Geoparkin kulttuurikohteet, maisemat ja perinteet kertovat alueen ihmisten ja luonnon yhteistä historiaa.
Ihmisten toimintatavat ovat kautta aikojen mukautuneet ympäröiviin luonnonoloihin, ja ihmisten toiminta on muovannut luonnonmaisemia. On syntynyt kyliä ja kulttuurimaisemia, jotka kertovat alueen asukkaiden elämästä paikallisissa olosuhteissa. Tule meille kylään ja ihastu maisemiin!
Tutustu Geoparkin vaikuttaviin maisema-alueisiin, kuvauksellisiin kyliin sekä arkkitehtonisesti mielenkiintoisiin kohteisiin. Geoparkissa voit muun muassa kulkea keskiaikaista Kyrönkankaantietä, ihmetellä varuskunta-alueen arvokasta arkkitehtuuria, kokea pohjalaista talonpoikaistunnelmaa perinteisellä tilalla sekä ihastella vanhoja puutaloja ainutlaatuisen upeine lasikuisteineen. Lue lisää.
”Kirkko keskellä kylää” kuuluu sananlaskunkin mukaisesti suomalaiseen maisemaan. Maamerkkinä asutuskeskusta kohoavat kirkkorakennukset ovat merkittäviä kulttuurihistoriakohteita muine perinnerakennuksineen ja arkkitehtuurin aarteineen sekä puistomaiseine ympäristöineen. Monet Geopark-alueen kirkot kuuluvat pitäjänsä vanhimpiin rakennuksiin. Lue lisää.
Geopark-alueella on eletty soista ja metsistä. Alueen asukkaat ovat saaneet niistä elantoa ja toimeentuloa. Geoparkin erikoismuseot kertovat tarinaa soihin ja metsiin liittyvien elinkeinojen kehittymisestä. Kotiseutumuseoiden kokoelmiin tutustumalla koet häivähdyksiä paikallisesta, menneestä elämänmenosta.
Aitonevan turvemuseossa ja Parkanon metsämuseossapääset aikamatkan suo- ja metsätyöläisen arkeen. Turvemuseossa tutustut turveteollisuuden historiaan sekä tuotannossa käytettyihin koneisiin autenttisessa turvetuotantoaluemiljöössä. Metsämuseo esittelee metsätöiden historiaa tervanpoltosta sahateollisuuden nousuun ja metsätöiden koneellistumiseen. Metsämuseon ympäristö taukopaikkoineen ja reitistöineen on hieno ja monipuolinen retkikohde Kaitojenvetten rantamaisemissa.
Eduskuntamuseo Kauhajoella on eduskunnan talvisodan aikainen väliaikainen istuntosali. Eduskunta pakeni Helsingin pommituksia Kauhajoelle ja pystyi siellä jatkamaan toimintaansa myös sota-aikana. Kankaanpään kaupunginmuseossa koet paikallishistoriaa, kuvataidetta ja varuskuntahistoriaa yhdellä ovenavauksella.
Geopark-alueelta löytyy suuri määrä historiallisia kivisiltoja ja yksi Suomen harvoista museosilloista, Markkulan puinen ansasrakenteinen silta Kihniössä.
Kivisillat ovat yleensä kestävästä graniitista rakennettuja holvattuja kaarisiltoja. Niitä löytyy yllättävistäkin paikoista – jos kuljet kolmostietä Geopark-alueen läpi, matkan varrelle jää niitä monta. Pääteiden varsilta kivisiltoja löytyy mm. Tunturijoelta Siikaisissa, Suomijärveltä ja Sarvelasta Karviassa ja Pukanluomalta Kankaanpäässä. Metsiin kätkettyjä kivisiltoja löytyy muun muassa Kylmäojalta Parkanosta ja Ylikylältä Karijoelta.
Karijoen kivisillat ovatkin erikoisia. Muotoon hakattujen kuutiomaisten kivien sijaan niissä on käytetty pitkulaisia graniittipalkkeja. Siltojen luonteenomainen kaari muodostuu kolmesta kivipalkista.
Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sijaitsee kolmen maakunnan rajamailla, ja seutukuntien kulttuurissa, perinteissä ja murteissa on selkeitä eroja. Siinä missä eteläpohjalainen venyttää sanoja lisäämällä kirjaimia, jättää satakuntalainen viimeiset vokaalit lausumatta. Ruokaperinteen helmiä ovat mm. pohjoissatakuntalainen Kakko-leipä ja eteläpohjalainen klimppisoppa.
Ympäri Geopark-aluetta järjestetään perinteisiä tapahtumia, messuja, näyttelyjä ja kilpailuja, joissa juhlistetaan paikallista kulttuuria, taidetta, ihmisiä ja luontoa. Esim. Etelä-Pohjanmaalla järjestetään säännöllisesti maakunnasta peräisin olevia kansanmusiikkitapahtumia, Spelejä, Kihniön Aitonevalla turvetuotantosesonki päättyy perinteisesti Kurajuhliin, Jämillä on pitkät perinteet ilmailunäytösten tapahtumapaikkana ja monia tunnettuja hiihtokilpailuja on alueella järjestetty vuosikymmeniä.
Alueelta löytyy yhteisiäkin piirteitä: esimerkiksi ITE-taide, sahti ja ihmiset. ITE-taidetta voi ihastella kuntien keskustoissa, teiden varsilla tai ITE-taidepuistossa Alpon Savannilla. Sahtia on perinteisesti valmistettu sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjois-Satakunnassa, alueelta löytyy palkittuja sahdintekijöitä ja jopa Sahtiakatemia. Geopark-alueen ihmiset ovat tunnettuja rehellisyydestään, suorapuheisuudestaan ja yritteliäisyydestään. Se mitä luvataan, se tehdään kunnolla.
(Sahtituopin kuva: Aitojamakuja.fi/ Julia Kivelä)
Suomalaiseen elämäntapaan kuuluu erällä käynti eli metsästys ja kalastus. Geopark-alue on yksi Suomen eteläisimpiä alueita, joissa on tarjolla laajoja valtion maita esimerkiksi pienriistan metsästäjille. Tutustu lupa-alueisiin Eräluvat.fi:ssä.
Riistaeläimistämme tärkein on jo kivikaudelta asti ollut hirvi. Suomen hirvikanta oli kuitenkin sata vuotta sitten vain muutaman yksilön varassa. Parkanolainen aluemetsänhoitaja, Parkanon Parooninakin tunnettu Gustav Wrede järjesti niin, että Parkanon metsissä asuneet viimeiset hirvet tarhattiin suojaan salametsästykseltä. Parissa vuodessa hirvet lisääntyivät niin, että ne voitiin vapauttaa luontoon. Vuonna 1923 hirvi rauhoitettiin metsästykseltä, mikä lopulta johti hirvikannan elpymiseen koko Suomessa.
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa on nähtävissä ihmistoiminnan jälkiä aina kivikaudelta saakka. Susiluolassa saattoi oleskella neandertalinihmisiä jo 120 000 vuotta sitten. Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka kertoo elämästä ajalta noin 7000 eaa.
Geopark-alueen halki kulkee yksi Suomen vanhimmista valtateistä. Jo 1400-luvulla vanhana maantienä tunnettu Kyrönkankaantie kulkee Hämeenkankaan ja Pohjankankaan avaria mäntykankaita pitkin ja ylittää Kauhanevan sen kapeimmasta kohdasta. Muinainen valtaväylä jäi paikallistason tieksi jo 1800-luvulla. Siksi se on paikoin säilynyt nykypäivään niin hyvin. Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistossa tie toimii polkupyöräreittinä.
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella on pitkä tervanpolttohistoria. Erityisesti Kauhajoki tunnettiin pitkän linjan tervapitäjänä, ja alueen metsissä on ollut valtava määrä tervahautoja. Mistä tervatuotannossa olikaan kyse ja miten se näkyi alueen luonnossa ja ihmisissä?
Lue artikkeliLauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa ei ole vain lyömättömiä luontokohteita – alueella on niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittäviä kulttuurikohteita, joiden äärellä voi matkata ajassa jopa tuhansien vuosien päähän menneisyyteen.
Lue artikkeliLauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin yllättävin erikoisuus on kyllä luonnontuote, mutta ei ehkä sellainen, joka ensimmäiseksi tulee mieleen. Alueella on nimittäin hyvin vireä sahtiperinne. Sahti on virallisestikin tärkeä suomalainen tuote, sillä se on saanut EU:n Aito Perinteinen Tuote -statuksen.
Lue artikkeliLauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueella on ollut kirkkoja 1600-luvulta lähtien. Kirkot ovat jälkiä historiasta ja osoituksia paikallisten asukkaiden yhteistyöstä ja ponnisteluista.
Lue artikkeliLauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin kauniit kulttuurimaisemat ja maaseutukylät ovat osa kulttuuriperintöä, jota UNESCO-alueella vaalitaan. Kulttuuriympäristöt kertovat meille menneiden sukupolvien elämästä.
Lue artikkeli