Retkeile Geoparkissa

Nauti luonnosta virkistyen ja oppien. Geoparkin monipuolisissa luontokohteissa voit hiljentyä tai aktivoitua. Rauhoitu pulppuavien lähteiden äärellä tai villiinny vauhdin hurmasta pyöräillessäsi avarien mäntykankaiden neulaspoluilla.

Kahden kansallispuiston Geopark

Geopark-alueella sijaitsevat kauniista maisemistaan tunnetut Lauhanvuoren sekä Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistot, joiden retkeilyreiteillä ja upeassa luonnossa viihtyy varmasti.

Lauhanvuoren kansallispuisto kattaa Suomen ainoan hiekkakivisen jäännösvuoren. Puiston hiekkakankailla, soilla ja muinaisrannoilla patikoit tai pyöräilet aikamatkalle menneisyyteen.

Tutustu Lauhanvuoren geologiaan, luontoon ja kulttuuriperintöön.

Lue lisää Lauhanvuoren kansallispuistosta Luontoon.fi:stä.

Saapumisohjeet Lauhanvuoren kansallispuistoon.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto esittelee maamme eteläistä suoluontoa ja rannikon loivapiirteisiä harjumaisemia. Pitkospuureitti kuljettaa keidassuon sydämeen ja Katikankanjonin vaativa polku kuusikkoisen kurun saloihin.

Tutustu Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston geologiaan, luontoon ja kulttuuriperintöön.

Lue lisää Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistosta Luontoon.fi:stä.

Saapumisohjeet Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon.

Ainutlaatuinen kahden kansallispuiston Geopark

Aktiviteettien Hämeenkangas

Rakastat sitten hiihtoa, maastopyöräilyä tai patikointia, Hämeenkankaalla on sinulle annettavaa. Etelä-Suomen laajimpiin kuuluvalla metsäisellä hiekkakankaalla on oivalliset puitteet liikkua joko yhdessä tai yksin, reitillä tai ilman. 

Hämeenkangas on harjoitus- ja monikäyttöalue, jonka pääkäyttäjä on Puolustusvoimat. Alueella voi kuitenkin liikkua vapaasti nauttien sen reiteistä ja palveluista. Yli 20 laavua ja huollettua taukopaikkaa pitävät huolen siitä, että jokaiselle löytyy sopiva kolo. 

Jääkauden kasaama Hämeenkangas on osa ikiaikaista kulkureittiä Suomesta Pohjanmaalle. Kuninkaiden, sotilaiden ja rosvojenkin reitti on jo satoja vuosia kulkenut tämän erämaisen alueen läpi. Älä unohda alueen lumoavia lähteitä.

Tutustu Hämeenkankaaseen Luontoon.fi:ssä.

Saapumisohjeet Hämeenkankaalle.

Suojeltujen soiden rauhassa

Suot ovat Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin ydintä – ne ovat maiseman nuorin geologinen elementti ja alueen kiehtovimpia luonnonympäristöjä sekä maisemaltaan että kulttuurilliselta merkitykseltään, luonnosta puhumattakaan. Suot ovat Geoparkin sydämessä ja alkuperäisimmillään ne esiintyvät soidensuojelualueilla. 

Haapakeitaan soidensuojelualue on alueen suurin ja monipuolisin. Parhaat näkymät Haapakeitaalle tarjoavat Katselman, Huidankeitaan ja Mustansaarenkeitaan näkötornit. Erämaisella alueella on vain muutama reitti, jotka kuitenkin ovat elämyksen arvoisia. Tutustu esimerkiksi Katselmankallion palveluihin tai löydä polku Haapajärven historialliselle erämaatilalle suon keskelle.

Lisätietoa Mustansaarenkeitaasta Luontoon.fi:ssä.

Saapumisohjeet Mustansaarenkeitaalle.

Kiipeä vuorille

Kallioiset kohoumat kehystävät suolakeuksia ja jokilaaksoja, tarjoten luontaisia näköaloja alueen maisemaan. Vaatimattomasti vuoriksi kutsutut kallioiset mäet ovat myös kurkistusikkuna alueen peruskallioon – ikiaikaiset karut graniitit ovat osa Suomen kovinta ydintä, kappale Euroopan paksuinta kallioperää. 

Geoparkin kallioisista vuorista näyttävimmät ovat Alkkianvuori, Käskyvuori ja Iso Kakkori.

Lisätietoa Alkkianvuoresta Luontoon.fi:ssä.

Saapumisohjeet Alkkianvuorelle.

Lauhanvuori Geoparkin keskellä poikkeaa alueen muista vuorista siinä, että se on hyvin loivapiirteinen ja laaja. Mittasuhteiltaan se muistuttaa tunturia – sen juurelta huipulle on kilometrikaupalla matkaa. Kallioita Lauhanvuorelta löytyy lähinnä sen juurelta. Ne kertovat tarinaa maiseman suuresta muinaisesta muutoksesta. 

Lisätietoa Lauhanvuoresta Luontoon.fi:ssä.

Saapumisohjeet Lauhanvuoren kansallispuistoon.

Torneja tähyämässä

Geoparkissä on lukuisia näkötorneja. Metsäpeitteen yläpuolle nousevista torneista avautuvat laajat näkymät ympäristöön. Näkötorneja löytyy vuorilta, harjuilta, soilta ja jopa jokilaaksoista. 

Alueen korkeimpien maiden torneista hienoimmat näkymät löytyvät Käskyvuorelta, Lauhanvuorelta ja Susivuorelta. Upeita näköaloja on tarjolla myös Katselmankallion näkötornista. Suotorneista hienoimpia ovat Kauhanevan, Huidankeitaan ja Mustansaarenkeitaan tornit. Kulttuurimaisemaan parhaan katsauksen tarjoavat Hyypäjokilaakson ja Soininharjun tornit.

Tornien yhteydestä löytyy usein palvelurakenteita, joita ylläpitävät mm. alueen kunnat. Parhaiten varusteltuja ovat Siikaisten Katselmankallion ja Kihniön Käskyvuoren alueet – molemmissa on taukotupa, laavu, nuotiopaikka, käymälä ja yhteys alueen retkeilyreiteille. Myös Susivuori on vierailemisen arvoinen.

Vuoristosta suomaaksi

Vesillä liikkujan Geopark

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark on purojen, lampien ja kiemurtelevien pikkujokien valtakuntaa. Alueella on runsaasti tarjottavaa vesiretkeilijöille ja kalastajille.

Parkanon Kaitojenvesien erämainen järvimaisema löytyy heti kolmostien kupeesta. Alueeseen voi tutustua kävellen Käpykintukkaa pitkin, osallistumalla Vesipääskyristeilylle, tai omatoimisesti kanootilla. Kaidatvedet sijaitsee Kihniöstä Kyrösjärvelle kulkevan Parkanon melontareitin varrella.

Jämijärvellä ja Jyllinjoella voit tutustua helposti vesiretkeilyyn kanootilla. Vuokraa kanootti tai osallistu opastettuun retkeen. Geoparkin länsiosassa Siikaisista löytyy koko perheelle sopiva Siikaisjärvi, joka sopii hyvin mm. suppailuun. 

Karvianjoen melontareitti soveltuu etupäässä kokeneille melojille, sillä se on melottavissa lähinnä kevättulvan aikaan. Pohjoisempana Kauhajoen Ikkeläjoki tarjoaa haastetta varsinkin erämelonnan ystäville. 

Kokeneelle vesilläliikkujalle sopii Isojoen-Lappväärtinjoen vesistö, joka on tunnettu myös taimenistaan. Tämä vesistö onkin kalastajien mieleen. Suosittuja koskikalastupaikkoja löytyy myös Viinikanjoelta ja Karvianjoelta.

Muinaisten ihmisten jäljillä

Geoparkin kohteista kiehtovimpiin kuuluu Karijoen Susiluola. Korkealla Susivuoren rinteessä sijaitseva luola on aikamatka Suomen kaukaiseen esihistoriaan. Kallioperän vaakarakoon syntyneestä luolasta on löydetty merkkejä ihmisen oleskelusta ajalta ennen viime jääkautta. 

Susiluola on viime jääkaudella täyttynyt maa-aineksella. Sitä ennen luola oli kuitenkin ainakin osittain avoin. Ennen viime jääkautta elettiin nykyistä jopa lämpimämpää Eem-kautta, jolloin alueella kasvoi jalopuita. Kenties luolaa käytettiin tuolloin tukikohtana metsästysretkillä? 

Nykyihminen levittäytyi Eurooppaan viime jääkauden loppuvaiheessa. Sitä ennen mannerta hallitsi Neandertalinihminen. Tuo sittemmin maailmasta hävinnyt sukulaisemme oli sopeutunut hyvin Eurooppalaisiin oloihin. Ehkä me suomalaisetkin kannamme perimässämme jälkiä noista muinaisista metsästäjistä?

Susiluolalle pääsee kesäisin helppoa polkua pitkin. Talvella luola on suljettu.

Retkeile virtuaalisesti

Geopark-alueen luontokohteisiin voit tutustua kotisohvalta käsin Metsähallituksen mobiilioppaan avulla. 360-kuvien, videoiden ja monipuolisten kuvasisältöjen perusteella voit kurkistaa virtuaalisesti alueen luonto- ja kulttuurikohteisiin. Palvelusta löydät myös luontokohteisiin liittyivä opastussisältöjä. 

Mobiiliopas löytyy osoitteesta www.lauhanvuoriregion.fi