Kotiseudun luonto ja kulttuurimaisemat elokuvaksi

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” -elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle.

Nää maat, nää mannut

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” sai ensi-iltansa Bio Marlonissa syksyllä 2021. Elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle. Kun yleisö löysi elokuvan ja näytöksiä tarvittiin toinen toisensa jälkeen, olivat tekijät kiitollisin mielin. Suosion myötä edistyisi myös perimmäinen toivomus: elokuvan elämyksellinen sisältö innostaa vaalimaan ikiaikaista perintöämme ja liikkumaan kotiseudun moni-ilmeisessä ympäristössä.

Elokuvan taustalla on Kauhajoen poikkeuksellisen laaja yli 100 niteen kotiseutukirjallisuus. Erityisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä on kuvattu perusteellisesti viiden kirjan sarjassa: Kauhajoen luonnonkirja (1983) Kauhajoen vesien kirja (1991) Kauhajoen metsien ja soiden kirja (1999) Hämes-Havunen (2006) ja Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja (2012). Niidenkin synty oli talkootyön ihme: kaikki noin 100 kirjoittajaa tekivät artikkelinsa perehtyneisyytensä aihepiiristä korvauksetta. Sama koski kymmeniä kuvaajia. Myös kirjat kustannettiin ja 2000-3000 kappaleen painokset myytiin Lions-klubien vapaaehtoistyönä.

Kirjoista avautui ihmeellisiä asioita. Mitä kallioperä kertoo koko planeettamme historiasta, maaperä monista jäätiköitymisvaiheista, mitä latvavesien purotaimenet ja luomanvarsien lehtomainen rehevyys kertovat pohjavesistä. Luetteloa voi jatkaa pitkään; eroosion voima, mykistävät suursuot, Hyypänlaakson ja lakeuden kulttuurimaisemat…

Vuosikymmenen mittaan kirjoista oli opittu paljon. Joistakin oli jäljellä enää arkistokappaleita. Tuli tarve siirtää ne nuoremmille sukupolville ja avata kirja-aarteitten tieto digitaalisin menetelmin kaikkien kiinnostuneitten yhteisölliseen käyttöön sekä perinteisenä lukukokemuksena että runsasta tietoainesta jalostaen. Tähän työhön saatiin Leader- tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä. Työhön motivoi myös alueen kuntien ja Metsähallituksen yhteinen Geopark-hanke, jossa luontomme ainutlaatuisuus tuodaan näkyvästi esiin kansainvälisesti. Voisimme ehkä olla senkin tukena.

Keväällä 2019 valmistui Kauhajoki tutuksi -sivusto osoitteessa www.kauhajoki.net. Sivuston ytimessä ovat digitoidut kotiseutukirjat kuvineen ja videoineen. Videoita pidettiin digihanketta suunniteltaessa alun alkaen tärkeänä. Tavoite noin kymmenen videon tekemisestä tuntui aluksi kovin mittavalta, mutta innostuksen vallassa tehdyn suuren työmäärän ansiosta 11 videota saatiin valmiiksi. Videot syntyivät 20 aktiivisen tekijän, käsikirjoittajien, kuvaajien, leikkaajien, selostajien ja äänittäjien toimesta. Osa musiikistakin sävellettiin juuri niitä varten. Videoiden hahmottuessa syntyi myös ajatus elokuvasta, jonka katsojat näkisivät elokuvateatterin isolta kankaalta.

Oli aika palata kotiseutuharrastuksen juurille, talkootyön pariin. Videoitten koostaminen elokuvaksi vaati kiinnostavan alun, aihepiiristä toiseen johdattelevat juonnot, uutta kuvitusta, lisää musiikkia ja kohottavan lopun. Kuitenkin piti samalla hyväksyä se, että koosteeseen syntyisi toistoa, sillä itsenäisiä videoita ei ollut tarkoitus leikata uudelleen. Tämän työn otti omakseen Pentti Kakkori, valokuvauksen ja elokuvataiteen osaaja. Vankan kuvaajakaartin työn tuloksia riitti myös uuden kuvituksen tarpeisiin.  Pentti sai tarvitsemaansa tukea juontoihin ja musiikkiin myös muilta kotiseudun ystäviltä. Kunkin nimi näkyy lopputeksteissä. Pentti sanoo olevansa hyvin kiitollinen heille kaikille.

Niin, mitä elokuvan katsojat sanovat 70 minuutin jälkeen? Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas ja siitä tehtyä elokuvaa katsotaan keskittyneesti ja kiinnostuneina. Toistoonkin on suhtauduttu myötämielisellä kommentilla. Kertaus on opintojen äiti!

 

Artikkelin ovat kirjoittaneet Liisa Ruismäki, Kauhajoki-Seuran pj. ja Jussi Kleemola (kuvassa), Kauhajoki tutuksi -sivuston ylläpitoryhmän pj.

Kuvat: Pentti Kakkori

Yläkuva: Marjo Koivisto

Alakuva: Terttu Hermansson

"Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas."