kanssa pyöräillessä on huomioitava lasten ikä ja jaksaminen. Pyöräily on energiaa kuluttavaa fyysistä suorittamista. Jaksamisesta huolehditaan säännöllisten ruokailujen ja välipalojen avulla. Varaa riittävästi juotavaa ja pikaenergiaa helposti saataville. Väsyneenä ja nälkäisenä huomiokyky herpaantuu, jolloin virheitä syntyy helpommin ja tapaturmariski kasvaa. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Kerratkaa liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen perusteet ennen pyöräretkeä. Tieto mielenkiintoisista käyntikohteista parantaa lasten jaksamista ja motivoi retkellä eteenpäin. Vältä liian pitkiä päivämatkoja ja ole tarvittaessa valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Lasten kanssa pyöräillään lasten ehdoilla

Suunnittele reittisi

Geoparkin pyöräilyreiteillä maastonmuodot ovat loivia ja korkeuserot yleensä maltillisia. Jyrkät mäet ovat harvinaisia. Kuntakeskukset ja kylät sekä vähemmän asutut maisemat ja luonto vuorottelevat reittien varrella. Reiteillä on paljon nähtävää ja koettavaa, joten matkaan ja pysähdyksiin on hyvä varata runsaasti aikaa.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Pääreitti koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä, pääsääntöisesti rauhallisesti liikennöidyillä maanteillä kulkevasta reitistä. Voit kiertää reitit erikseen tai ulkokiertoa pitkin yhtenäisenä lenkkinä. Ajettavat päivämatkat voivat olla esim. 30-60 km, jolloin päivittäinen ajoaika on n. 2-4 tuntia. Yksittäisillä reiteillä matkasta voi nauttia 3-5 päivää. Koko reitistön kiertämiseen ulkoreunoja pitkin on hyvä varata aikaa vähintään viikko.

Jokaisessa Geopark-kunnassa on myös lyhyempiä paikallisreittejä, joita voit kiertää ja hyödyntää vaihtoehtoisina reitteinä osana pyöräretkeäsi. Tarjolla on myös helppokulkuisia maastopyöräreittejä, jotka kulkevat osittain sorateilläkin.

Reitistön alueella on pyörämatkailua tukevia ruoka- ja majoituspalveluja. Reiteiltä kannattaa poiketa rohkeasti myös hieman etäämmällä sijaitseviin palveluihin ja kohteisiin. Mieti majoitus huolellisesti ja ole yhteydessä yrityksiin jo etukäteen.

Kuntakeskusten palvelut, kuten elintarvikeliikkeet ja erikoiskaupat sekä apteekki, osuvat matkalle lähes päivittäin. Rytmittämällä päivän pyöräilyn, kohteissa käymisen sekä ruokailujen osalta sujuvaksi, voit keskittyä nauttimaan kokemuksista.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Nummijärvi Camping

Pyöräillessä olet matkalla ensi polkaisusta lähtien, mutta oikeastaan matka alkaa jo sen suunnittelusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas rentoutuakseen ja kokeakseen seikkailuja. Jätä kiire taaksesi ja keskity hyvien muistojen sekä kokemusten keräämiseen. Pyörämatkailussa tärkeämpää on matkalla oleminen kuin perille pääseminen.

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Teksti: Jari Hernesniemi 

Lue lisää:

Pyöräliitto: Pyöräilijän liikennesäännöt

Pyörämatkailukeskus: Bikeland.fi

Suomen Latu: Maastopyöräilijän etiketti

Metsähallitus: Pyöräretken suunnittelu 

Seikkailijattaret: Retkipyöräilyn ABC: Vinkit ensimmäiseen pidempään pyöräreissuun 

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut kuvat: Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa ikimuistoiselle pyöräretkelle Geoparkiin!

Lumoudu talvisesta Geoparkista

Geoparkin talvi on retkiä hiljaisten soiden koskemattomille hangille, hiihtolenkkejä hyvin hoidetuilla laduilla, pulkkailua huimissa mäissä, evästelyä nuotion äärellä ja paljon muuta. Anna talvisen luonnon hurmata sinut, nauti yritysten tarjoamista palveluista ja rentoudu!

HIIHDÄ LADUILLA JA KOSKEMATTOMILLA HANGILLA

Geoparkissa on satoja kilometrejä hyvin hoidettuja latuja. Hiihtele hissukseen ja nauti maisemista tai nosta reilusti sykettä vaihtelevissa maastoissa. Lue lisää Geoparkin hiihtoladuista artikkelistamme.

Kuva: Heini Tolvanen, Lauhanvuoren kansallispuisto

Koe Geoparkin soiden rauha koskemattomilla hangilla hiihtäen. Avarat ja hiljaiset suot tarjoavat talviaikaan ainutlaatuisia elämyksiä. Metsäsuksilla pääset sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa. Ne voivat olla niin vetisiä alueita, ettei saappaan varsi riitä, tai ne ovat lintukosteikkoja, joissa liikkuminen on kielletty pesimisaikaan. Lue artikkelistamme lisää hiihtoretkestä suolle. 

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Talvisilla suoretkillä on erittäin tärkeää huomioida turvallisuus. Lumen alla voi olla yllättäviä vetisiä ja upottavia paikkoja. Suolla pitää siis osata lukea maaston merkkejä ja arvioida olosuhteita niiden perusteella. Varminta on lähteä lumiselle suolle paikallisoppaan seurassa. Löydät palveluntarjoajat Aktiviteetit-sivultamme.

Kuva: Kari Leo, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

LUO OMAT REITTISI LUMIKENKÄILLEN

Geoparkin talviseen luontoon voit tutustua myös lumikenkäillen. Retkeile ja vieraile kohteissa, vaikka polut olisivatkin hankien peitossa. Luo omat reittisi ja löydä kiehtovia paikkoja, joihin valmiit urat eivät johdata. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Hyypänjokilaakso

Asiantunteva paikallisopas on loistava kaveri lumikenkäseikkailuille. Oppaan johdolla löydät parhaat kohteet ja reitit ja kuulet niihin liittyvät tarinat. Paikallisopas varmistaa retkesi turvallisuuden. Löydät oppaat Aktiviteetit-sivultamme.

Kuva: Matti Hautalahti, Kammi-kylä

VUOKRAA LUMIKENGÄT

LIUKULUMIKENGÄT

Jämin alueella: Jämi Sports

Kankaanpäässä: Meggala

Lauhanvuoren alueella: Taikapolku

LUMIKENGÄT

Jämin alueella: Jämikeskus, Jämi Sports, Korsuretket ja Luomajärven Kievari

Kauhajoella: Kauhajoen kaupunki

Lauhanvuoren alueella: Lauhansarvi, Taikapolku ja Isojoen kunta

Parkanossa: SyVilla, Parkanon kaupunki

Kuva: Juha Rantanen / Jämi Sports

TALVIPYÖRÄILY ON ELÄMYS

Geoparkissa pääset myös talvipyöräilemään! Jämillä on 23 km mittainen fatbike-reitti, jota ylläpidetään lumiseen aikaan yksinomaan pyöräilijöitä varten. Polje Hämeenkankaan harjumaisemissa, poikkea ihastelemaan myös talvella pulppuavia Uhri- ja Kylmänmyllynlähteitä ja pidä taukoa laavulla nuotion äärellä. 

Kuva: Laura Koivumäki, Hämeenkangas

Tarkemmat tiedot Jämin talvipyöräilyreitistä saat reittiä ylläpitävältä Jämi Maat -yritykseltä. Jämi Mailta vuokraat myös sähköavusteiset fatbike-pyörät, joilla reitin ajaminen on silkkaa nautintoa. Jos pyöräilyura on sopivasti kovettunut, myös kapeampirenkainen maastopyörä käy reitille mainiosti.     

Kuva: Hanna Mäkinen / Jämi Maat

VUOKRAA PYÖRÄ

Jämin alueella: Jämikeskus (maastopyörät), Jämi Maat (sähköavusteiset fatbike-pyörät), Jämi Sports (fatbike-pyörät, maastopyörät) ja Luomajärven Kievari (fatbike-pyörät)

Kihniössä: Pyhäniemi Wellbeing (sähköavusteiset fatbike -pyörät)

Lauhanvuoren alueella: Isojoen eläinhoitola (fatbike-pyörät)

Parkanossa: Parkanon kaupunki (fatbike-pyörät)

Siikaisissa: Matkailukeskus Eteläpää (fatbike-pyörät)

Kuva: Jonna Helin Photography, Pyhäniemi Wellbeing

VILLIINNY HUIMISSA PULKKAMÄISSÄ

Huimapäät villiintyvät Geoparkin mahtavissa pulkkamäissä. Loistavia mäenlaskupaikkoja löytyy joka puolelta aluetta. Valitse niistä lähin tai testaa vaikka useampi! Lue lisää Geoparkin pulkkamäistä artikkelistamme.  

Kuva: Jari Salonen / NaturPro Films, Metsähallitus, Hämeenkangas

Pulkkaillessa tulee varmasti nälkä. Mikä onkaan mukavampaa, kuin istahtaa hetkeksi alas laskujen välissä ja nauttia eväitä nuotion äärellä. Pulkkailun jälkeen kannattaa syödä kunnolla ravintolassa tai herkutella kahvilassa. Niistä voit myös ostaa valmiit retkieväät pulkkamäkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Matkaluistelemaan

Matkaluistelu on mukavaa talviliikuntaa. Kokeile matkaluistelua Kauhajoen pesäpallostadionin luistelubaanalla tai hieman lyhyemmällä Filppulan koulun radalla. Vuokraa retkiluistimet Kauhajoen Kesportista. Myös tavalliset luistimet käyvät mainiosti.

Myös Kankaanpäässä Rivieran rannassa on luistelubaana.

Jämijärven jäällä ylläpidetään talkoovoimin upeaa matkaluistelurataa  jää- ja lumitilanteen salliessa. Tietoa radan tilanteesta saat esim. Jämijärven kunnan some-kanavilta. Tällä hetkellä lunta on jäällä niin paljon, että reitti ei ole käytössä.

Kuva: Laura Koivumäki, Jämijärvi

 

Liiku lumisessa Geopark-luonnossa

YRITYKSEMME PALVELUKSESSASI

Alueemme yritykset huolehtivat siitä, että vierailusi Geoparkissa on mahdollisimman rentouttava ja onnistunut. Herkuttele kahviloissa ja ravintoloissa tai osta valmiit eväät retkellesi. Tilapuodeista ja putiikeista löydät paikallisia lähiruokaherkkuja, kuten hedelmäviinejä ja lammasmakkaroita sekä kädentaitajien tuotteita, kuten Geo-saunatonttuja ja käsin tehtyä keramiikkaa. 

Kuva: Ronja Kuokkanen / Outar

Hemmottele itseäsi luonnonläheisillä hoidoilla, kuten turvekylvyillä ja hieronnoilla. Rentoudu myös vaikkapa aidon savusaunan pehmeässä lämmössä. Yövy hotellissa, majatalossa, maatilalla tai mökissä – laadukkaita majoitusvaihtoehtoja löytyy monenlaisiin tarpeisiin. Tutustu yritystemme laajaan  palvelutarjontaan verkkosivuillamme. Elämyksiä ostat helposti myös Geoparkin verkkokaupan kautta.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

TALVITARJONNAN HELMIÄ

SALAISEN PUUTARJAN MAJATALO JA VALKOISEN PUUN KAHVILA KUTSUVAT

Yövy Kauhajoella Salaisen Puutarhan majatalossa, upeasti sisustetussa 1800-luvun pappilassa. Majatalo sijaitsee maalaismaisemassa Kauhajoen keskustan palvelujen tuntumassa. Retkeile majatalosta vaikkapa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston Katikankanjoniin. Nauti retken jälkeen lämpimiä juomia sekä herkullisia panineja ja kakkuja Valoisen Puun kahvilassa. Lue lisää Salaisen Puutarhan Majatalon ja Valkoisen Puu verkkosivuilta.

Kuva: Salaisen Puutarhan Majatalo

TALVILOMALLE SYVILLAAN

Varaa unelmiesi mökki talviloman viettoon! SyVillassa majoitut kotoisasti, saunot ja nautit ulkokylvyssä poreista talvisessa miljöössä, luonnon rauhassa Kovesjärven rannalla.  Päärakennuksessa on petipaikkoja kymmenelle hengelle. Pihapiiristä löytyy pihagrillejä ja Kovesjärven Pikku saaresta laavu ja nuotiopaikka. Hiihtele läheisillä laduilla tai järven jäällä. Voit lähteä jäälle tai metsään myös lumikengillä, jotka voit lainata SyVillasta. Lue lisää SyVillan verkkosivuilta.

Kuva: Hannu Raitio / SyVilla

TAIKAPOLKU VIE TALVILUONTOON LUMIKENGILLÄ

Taikapolku vie sinut lumikenkäretkelle lumovaan talviluontoon Lauhanvuoren kansallispuistoon, Hyypänjokilaaksoon ja muihin Geoparkin kohteisiin. Lumikenkien avulla löydät uusia paikkoja valmiiden latujen ja polkujen ulkopuolelta. Lumikengillä liikutaan vaihtelevissa maastoissa rauhallisesti luonnosta nauttien. Hyvät eväät nuotion äärellä nautittuna täydentävät retkitunnelman. Lue lisää Taikapolun verkkosivuilta. Voit ostaa elämyksesi helposti verkkokaupasta

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Lauhanvuoren kansallispuisto

MILITARIAMUSEO KARHUMÄKEEN HIIHTOLOMALLA

Militariamuseo Karhumäessä tutustut sota-ajan historiaan aseiden ja muun esineistön avulla. Piha-alueen vetonaula on Mig-21-hävittäjä. Kyläkaupassa koet 1960-70-lukujen tunnelmaa. Militariamuseo Karhumäki on avoinna hiihtolomaviikoilla 9 ja 10 joka päivä! Lue lisää Militariamuseo Karhumäen verkkosivuilta.

Kuva: Militariamuseo Karhumäki

Lomaile Lauhansarvessa

Vietä upea talviloma Lauhansarvessa Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa. Majoitu laadukkaassa lomahuvilassa ja rentoudu saunoen. Nauti savusaunan pehmeistä löylyistä ja vietä aikaa perinnepirtissä, hemmottele itseäsi hoitavalla turvesaunalla tai valitse sauna kylpypaljun kera. Lue lisää Lauhan verkkosivuilta, ja varaa majoituksesi ja saunaelämyksesi helposti verkkokaupasta.

Kuva: Lauhatuotanto

Viinitila Meggalan helmikuun hulinat

Tule mukaan Viinitila Meggalan iloiseen talvitunnelmaan helmikuussa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja juomaa sekä ulkoilua.

  • Työnpäälliset perjantaisin 11.2. alkaen, happy hour klo 16–18
  • Ravintolapäivänä 12.2. tarjolla hirvikäristystä ja muussia sekä lohikeittoa
  • Kuutamoretki Sinahmille lumikengillä 19.2.
  • Laskiaisrieha 27.2.; pulkkailua, hevosajelua, laskiaispullia, kaakaota ja makkaranpaistoa

Lisätietoa tilan emännältä Sofia Latvajärveltä, puh. 050 355 3878 sekä Meggalan verkkosivuilta

Kuva: Viinitila Meggala

Nauti Geopark-yritysten tarjoamista palveluista

TULISTELE TAUKOPAIKOILLA

Retken kohokohta on evästely nuotion äärellä. Voit ostaa valmiit retkiherkut mukaasi alueen kahviloista ja ravintoloista. Lumoudu nuotiotulen verkkaisesta loimusta ja kuuntele rauhassa ympäröivän luonnon ääniä. 

Kuva: Pasi Talvitie / Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark-alueella on monia hienoja kotia, keittokatoksia ja laavuja, joissa on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Löydät taukopaikkoja Retkikartalta ja Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Huomioithan taukopaikoilla myös Metsähallituksen koronavirusohjeet ja retkietiketin.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

KOE GEOPARK JO KOTONA

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: videolta

Pääkuva: Terttu Hermansson, Haapakeidas

Väliotsikoiden kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa talviseen Geoparkiin!

Talven hiljaiseloa Geoparkissa – suksilla suolle

Mystiseen suoluontoon on helppo tutustua talvella vaikkapa suksilla. Niillä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa.

Huidankeitaalle suksilla

Mystiseen suoluontoon on helppo tutustua talvella vaikkapa suksilla. Niillä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin sulan maan aikana ei ole asiaa – osin siksi, ettei sinne pääse, ja siksi, että monet suoalueet ovat lintujen pesimisalueita, joissa ei saa liikkua. Niin myös Huidankeidas.

Huidankeidas sijaitsee Honkajoella, ja sinne on opastettu kulku Siikaistentien varrelta Haukantien kautta. Huidankeitaan parkkipaikalle johtavaa tietä pidetään auki talvisin. Ajoin sinne ja hiihdin polkua pitkin ensin näkötornille.

Umpihankihiihtoa

Polulla ei ollut kävelty edellisen lumisateen jälkeen, joten sain hiihtää umpihangessa. Maisema oli todella kaunis, aurinko paistoi matalalta, miten se tammikuussa voikaan paistaa, ja maalasi lämpimiä sävyjä puiden latvuksiin.

Koivikko

Huidankeitaan laidassa on upea koivikko, jossa puut kaartuivat lumen painosta. Koivikko on syntynyt Honkajoen ja Isojoen kuntien alueella vuonna 1959 roihunneen suurpalon jäljille. Kesällä koivikko on pikkulintujen paratiisi.

Suon rauhaa

Suo avautui uljaana ja rauhallisena, puhdas hanki loisti auringonkajossa. Ei ääntäkään kuulunut. Jatkoin tornilta kaakkoon suon reunan tuntumassa, välillä umpijäässä olevien allikoiden yli ja pehmeiden kermien päältä, välillä sukelsin kitukasvuisten mäntyjen lomitse. Pikkuhiljaa alkoi näkyä elämän jälkiä hangella.

Jälkiä lumella

Kärppä oli kuljeskellut lumen pinnalla määrätietoisesti. Pienet parijäljet kulkivat säännöllisenä nauhana kermien poikki. Kärppä pitää pikkujyrsijät kurissa, mutta se pystyy pyydystämään myös jäniksiä puremalla saalistaan niskaan. Kärpän on nähty käyvän myös metson kurkkuun kiinni.

Pian löysin itseni keskeltä teerien nukkumalähiötä. Lukuisia kieppikoloja ja käytäviä oli siellä täällä, ja koloissa oli myös teerien jätöksiä, jotka paljastivat, kenelle petipaikat kuuluivat. Riittävä määrä pehmeää lunta tarkoittaa teerelle suotuisaa talvea. Se pääsee lepäämään petolintujen ja kylmän ulottumattomiin.

Huidansaloon

Suon laidassa risteili jäniksen jälkiä, jotka eivät näyttäneet johtavan minnekään, ne vain päättyivät. Jänis on ovela tyyppi, sillä se tekee paluuperiä kulkemalla omia jälkiään taaksepäin vähän matkaa ja hyppäämällä sitten sivulle. Siten se harhauttaa mahdolliset saalistajat.

Mättäillä jänis oli kaivanut lunta maahan asti löytääkseen syötävää. Lumi oli onneksi pehmeää, joten se oli päässyt helpolla.

Hiihdin Huidansaloon, joka vaikutti kartalta katsoen kiinnostavalta. Se on suon reunassa kuivalla maalla sijaitseva ”niemi”, loivaa kumpuilevaa maastoa, jonka harjanteet ovat dyynejä ja muinaisia rantavalleja. Suon reunalla oli useita hienoja keloja, ja kuivan maan puolella alkoi upea, avara männikkö. Heti männikön reunassa oli metso kipitellyt edestakaisin. Seurasin vähän matkaa sen jälkiä, jos olisin vaikka tehnyt näköhavainnon, mutta luovuin pian takaa-ajosta.

Hiljainen männikkö

Männikössä kuului vain käpytikan naputusta, kaikki pikkulinnut loistivat poissaolollaan. Keli oli melko kylmä, pakkasta oli reilut kymmenen astetta ja alkoi hiukan tuulla, joten pienemmät siivekkäät olivat varmasti suojaisemmissa metsissä.

Yllätys latvustossa

Eväiden nauttimisen jälkeen palasin takaisin ja ihastelin vielä suon rauhaa ja taivaan hienoja värejä. Paluumatkalla Honkajoen ja Siikaisten välillä havaitsin huurremetson männyn latvassa aterioimassa. Metso käyttää ravinnokseen heikkojen ja vanhojen mäntyjen neulasia, sillä niissä on vähemmän ruoansulatusta haittaavia hartsiaineita. Huurremetsoksi kutsutaan huurteisessa puussa oleilevaa ukkometsoa. Se on erityisesti metsästäjille tuttu termi.

Vaikka talvinen suo näyttää äkkiseltään hiljaiselta, löytyy samoilijalle runsaasti jälkiä ja havaintoja luonnon monimuotoisuudesta karuissa olosuhteissa. Tarinat on kirjoitettu hangen pintaan, ja rauhallisella kulkemisella voi päästä tekemään näköhavaintojakin. Niukka äänimaisema kertoo myös omaa kieltään. Tervetuloa Geoparkin mystisille soille talven kirkkaina päivinä – ja kuutamoöinä!

Teksti ja kuvat: Terttu Hermansson

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue ja vesivisio

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista. Arvokasta jokialuetta on kunnostettu Freshabit LIFE IP -hankkeen turvin, ja vesistöalueelle laaditaan strateginen suunnitelma, vesivisio.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien alueella, ja joki virtaa kuuden kunnan alueella: Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Kristiinankaupunki, Teuva ja Siikainen. Pieni osa vesistöalueen reunasta sijaitsee myös Kankaanpään kaupungin (Honkajoen) alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 1098 km2 ja se kuuluu Kokemäen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

 

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista ja laskee Selkämereen Kristiinankaupungin eteläpuolelta. Jokisuisto muodostuu useista pienistä saarista ja niiden väliin jäävistä vesialueista sekä kanavista.

 

Jokivesistön pääuoma ja tärkeimmät sivujoet käsittävät seitsemän osaa: Isojoki, Pajuluoma (kuvassa), Heikkilänjoki, Karijoki, Metsäjoki, Lapväärtinjoen alaosa ja Kärjenjoki. Pääuoman yläpuolista osuutta kutsutaan Isojoeksi ja alinta osaa Lapväärtinjoeksi. ​Lapväärtin-Isojoki muuttaa olemustaan kapeista luonnontilaisista latvapuroista mutkitteleviin jokiuomiin ja leveään suistoalueeseen. Suurinta sivuhaaraa Kärjenjokea kutsutaan yläosalla Siiroonjoeksi ja alaosalla Lillåksi. Pääuoman pituus on 75 kilometriä ja merkittävimpien sivujokien yhteenlaskettu pituus on noin 115 km. Lisäksi vesistöön kuuluu iso joukko pieniä puroja, eli luomia. Vesistöalueen järvisyysprosentti on vain 0,2 %, suurimmat järvet ovat Haapajärvi (52 ha) ja Kangasjärvi (47 ha).

 

Lapväärtin-Isojoki on erittäin merkittävä sen luonnontilaisuuden, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden ansiosta. Jokilaakson tärkeimmät luontoarvot liittyvät sekä elinympäristöön että lajistoon. Arvokkaimpia elinympäristöjä ovat luonnontilainen jokireitti, mukaan lukien luonnontilaiset purot ja kosket, jokivarren paikalliset merkittävät vanhat luonnonmetsät sekä maakunnallisesti arvokkaat keidassuot. Uhanalaisuutensa perusteella arvokkaimpia lajeja ovat jokihelmisimpukka ja meritaimen. Suojeluarvon näkökulmasta uhkatekijöitä alueella ovat esimerkiksi eroosio, tulvat, pengertäminen, ojitus, perkaus ja ruoppaus, pintavesien saastuminen, veden patoaminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Kunnostustoimia Freshabit LIFE IP -hankkeella

Natura 2000 -vesistöalueiden tilaa ja monimuotoisuutta pyritään parantamaan Freshabit LIFE IP-hankkeella. Laajassa luonnonsuojeluhankkeessa ennallistetaan sisävesiä, jokia ja puroja sekä parannetaan satojen lajien elinoloja ja ympäristöjä. Freshabit Life IP – Pohjanmaan joet osahankkeeseen kuuluvat Lapväärtin-Isojoki, Karvianjoen ja Lapväärtin-Isojoen latva-alueet sekä Ähtävänjoki.

Hankkeen aikana Lapväärtin-Isojoella on toteutettu useita kunnostus- sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Hankkeella on esimerkiksi kunnostettu puroja, elvytetty kuihtuvia jokihelmisimpukkakantoja, rakennettu kalateitä, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä ja erilaisia vesiensuojelurakenteita, joiden tarkoituksena on vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Hanke ajoittuu vuosille 2016–2022, ja sitä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Hanke on saanut rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta. Pohjanmaan alueella toimijoita ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri.

Lapväärtin-Isojoen vesivisio

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisiota Freshabit LIFE IP-hankkeen tuella. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä tulevaisuuteen ulottuva näkemys vesistön käytöstä ja tilasta. Vesivisiossa on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi pyritään saamaan aikaan alueellista sitoutumista toimintaan ja lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista alueen luontomatkailu ja elinkeinotoiminta huomioiden.

Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä esimerkiksi talouselämästä. Vesivisiota on laadittu yhteisissä työpajoissa, ja sen tiimoilta on järjestetty myös luontokuvakilpailu ja kirjastonäyttely. Vesivisio on lisäksi piilottanut geokätköjä vesistöalueelle.

Lisätietoa vesivisiosta löytyy vesivattenvisio.org-verkkosivuilta. Voit myös tutustua Lapväärtin-Isojoen vesivision Tarinakarttaan (ArcGIS Online), joka esittelee paikkatietona tai kuvina Lapväärtin-Isojoen vesistöaluetta ja sen valuma-aluesuunnitelmaa.

Teksti ja artikkelin jokikuvat: Katja Vainionpää

Lohikuva: Matti Saarikoski

Pääkuva Siiroonjoen alkupäästä: Terttu Hermansson

LIFE Revives

Suvi Hämäläinen Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta kertoo, että alueella on 2021 syksyllä alkanut lisäksi EU:n rahoitusta saanut LIFE Revives -hanke, jossa kunnostetaan jokihelmisimpukoiden elinympäristöjä ja palautetaan kasvatettuja raakkuja jokeen. Tässä hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukkakantoja kolmessa maassa (Suomi, Ruotsi ja Viro), ja hanke kestää vuoteen 2027 asti. Jyväskylän yliopisto koordinoi hanketta, ja muita suomalaisia partnereita ovat Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

 

Joulun tunnelmaa Geoparkissa

Tee retki Geoparkin hiljaiseen luontoon ja nautiskele nuotiotulen äärellä. Alueen kahvilat ja ravintolat kutsuvat herkuttelemaan, putiikeista ostat joulun ihanimmat lahjat. Tavoita rauhallinen joulutunnelma Geoparkissa!

Rauhoitu Geoparkin luonnossa

Geoparkin luonnossa rauhoitut joulukiireiden keskellä. Vaeltele reiteillä ja pysähdy tutustumaan kohteisiin, jotka kertovat Geoparkin ainutlaatuista tarinaa lähes kaksi miljardia vuotta sitten kohonneesta vuoristoseudusta nykyiseksi laakeaksi suomaaksi. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Kauhaneva, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Läpi vuoden pulppuavat Hämeenkankaan lähteet, Katikankanjonin lumoava kuusikkokuru puroineen, kuuran kuorruttamat suot ja lukuisat muut upeat Geopark-kohteet kutsuvat retkeilemään. Esimerkiksi alueen kansallispuistot, Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas, ovat loistavia retkikohteita myös talvella. Lauhanvuoren kansallispuistossa voit kohdata myös metsäpeuroja!

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lapsiperheiden suosikkikohde on Neva-Lyly, jonka pitkospuureitin opastustauluissa tutustutaan pikkumökissä asustelevan Wilpertti-peikon tarinaan. Neva-Lylyllä voit tehdä tulet kodalle tai järven rannan nuotiopaikalle ja lämmittää jopa saunan!

Kuva: Terttu Hermansson, Neva-Lyly

Lauhanvuoren kansallispuistossa kiertävällä GeoBike-reitillä, Hämeenkankaan harjujen neulaspoluilla, Kauhajoen kulttuuri- ja metsämaisemissa Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon johtavalla reitillä sekä Kihniön erämaisella Pyhäniemi-Käskyvuori -reitillä maastopyöräilijät pääsevät vähälumiseen aikaan nauttimaan ajamisesta helpoilla maastopyöräilyurilla ja metsäteillä. Reitit sopivat hyvin myös aloittelijoille.  

Kuva: Pasi Talvitie, Lauhanvuoren kansallispuisto 

Voit vuokrata polkupyörän alueeltamme:

Kuva: e-bike Holidays, Pyhäniemi

Kun lunta on vähän, Geoparkin reitit ja kohteet ovat normaalisti käytössä ja saavutettavissa. Lauhanvuoren näkötorni kuitenkin suljetaan talven ajaksi turvallisuussyistä. Kun lunta saadaan riittävästi, Geoparkissa on loistavat mahdollisuudet hiihtämiseen ja pulkkailuun

Lue lisää Geoparkin kohteista ja reiteistä Näe ja koe -sivuiltamme

Kuva: Terttu Hermansson, Kylmänmyllynlähde, Hämeenkangas

Koe paikallinen kulttuuri

Geoparkissa tutustut myös alueen kiehtovaan kulttuuriin. Kiertele kylissä ja jää jutulle paikallisten kanssa. Esimerkiksi Kammi-kylän isännältä saatat kuulla tarinoita alueen entisistä asukkaista eränkävijöistä pontikanpolttajiin. Tutustu vaikkapa Taidekehään ja ihastele kulttuurikohteita ja -maisemia talvisessa asussaan. Lue lisää Geoparkin kulttuurimaisemista ja merkittävistä rakennuksista.

Lue lisää Geoparkin kohteista ja reiteistä Näe ja koe -sivuiltamme

Kuva: Kauhajoen kaupunki, Hämes-Havunen

Geopark kutsuu rauhoittumaan

Nauti palveluista ja olostasi Geoparkissa

Alueemme yritykset tarjoavat laadukkaita ja luonnonläheisiä palveluja alueella matkaileville. Tutustu laajaan tarjontaan Palvelut-sivuillamme

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Herkuttele Geoparkin kahviloissa ja ravintoloissa, joissa paikallisen luonnon puhtaat antimet, kuten marjat, sienet ja riista jalostuvat houkutteleviksi herkuiksi. Nosta retkiruokailu uudelle tasolle ja osta kahviloista ja ravintoloista valmiit eväät mukaasi metsään.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Tilapuodeissa ja putiikeissa teet persoonallisia ja uniikkeja lahjaostoksia. Osta itsellesi tai läheisellesi vaikkapa pehmoiset, paikallisesta lampaanvillasta kudotut sukat tai lähiraaka-aineista valmistettuja herkkutuotteita. Lahjakortti Geopark-yritykseen on loistava lahjaidea!

Kuva: Noora Mäkinen / Tilapuoti Dyrfinna

Ota retkellesi mukaan paikallisopas, jonka paikallistuntemuksen ansiosta nautit Geoparkista kokonaisvaltaisesti. Paikallisoppaan johdolla retki sujuu mukavasti ja turvallisesti, löydät parhaat reitit ja kiehtovimmat kohteet ja kuulet niiden tarinan. Tietoa paikallisoppaista löydät Aktiviteetit-sivultamme

Kuva: Terttu Hermansson, Alkkianvuori

Luonnossa oleilu ja liikkuminen edistävät tutkitusti terveyttä ja lisäävät hyvinvointia. Luonnon hyvinvointivaikutuksia pääset hyödyntämään parhaiten aiheeseen vihkiytyneiden asiantuntijoiden ohjauksessa. Ulkoilun jälkeen hemmottelet itseäsi esimerkiksi turvehoidolla sekä savusaunassa ja metsäpaljussa kylpien. Lue lisää Hyvinvointi-sivultamme.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Kirkkokadun Hyvän Olon Keskus

Illan tullen on ihanaa rentoutua takkatulen lämmössä tasokkaassa mökissä. Laadukkaita ja monipuolisia majoitusvaihtoehtoja mökeistä hotelleihin on tarjolla eri puolilla Geopark-aluetta. Lue lisää Majoitus-sivuiltamme.

Kuva: Pyhäniemi Wellbeing

Helmiä alueemme yritysten ajankohtaisesta tarjonnasta

Lauhan jouluherkkuja ja saunaelämyksiä luonnon helmassa

Lauha tarjoilee perinteisiä jouluherkkuja runsaasta noutopöydästä Honkahovissa ja Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa. Tee pöytävaraus ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti. Voit myös tilata jouluruoat omiin tilaisuuksiisi ja valita mieleisesi herkut useista eri menuvaihtoehdoista. Kokeile vaikkapa GEOfood-menuja, jotka perustuvat alueen antimiin, kuten paikalliseen riistaan, marjoihin ja juureksiin. 

Lauhansarvessa voit myös nauttia erilaisista saunaelämyksistä. Varaa perheellesi tai porukallesi savusauna, turvesauna tai sauna kylpypaljun kera. Tilaa maittavat ruokailut saunomisen oheen. Lue lisää Lauhan verkkosivuilta

Kuva: Lauhatuotanto

Aito maalaisjoulu Luomajärven kievarissa

Luomajärven kievarin idyllinen maalaismiljöö, tilan hevoset, ponit ja muut kotieläimet sekä huipputason tilausravintola kutsuvat nauttimaan ja rentoutumaan jouluiseen tunnelmaan. Kievari tarjoaa joulunaikaan mm. hevosajeluja laavulle, jossa nautitaan herkulliset eväät nuotion äärellä sekä perheiden Päivä maatilalla -ohjelmia, joissa hoidetaan tilan eläimiä sekä päästään talusratsastamaan ja hevosajelulle. Muista myös Kievarin lahjakortit!

Jouluaattona Kievarissa on tarjolla upea joululounas. Varaa paikkasi joululounaalle ajoissa! Voit myös viettää kievarissa ikimuistoisen maalaisjoulun ainutlaatuisine majoituksineen, aterioineen ja ohjelmineen. Lue lisää Luomajärven Kievarin verkkosivuilta.

Kuva: Luomajärven Kievari

Sunnuntaina 19.12.2021 Luomajärven Kievarin joulumarkkinoilla vanhalla heinävintillä, tallilyhtyjen tuikkeessa, on tarjolla kädentaitajien ja pientilojen tuotteita. Joulukahvilassa nautitaan riisipuuroa ja joulutorttuja, pihalla grillin ja soppatykin äärellä lihaisampia herkkuja. Glögikojussa maistellaan itse tehtyjä jouluglögejä ja glühweinia. Lue lisää Kievarin Facebook-sivuilta.

Kuva: Luomajärven Kievari

Herkuttelua Kahvila-Konditoria Postellissa

Poikkea kahville tunnelmalliseen Kahvila-Konditoria Postelliin Kankaanpään kuuluisan torin laidalle! Punatiilinen, sympaattinen, 1930-luvulla rakennettu entinen postitalo on nähtävyys itsessään. 

Kahvilassa on tarjolla toinen toistaan houkuttelevampia suolaisia ja makeita herkkuja. Postellin oma leipurimestari valmistaa leivonnaiset käsityönä paikan päällä. Tilaa Postellista kauneimmat pikkuleivät sekä mehevimmät kakut ja limput myös omaan joulupöytääsi! Lue lisää Postellin verkkosivuilta.

Kuva: Kahvila-Konditoria Postelli

Viinitila Meggalan jouluinen viini- ja lahjapuoti

Juhlista joulunajan illanistujaiset ja täydennä joulupöydän juomatarjonta Viinitila Meggalan upeilla lähiviineillä, -glögeillä ja -siidereillä! Maistele Meggalan juomia myös viinitilan omassa, tunnelmallisessa kahvila-ravintolassa.

Tilan jouluisesta viini- ja lahjapuodista ostat juomien lisäksi myös Julian leipomon leivonnaiset ja paikalliset käsityöt omaksi tai lahjaksi. Meggalan tontut toivottavat kaikki tervetulleiksi tilapuotiin päivittäin (pl. maanantaisin) sekä erityisesti la 18.12. viinitilan joulumarkkinoille. Lue lisää Viinitila Meggalan verkkosivuilta.   

Kuva: Viinitila Meggala

Satumaista joulutunnelmaa Valkoisessa Puussa

Valkoinen Puu Cafe & Shop Kauhajoen pääkadun varrella, entisessä Ollonqvistin kauppakartanossa, kutsuu nauttimaan kahvilan tunnelmasta ja maankuuluista herkuista. Tyrni-Brita, Lapin äidin puolukkaunelma ja lukuisat muut ihanat leivonnaiset valmistetaan kahvilan omassa leipomossa käsityönä paikallisista raaka-aineista. 

Kahvilan puodista ostat joulun kauneimmat ja herkullisimmat lahjat valmiiksi paketoituina. Laadukkaista, paikallisista, luomulaatuisista raaka-aineista käsin leivotut herkut, lähitilan hillot ja mehut sekä kahvilan omistajapariskunnan keramiikka ilahduttavat lahjan saajaa varmasti. Muista myös Valkoisen Puun lahjakortit! Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Jouluksi avautuu ainutlaatuinen Salaisen Puutarhan majatalo Kauhajoella, entisessä Äijälän pappilassa, vain kivenheiton päässä Valkoisen Puun kahvilasta. Seuraa Instagramissa @salaisen.puutarhan.majatalo, kun Valkoisen Puun omistajapari Kirsi ja Mark valmistelevat majataloa ottamaan vastaan ensimmäiset vieraansa. 

Kuva: Valkoinen Puu

NAUTI GEOPARKIN LAADUKKAISTA JA LUONNONLÄHEISISTÄ PALVELUISTA

Lämmittele ja evästele nuotiolla

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet, syödä eväät ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Geopark-alueen kotia, laavuja ja muita taukopaikkoja löydät Retkikartalta. Muista tulistelupaikoista löydät tietoa Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta.

Kuva: Terttu Hermansson, Spitaalijärvi, Lauhanvuoren kansallispuisto

Muista retkietiketti

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Fiksu retkeilijä kunnioittaa luontoa kaikin tavoin, pitää lemmikit kytkettynä, ehkäisee roskien syntymistä jo ennalta sekä tuo roskat pois maastosta ja lajittelee ne asianmukaisesti. Tulet saa tehdä ainoastaan taukopaikkojen merkityille nuotiopaikoille. 

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla.

Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä ja Geoparkin vastuullisen matkailun vinkeistä

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Huomioithan voimassa olevat alueelliset koronaepidemiarajoitukset ja -suositukset (Satakunta / Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa) sekä Metsähallituksen koronaohjeet myös Geoparkissa vieraillessasi. Tarkistathan tilaisuuksien toteutumisen ja palvelujen saatavuuden aina järjestäjiltä. Geopark ei vastaa mahdollisista muutoksista. 

Kuva: Terttu Hermansson, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Koe Geopark jo kotona

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Olu Bryki Raum / Suupohjan panimo Korsukylässä

Pääkuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Muut otsikkokuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030 #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori

TERVETULOA JOULUISEEN GEOPARKIIN!

Kotiseudun luonto ja kulttuurimaisemat elokuvaksi

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” -elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle.

Nää maat, nää mannut

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” sai ensi-iltansa Bio Marlonissa syksyllä 2021. Elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle. Kun yleisö löysi elokuvan ja näytöksiä tarvittiin toinen toisensa jälkeen, olivat tekijät kiitollisin mielin. Suosion myötä edistyisi myös perimmäinen toivomus: elokuvan elämyksellinen sisältö innostaa vaalimaan ikiaikaista perintöämme ja liikkumaan kotiseudun moni-ilmeisessä ympäristössä.

Elokuvan taustalla on Kauhajoen poikkeuksellisen laaja yli 100 niteen kotiseutukirjallisuus. Erityisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä on kuvattu perusteellisesti viiden kirjan sarjassa: Kauhajoen luonnonkirja (1983) Kauhajoen vesien kirja (1991) Kauhajoen metsien ja soiden kirja (1999) Hämes-Havunen (2006) ja Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja (2012). Niidenkin synty oli talkootyön ihme: kaikki noin 100 kirjoittajaa tekivät artikkelinsa perehtyneisyytensä aihepiiristä korvauksetta. Sama koski kymmeniä kuvaajia. Myös kirjat kustannettiin ja 2000-3000 kappaleen painokset myytiin Lions-klubien vapaaehtoistyönä.

Kirjoista avautui ihmeellisiä asioita. Mitä kallioperä kertoo koko planeettamme historiasta, maaperä monista jäätiköitymisvaiheista, mitä latvavesien purotaimenet ja luomanvarsien lehtomainen rehevyys kertovat pohjavesistä. Luetteloa voi jatkaa pitkään; eroosion voima, mykistävät suursuot, Hyypänlaakson ja lakeuden kulttuurimaisemat…

Vuosikymmenen mittaan kirjoista oli opittu paljon. Joistakin oli jäljellä enää arkistokappaleita. Tuli tarve siirtää ne nuoremmille sukupolville ja avata kirja-aarteitten tieto digitaalisin menetelmin kaikkien kiinnostuneitten yhteisölliseen käyttöön sekä perinteisenä lukukokemuksena että runsasta tietoainesta jalostaen. Tähän työhön saatiin Leader- tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä. Työhön motivoi myös alueen kuntien ja Metsähallituksen yhteinen Geopark-hanke, jossa luontomme ainutlaatuisuus tuodaan näkyvästi esiin kansainvälisesti. Voisimme ehkä olla senkin tukena.

Keväällä 2019 valmistui Kauhajoki tutuksi -sivusto osoitteessa www.kauhajoki.net. Sivuston ytimessä ovat digitoidut kotiseutukirjat kuvineen ja videoineen. Videoita pidettiin digihanketta suunniteltaessa alun alkaen tärkeänä. Tavoite noin kymmenen videon tekemisestä tuntui aluksi kovin mittavalta, mutta innostuksen vallassa tehdyn suuren työmäärän ansiosta 11 videota saatiin valmiiksi. Videot syntyivät 20 aktiivisen tekijän, käsikirjoittajien, kuvaajien, leikkaajien, selostajien ja äänittäjien toimesta. Osa musiikistakin sävellettiin juuri niitä varten. Videoiden hahmottuessa syntyi myös ajatus elokuvasta, jonka katsojat näkisivät elokuvateatterin isolta kankaalta.

Oli aika palata kotiseutuharrastuksen juurille, talkootyön pariin. Videoitten koostaminen elokuvaksi vaati kiinnostavan alun, aihepiiristä toiseen johdattelevat juonnot, uutta kuvitusta, lisää musiikkia ja kohottavan lopun. Kuitenkin piti samalla hyväksyä se, että koosteeseen syntyisi toistoa, sillä itsenäisiä videoita ei ollut tarkoitus leikata uudelleen. Tämän työn otti omakseen Pentti Kakkori, valokuvauksen ja elokuvataiteen osaaja. Vankan kuvaajakaartin työn tuloksia riitti myös uuden kuvituksen tarpeisiin.  Pentti sai tarvitsemaansa tukea juontoihin ja musiikkiin myös muilta kotiseudun ystäviltä. Kunkin nimi näkyy lopputeksteissä. Pentti sanoo olevansa hyvin kiitollinen heille kaikille.

Niin, mitä elokuvan katsojat sanovat 70 minuutin jälkeen? Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas ja siitä tehtyä elokuvaa katsotaan keskittyneesti ja kiinnostuneina. Toistoonkin on suhtauduttu myötämielisellä kommentilla. Kertaus on opintojen äiti!

 

Artikkelin ovat kirjoittaneet Liisa Ruismäki, Kauhajoki-Seuran pj. ja Jussi Kleemola (kuvassa), Kauhajoki tutuksi -sivuston ylläpitoryhmän pj.

Kuvat: Pentti Kakkori

Yläkuva: Marjo Koivisto

Alakuva: Terttu Hermansson

"Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas."

Luonto antoi voimaa Vanhusten viikolla

Lokakuun alussa järjestetyn valtakunnallisen Vanhusten viikon teema oli tänä vuonna “Luonto antaa voimaa”. Geopark vei yhteistyössä Jämijärven kunnan kanssa ikäihmisiä retkelle Geopark-kohteisiin.

Jämijärven kunta järjesti yhteistyötahojen kanssa monipuolisesti ohjelmaa Vanhusten viikon jokaiselle päivälle. Geopark-retkien tavoitteena oli kannustaa ikääntyneitä jämijärveläisiä tutustumaan Geoparkiin ja sen kohteisiin ja nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kuva: Pekka Kauraharju, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Hyvinvointipolku Niiniharjulla

Maanantaiaamupäivänä 4.10.2021 kokoonnuttiin Hämeenkankaan Niiniharjulle, missä kunnan hyvinvointipäällikkö Toni Ojala veti retkeläisille alkujumpan. Kohde on jämijärveläisille tuttu jo entuudestaan, mutta Geopark Ranger Kristiina Peltomaa toi Geopark- ja luontotietämyksellään retkeen uudenlaista sisältöä ja syvyyttä. Niiniharjun maisemissa kierrettiin omaan tahtiin kävellen reitti, jonka varrelle oli kiinnitetty Suomen Ladun Hyvinvointipolku mielen maisemiin -kysymystaulut. 

Kuva: Pasi Talvitie, Niiniharju, Hämeenkangas

Kauniiden luntokuvien elävöittämien taulujen äärelle pysähdyttiin pohtimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysymykset haastoivat retkeilijöitä esimerkiksi miettimään, mikä tuo arkeen iloa, mikä elämässä on hyvin ja mitä kaunista ympärillä näkyy. 

Kuva: Terttu Hermansson

Hyvinvointipolun jälkeen juotiin rauhassa Geoparkin tarjoamat kahvit Niiniharjun kodalla nuotion äärellä. Lomahotelli Jämi toimitti kahvit ja suussa sulavat tarjottavat kodalle, missä kunnan edustajat huolehtivat nuotiosta, tunnelmasta ja tarjoilusta. Osallistujia retkellä oli kolmisenkymmentä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Suoretki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon

Keskiviikkoaamupäivänä 6.10.2021 retkeläiset lähtivät Jämijärveltä kunnan kustantamalla tilausbussilla kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Geopark Ranger Kristiina Peltomaa johdatteli matkan aikana retkeläiset tunnelmaan kertomalla Geoparkista sekä päivän retkikohteesta, Kauhanevasta. Kunnan edustaja retkellä oli Pekka Kauraharju.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Perillä jakauduttiin kolmeen ryhmään. Kristiina vei rauhalliseen tahtiin liikkuneen ryhmän lyhyelle reitille, jonka hiljattain uusitut rakenteet mahdollistavat tutustumisen suoluontoon täysin esteettömästi. Matkalla kiikaroitiin lintuja, ja Kristiina kertoili muistakin soiden asukeista. Osallistujat olivat onnellisia siitä, mitä pääsivät suolla näkemään ja kokemaan leveän lankkupolun ja muiden esteettömän retkeilyn mahdollistavien rakenteiden ansiosta.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark Ranger Päivi Nummijoki jatkoi reippaammin liikkuvan ryhmän kanssa kauniin Kauhalammin kautta Nummikankaan näkötornille, missä ihasteltiin tornista avautuvia, ainutlaatuisen kauniita suomaisemia. Matkan aikana Päivi kertoi tarinoita muun muassa kansallispuiston läpi kulkevasta keskiaikaisesta Kyrönkankaan tiestä, jota pitkin retkeläiset patikoivat.

Kuva: Päivi Nummijoki, Nummikankaan näkötorni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Osa retkeläisistä lähti omatoimisesti kiertämään Kauhalammin pitkospuureittiä pitkin. Rangereiden puolisot pitivät Salomaan uusitulla taukopaikalla nuotiota, jonka äärellä juotiin Geoparkin tarjoamat kahvit. Herkulliset retkieväät valmisti Kotipata Karvia. Kahvittelun jälkeen Kristiina johdatti väkeä nevan laidalle ja kertoi suosta ja sen kasvillisuudesta. Ennen kotiinlähtöä Kristiina veti vielä minijumpan, johon osallistujat suhtautuivat asiaankuuluvalla huumorilla. Retkellä oli nelisenkymmentä osallistujaa.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Iloa ja kiitollisuutta luonnosta  

Vanhusten viikon Geopark-retket toivat selvästi osallistujille iloa. Retkillä kuultiin naurua ja puheenporinaa, ja huumori oli koko ajan läsnä. Kelit suosivat retkeilijöitä, ja tunnelma oli aurinkoinen myös osallistujien keskuudessa.

”On mahdottoman hyvä, että Geopark sai olla mukana tarjoamassa ikääntyneille elämyksiä Geoparkin luonnossa. Retkeläisistä huokui positiivisuus, valloittavuus, lupsakkuus ja kiitollisuus. Hienoa, että Geopark-lippu liehuu näin myönteisissä merkeissä. Geopark on lahja alueen asukkaille”, Kristiina tiivisti tunnelmat retkien jälkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030

Retket järjestettiin osana maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta.

 

Teksti: Laura Koivumäki

Pääkuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Viimeinen kuva: Pasi Talvitie

Luonto antaa voimaa ja iloa