Kulttuurimaisemia ja kyliä

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin kauniit kulttuurimaisemat ja maaseutukylät ovat osa kulttuuriperintöä, jota UNESCO-alueella vaalitaan. Kulttuuriympäristöt kertovat meille menneiden sukupolvien elämästä.

Kulttuurimaisemat kertovat alueen historiasta

Kulttuuriympäristöt ovat alueita ja paikkoja, jotka ovat syntyneet ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Kulttuuriympäristöt muodostuvat muinaisjäännöksistä, rakennusperinnöstä ja kulttuurimaisemista. Kulttuurimaisema koostuu useista kerrostumista, ja siinä on jälkiä niin luonnonhistorian ilmiöistä kuin ihmisen toiminnastakin. Kulttuurimaisemasta voi löytää merkkejä esimerkiksi jääkaudesta sekä ihmisten elinkeinoista, asumisesta, liikkumisesta ja uskomuksista. 

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Meillä Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ja ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia. Geoparkin alueella Hyypänjokilaakso ja Vihteljärvi-Niemenkylä kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Näiden lisäksi alueella on muitakin kauniita kulttuurimaisemia ja historiallisia maaseutukyliä. Alueelta löytyy myös vesistöjen ääreen muodostuneita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joista löytyy jälkiä mylly- ja sahatoiminnasta.

Kuva: Antti Luusalo, Kairokoski, Parkano

Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue

Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Kauhajoella. Laakson vaikuttavat maastonmuodot yhdessä alueen geologisen taustan, luonnon monimuotoisuuden ja ihmistoiminnan vaikutuksen kanssa luovat merkittävän maisema-alueen. Maaseudun avointa kulttuurimaisemaa ilmentävät rakennuskanta pohjalaisine piirteineen, ladot, riihet ja muut talousrakennukset, metsälaitumet, avo-ojat ja metsäsaarekkeet. 

Hyypänjokilaakso on elävää maaseutua, jota hoidetaan aktiivisesti ja eräs sen erityispiirteistä onkin vireä kylätoiminta. Alueen keskeisin elinkeino on maatalous, jonka harjoittaminen alkoi 1500-luvulla pysyvän asutuksen myötä. Kaikkiaan Hyypänjokilaaksoon kuuluu parikymmentä eri kylää. Hyyppä on yksi Kauhajoen ensimmäisistä kylistä, ja se tunnettiin aiemmin nimellä Rauhanhyyppä. 

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso, Kauhajoki

Hyypänjokilaaksossa on monen ikäisiä rakennuksia ja vanhimmat säilyneet rakenteet ovat peräisin 1700-luvulta. Rakennuskantaa leimaavat pohjalaiset piirteet, kuten rakennusten ryhmittyminen tuulelta suojaavan umpinaisen pihan ympärille.

Alueen umpipihoja on osittain aukaistu, ja siksi säilyneet kokonaisuudet ovat harvassa. Kuitenkin useimpia pihoja rajaa yhä edelleen vähintään kahdelta sivulta ulkorakennus. Monen vanhan tilan päärakennus on kookas, puolitoistakerroksinen, pitkän suorakaiteen muotoinen ja punamullattu pohjalaistalo. Vanhasta rakennuskannasta tunnetuin esimerkki on Hämes-Havusen umpipihakokonaisuus, joka on nykyisin suosittu tapahtumapaikka. 

Kuva: Riitta Alapiha, Hämes-Havunen, Kauhajoki

Vihteljärven-Niemenkylän maisema-alue

Kankaanpäässä ja Porin Laviassa sijaitsevan Vihteljärven-Nimenkylän kulttuurimaiseman muodostumiseen ovat vaikuttaneet 1800- ja 1900-luvun vaihteen järvienlaskut. Niiden seurauksena rantavedet muuttuivat vesijättömaiksi ja edelleen niityiksi. Myöhemmin niityt raivattiin viljelymaiksi. Aikojen saatossa pienet peltolaikut yhdistyivät, ja nykyisin alueella on laajoja yhtenäisiä peltoaukeita. 

Joidenkin kertomusten mukaan Vihteljärven kylä on ollut maamme tunnetuin suutarinkylä. Vihteljärven ympärille muodostui tiivis suutariyhteisö jo ennen 1900-lukua. Kengäntekeminen oli Kankaanpäässä yleinen ammatti, mikä vaikutti pitäjän kehitykseen suuresti. Kuten muuallakin, myös Vihteljärven kylässä ammatti periytyi usein isältä pojalle, mikä vahvisti alueen suutariyhteisöä ja perinteen säilymistä. 

Kuva: Pasi Talvitie, Vihteljärvi, Kankaanpää

Vihteljärven rakennuskantaa edustaa klassistinen seurantalo Toukola vuodelta 1936 sekä 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevat maatilat. Useiden tilojen pihapiireistä löytyy vanhoja talousrakennuksia, kuten aittoja, navettoja ja riihiä. Päärakennusten kauniit kuistit ovat tyypillisiä Vihteljärvellä. 

Kuva: Pasi Talvitie, Toukola, Kankaanpää

Ruokojärven kulttuurimaisema

Kankaanpäässä sijaitseva Ruokojärven kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas. Se on alunperin syntynyt Satakunnan vanhoille erämaille 1500-luvulla. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat rakennusryhmät, rantapellot ja Kankaanpään kirkko. 

Alakylä on vanha Kankaanpään kylä, ja se edustaa seudun vanhinta talonpoikaisasutusta. Kylä sijaitsee Laviantien ja Ruokojärven välissä järveen viettävällä rinteellä. Alakylä on säilyttänyt vanhan maalaiskylän ilmeen, vaikka sen viereen on syntynyt kaupunki. 1800-luvulta peräisin olevat maatilat muodostavat yhtenäisen ryhmän kirkon ja järven väliseen peltomaisemaan. Päiviken ja Vanha-Hongon piharakennusten välissä on kulkenut Kankaanpään vanhin kylänraitti. Ruokojärven rannalla on ikivanha nuorison kokoontumispaikka, Kelminmäki.

Kuva: Laura Koivumäki, Ruokojärvi, Kankaanpää

Vuonna 1909 perustetun kansanopiston, Kankaanpään opiston tilat sijaitsevat Ruokojärven rantamaisemassa. Klassistiseen tyyliin rakennettu päärakennus on vuodelta 1928, ja se on suunnitellut Elias Paalanen. Jugendtyylinen asuntolarakennus on vuodelta 1914.

Kuva: Laura Koivumäki, Kankaanpään opisto, Kankaanpää

Viinikanjoen kulttuurimaisema

Parkanossa Viinikanjoki ja joenvarren alavat rantaviljelmät muodostavat kulttuurimaiseman. Maisema syntyi aikojen saatossa pitkään jatkuneen raivauksen sekä maatilojen perustamisen ja jakamisen seurauksena. Historiallisesti maanviljely keskittyi juuri Viinikajoen sekä Kirkkojärven alaville rannoille. Viinikanjoen seutu edustaa alueensa vanhinta viljelymaisemaa. Kansantarinan mukaan Parkano on saanut nimensä erämiesten parkatusta kuusesta tai männystä, joka kasvoi Kirkkojärvestä Viinikanjokeen laskevan joen yhtymäkohdassa.

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki, Parkano

Viinikanjoen viljelymaiseman varrella sijaitsee Kanan tilan neliömäinen, talonpoikainen pihapiiri. Tila on oletettavasti ollut samalla paikalla jo keskiajalta lähtien. Parkanon kylä kehittyi Kanan tilan ympärille. Nykyinen päärakennus on 1880-luvulta ja navettarakennus 1900-luvun alusta. Lisäksi pihapiirissä on useita vanhoja talousrakennuksia. 

Viinikanjoki ympäristöineen on ollut tärkeä kulkureitti, eränkäyntialue ja asuinpaikka. Viinikanjoki on osa Kyrösjärveltä pohjoiseen kulkevaa jokien ja järvien ketjua. Pronssi- ja rautakausilla se tarjosi Ala-Satakunnan ja Pirkanmaan väestölle kulkureitin kohti Kyrönjokisuuta, ja keskiajalla Viinikanjoen varsi oli osa Kyrönkankaan talvitietä.

Kuva: Antti Luusalo, Kanan talo, Parkano

Karvianjoen kulttuurimaisema

Karvianjoen kulttuurimaisema sijaitsee Kankaanpäässä, missä Karvianjoki virtaa läpi pohjois-satakuntalaisen niitty- ja viljelysmaiseman. Asutus on keskittynyt jokivarren ylempiin rinteisiin ja teiden varsille. Vanha rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Honkajoen kylässä jokimaisemaan kuuluu luonnontilaisia koskia, komeita rantapuustoja, rantalehtoja ja luonnontilaisia puroja. 

Kuva: Matti Poutvaara, Museovirasto-Finna, Kankaanpää

 

Entisellä Honkajoen ja Kankaanpään välisellä rajalla kuohui aikoinaan pitäjän voimakkain koski, Iso-Haapakoski. Koskeen rakennettiin pato ja voimalaitos vuonna 1927, ja paikan nimeksi vakiintui Vatajankoski Iso-Hapaakosken sijaan. 1930-luvulla joen yli rakennettiin voimalaitossilta. Sähkölaitoksella oli suuri rooli paikallisten elämässä. Se kohensi asukkaiden elintasoa ja mahdollisti mukavuuksia. Vatajan kylä alkoi kasvaa sähkölaitoksen ympärille.

Kuva: Laura Koivumäki, Vatajankoski, Kankaanpää

Honkajoella sijaitseva Lankoski on eräs Karvianjoen monista koskista. Kosken ääreltä löytyy myllymuseona toimiva Ylisen mylly, joka on yhä alkuperäisellä paikallaan. Se on ollut alun perin vesimylly, mutta koneisto vaihdettiin vuosien varrella sähkökäyttöiseksi. Kosken ympäristössä on vanhaa ja hyvin hoidettua honkajokelaista rakennuskantaa. Lankosken tilan päärakennus on vuodelta 1770. Rakennukseen kuuluva koristeellinen kuisti on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

Kuva: Hanna-Mari Kamppikoski, Lankoski, Kankaanpää

Kantin saha- ja myllyalue

Karvian Kanttikosken partaalla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kantin saha- ja myllyalue. Koskessa tiedetään olleen myllytoimintaa jo 1700-luvulla. Privilegionsa Myllykosken saha sai vuonna 1846. Sahatoiminta päättyi 1900-luvun alussa, ja myllytoiminta jatkui vuoteen 1920 asti. Tämän jälkeen koskeen perustettiin Kantinkosken sähkölaitos. 

Paikka on tunnettu myös nimellä Varttin saha ja Varttinkoski. Vuonna 1932 Liikemies Julius Vartti osti Kanttikoskella olevan voimalaitoksen, sähköverkoston, sahan ja kirkonkylässä sijainneen sähkömyllyn. Varttin saha oli aikoinaan merkittävä työnantaja Karviassa. Se työllisti noin 30-40 henkeä ja melkein kaikista Kanttinkylän taloista oli miehiä sahalla töissä.

Nykyään alueella on jäljellä vanha kivillä holvattu silta, jonka kupeessa on entinen myllynpohja vielä nähtävissä. Sillalta avautuu kaunis näköala Varttinkosken ympäristöön. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarina Kuva, Kantti, Karvia

Idylliset maaseutukylät

Eri puolilla Geoparkia on kauniita, historiallisia maaseutukyliä, jotka kuuluvat tämän UNESCO-alueen arvokkaisiin kulttuurikohteisiin. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Karviankylä sekä Siikaisten Leppijärven ja Vuorijärven kylät ovat valtakunnallisesti arvokkaita. Lisäksi Geoparkissa on lukuisia muita idyllisiä kylämiljöitä, joilla on alueellisesti ja paikallisesti suuri merkitys.

Kuva: Terttu Hermansson, Siikainen

Kylät kulttuuriympäristöinä

Historialliset ja idylliset maaseutukylät muodostavat kulttuuriympäristön asutushistoriallisen kerrostuman. Kylän käsite on syntynyt yhdistämään tietyn asutusalueen taloja ja niiden omistuksia verottajan kirjanpitoa varten. Kylien nimet veroluettelossa olivat erityisen tärkeitä silloin, kun sukunimiä ei vielä ollut olemassa. Esimerkiksi Kauhajoella talojenkin nimet merkittiin kirjoihin vasta 1600-luvulla.

Kuva: Tuomo Leikkola, Rannanperä, Jämijärvi

Maatalouspainotteisen kulttuurimaiseman keskeisiä elementtejä ovat pellot, niityt ja asutus talousrakennuksineen. Asutuksen sijaintiin ovat vaikuttaneet muun muassa luonnonolot, ja sen vuoksi Suomessakin on eri osissa maata erilaisia kylätyyppejä. Esimerkiksi Pohjanmaalla asutus muodostui jokivarsille ja historiallisia jokivarsikyliä löytyykin Kauhajoelta, Isojoelta ja Karijoelta. 

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso, Kauhajoki

Geoparkin kylät

Geoparkissa on paljon vireitä maaseutukyliä, joissa kyläyhdistykset ja talkoohenki ovat yhä voimissaan. Kylissä järjestetään monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Kylissä on myös hienoja mahdollisuuksia erilaisiin luontoaktiviteetteihin, kuten hiihtoon, pyöräilyyn, kalastukseen ja uimiseen. Kesäisin kesäasukkaat ja -vieraat rikastuttavat kylien elämää. Vuosien saatossa palvelut ovat keskittyneet kirkonkyliin ja kaupunkeihin, mutta kylissä on asukkaiden kesken edelleen aktiivista toimintaa.

Geoparkin alueen maaseutumaiset kulttuurimaisemat ja kylät ilmentävät alueen historiaa.  Niiden äärellä voi tehdä aikamatkan seudun asutuksen alkuajoista tähän päivään. Kyliä ja kulttuurimaisemia kiertämällä pääsee ihastelemaan vanhaa rakennuskantaa ja kauniita maaseutumaisemia.

Kuva: Kurkikorven Mummola, Kankaanpää

Teksti: Jenna-Maria Lehmijoki

Pääkuva: Tuomo Leikkola

Kuvaotsikoiden kuvat: Tuomo Leikkola, Riitta Alapiha

Lähteet: 

Etelä-pohjanmaan maakunnallinen rakennusinventointi 

Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 

Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma 

Kirjoituksia Vihteljärvestä Vihteljärven kylä – Kirjoituksia (kankaanpaa.fi)

Museovirasto 

Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt –palvelu RKY  ι  Museovirasto

Parkanon rakennetun ympäristön selvitys 

Papunen, P. 1996. Ikaalinen eräalueena ja kappeliseurakuntana keskiajalta noin vuoteen 1640. Teoksessa Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I vuoteen 1640.

Satakunnan Museon y-pakki palvelu y-pakki – tietoa palvelusta (y-pakki.fi)

Uusikallio, Irja. Vatajankosken mekaanikko Päiviö ryhtyi tehdasmaisesti valmistamaan lankaa pitkin kulkevaa valoa eli voimaa Vatajankosken sähkötehtaasta 1920–1940 –luvuilla. Pro gradu -tutkielma. Turun Yliopisto. 2019. Vatajankoski energian välittäjänä / (utupub.fi)

Ympäristö.fi Karvianjoki Ymparisto > Karvianjoen kosket

Tutustu Geoparkin kulttuurimaisemiin ja kyliin

Hyypänjokilaakso

Lue lisää Kauhajoen kaupungin verkkosivuilta.

Osoite: Pantintie 61, Kauhajoki (Hyypän näkötorni)

Koordinaatit (WGS84): 62.308860, 22.26257 (Hyypän näkötorni)

Kuva: Terttu Hermansson

Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Honkajoentie 1, Isojoki (Isojoen kirkon parkkipaikka)

Koordinaatit (WGS84): 62.11373, 21.95791

Kuva: Isojoen seurakunta

Kantin saha- ja myllyalue

Lue lisää Karvian kunnan verkkosivuilta.

Kuva: Pasi Talvitie, Kantti, Karvia

Karvianjoen kulttuurimaisema

Lue lisää Satakunnan liiton inventoinnista.

Osoite: Patotie 19, Kankaanpää (Vatajankosken pato)

Koordinaatit (WGS84): 61.92592, 22.23992

Kuva: Matti Poutvaara, Museovirasto-Finna, Kankaanpää

Karviankylä

Lue lisää Lauhanvuoriregion.fi-verkkosivuilta.

Osoite: Karviankyläntie 592, Karvia

Koordinaatit (WGS84): 62.21920, 22.67459

Kuva: Arto Ala-Karvia

Leppijärvi

Lue lisää Siikaisten kunnan sivuilta.

Osoite: Leppijärventie 585, Siikainen (Katselmankallion tiehaara)

Koordinaatit (WGS84): 61.94687, 21.85061 (Katselmankallion tiehaara)

Kuva: Terttu Hermansson

Ruokojärven kulttuurimaisema

Lue lisää Museoviraston verkkosivuilta.

Osoite: Laviantie 279, Kankaanpää (Kankaanpään kirkon parkkipaikka)

Koordinaatit (WGS84): 61.79838, 22.40144 (Kankaanpään kirkon parkkipaikka)

Kuva: Laura Koivumäki

Vihteljärvi-Niemenkylä

Lue lisää Satakunnan liiton inventoinnista.

Osoite: Laviantie 1155, Kankaanpää (entinen maamiesseurantalo Toukola)

Koordinaatit (WGS84): 61.74741, 22.52090 (entinen maamiesseurantalo Toukola)

Kuva: Pasi Talvitie

Viinikanjoen kulttuurimaisema

Lue lisää Parkanon Urheilukalastajien verkkosivuilta.

Osoite: Parkanontie 118, Parkano (Haapaslammi)

Koordinaatit (WGS84): 62.01975, 23.02347 (Haapaslammi)

Kuva: Antti Luusalo

Vuorijärvi

Lue lisää Siikaisten kunnan verkkosivuilta.

Osoite: Erkkilä-Ikävalkotie 31, Siikainen

Koordinaatit (WGS84): 61.83508, 21.98838

Kuva: Terttu Hermansson

Ihastu Geoparkin kyliin ja kulttuurimaisemiin!