Lapväärtin-Isojoen vesistöalue ja vesivisio

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista. Arvokasta jokialuetta on kunnostettu Freshabit LIFE IP -hankkeen turvin, ja vesistöalueelle laaditaan strateginen suunnitelma, vesivisio.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien alueella, ja joki virtaa kuuden kunnan alueella: Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Kristiinankaupunki, Teuva ja Siikainen. Pieni osa vesistöalueen reunasta sijaitsee myös Kankaanpään kaupungin (Honkajoen) alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 1098 km2 ja se kuuluu Kokemäen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

 

Lapväärtin-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista ja laskee Selkämereen Kristiinankaupungin eteläpuolelta. Jokisuisto muodostuu useista pienistä saarista ja niiden väliin jäävistä vesialueista sekä kanavista.

 

Jokivesistön pääuoma ja tärkeimmät sivujoet käsittävät seitsemän osaa: Isojoki, Pajuluoma (kuvassa), Heikkilänjoki, Karijoki, Metsäjoki, Lapväärtinjoen alaosa ja Kärjenjoki. Pääuoman yläpuolista osuutta kutsutaan Isojoeksi ja alinta osaa Lapväärtinjoeksi. ​Lapväärtin-Isojoki muuttaa olemustaan kapeista luonnontilaisista latvapuroista mutkitteleviin jokiuomiin ja leveään suistoalueeseen. Suurinta sivuhaaraa Kärjenjokea kutsutaan yläosalla Siiroonjoeksi ja alaosalla Lillåksi. Pääuoman pituus on 75 kilometriä ja merkittävimpien sivujokien yhteenlaskettu pituus on noin 115 km. Lisäksi vesistöön kuuluu iso joukko pieniä puroja, eli luomia. Vesistöalueen järvisyysprosentti on vain 0,2 %, suurimmat järvet ovat Haapajärvi (52 ha) ja Kangasjärvi (47 ha).

 

Lapväärtin-Isojoki on erittäin merkittävä sen luonnontilaisuuden, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden ansiosta. Jokilaakson tärkeimmät luontoarvot liittyvät sekä elinympäristöön että lajistoon. Arvokkaimpia elinympäristöjä ovat luonnontilainen jokireitti, mukaan lukien luonnontilaiset purot ja kosket, jokivarren paikalliset merkittävät vanhat luonnonmetsät sekä maakunnallisesti arvokkaat keidassuot. Uhanalaisuutensa perusteella arvokkaimpia lajeja ovat jokihelmisimpukka ja meritaimen. Suojeluarvon näkökulmasta uhkatekijöitä alueella ovat esimerkiksi eroosio, tulvat, pengertäminen, ojitus, perkaus ja ruoppaus, pintavesien saastuminen, veden patoaminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Kunnostustoimia Freshabit LIFE IP -hankkeella

Natura 2000 -vesistöalueiden tilaa ja monimuotoisuutta pyritään parantamaan Freshabit LIFE IP-hankkeella. Laajassa luonnonsuojeluhankkeessa ennallistetaan sisävesiä, jokia ja puroja sekä parannetaan satojen lajien elinoloja ja ympäristöjä. Freshabit Life IP – Pohjanmaan joet osahankkeeseen kuuluvat Lapväärtin-Isojoki, Karvianjoen ja Lapväärtin-Isojoen latva-alueet sekä Ähtävänjoki.

Hankkeen aikana Lapväärtin-Isojoella on toteutettu useita kunnostus- sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Hankkeella on esimerkiksi kunnostettu puroja, elvytetty kuihtuvia jokihelmisimpukkakantoja, rakennettu kalateitä, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä ja erilaisia vesiensuojelurakenteita, joiden tarkoituksena on vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Hanke ajoittuu vuosille 2016–2022, ja sitä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Hanke on saanut rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta. Pohjanmaan alueella toimijoita ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri.

Lapväärtin-Isojoen vesivisio

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisiota Freshabit LIFE IP-hankkeen tuella. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä tulevaisuuteen ulottuva näkemys vesistön käytöstä ja tilasta. Vesivisiossa on yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi pyritään saamaan aikaan alueellista sitoutumista toimintaan ja lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista alueen luontomatkailu ja elinkeinotoiminta huomioiden.

Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä esimerkiksi talouselämästä. Vesivisiota on laadittu yhteisissä työpajoissa, ja sen tiimoilta on järjestetty myös luontokuvakilpailu ja kirjastonäyttely. Vesivisio on lisäksi piilottanut geokätköjä vesistöalueelle.

Lisätietoa vesivisiosta löytyy vesivattenvisio.org-verkkosivuilta. Voit myös tutustua Lapväärtin-Isojoen vesivision Tarinakarttaan (ArcGIS Online), joka esittelee paikkatietona tai kuvina Lapväärtin-Isojoen vesistöaluetta ja sen valuma-aluesuunnitelmaa.

Teksti ja artikkelin jokikuvat: Katja Vainionpää

Lohikuva: Matti Saarikoski

Pääkuva Siiroonjoen alkupäästä: Terttu Hermansson

LIFE Revives

Suvi Hämäläinen Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta kertoo, että alueella on 2021 syksyllä alkanut lisäksi EU:n rahoitusta saanut LIFE Revives -hanke, jossa kunnostetaan jokihelmisimpukoiden elinympäristöjä ja palautetaan kasvatettuja raakkuja jokeen. Tässä hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukkakantoja kolmessa maassa (Suomi, Ruotsi ja Viro), ja hanke kestää vuoteen 2027 asti. Jyväskylän yliopisto koordinoi hanketta, ja muita suomalaisia partnereita ovat Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.