Kotiseudun luonto ja kulttuurimaisemat elokuvaksi

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” -elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle.

Nää maat, nää mannut

Kauhajoki-Seuran tuottama ”NÄÄ MAAT, NÄÄ MANNUT – MEIDÄN KAUHAJOKI” sai ensi-iltansa Bio Marlonissa syksyllä 2021. Elokuva tehtiin talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle ja sen luonnolle. Kun yleisö löysi elokuvan ja näytöksiä tarvittiin toinen toisensa jälkeen, olivat tekijät kiitollisin mielin. Suosion myötä edistyisi myös perimmäinen toivomus: elokuvan elämyksellinen sisältö innostaa vaalimaan ikiaikaista perintöämme ja liikkumaan kotiseudun moni-ilmeisessä ympäristössä.

Elokuvan taustalla on Kauhajoen poikkeuksellisen laaja yli 100 niteen kotiseutukirjallisuus. Erityisesti luontoa ja kulttuuriympäristöä on kuvattu perusteellisesti viiden kirjan sarjassa: Kauhajoen luonnonkirja (1983) Kauhajoen vesien kirja (1991) Kauhajoen metsien ja soiden kirja (1999) Hämes-Havunen (2006) ja Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja (2012). Niidenkin synty oli talkootyön ihme: kaikki noin 100 kirjoittajaa tekivät artikkelinsa perehtyneisyytensä aihepiiristä korvauksetta. Sama koski kymmeniä kuvaajia. Myös kirjat kustannettiin ja 2000-3000 kappaleen painokset myytiin Lions-klubien vapaaehtoistyönä.

Kirjoista avautui ihmeellisiä asioita. Mitä kallioperä kertoo koko planeettamme historiasta, maaperä monista jäätiköitymisvaiheista, mitä latvavesien purotaimenet ja luomanvarsien lehtomainen rehevyys kertovat pohjavesistä. Luetteloa voi jatkaa pitkään; eroosion voima, mykistävät suursuot, Hyypänlaakson ja lakeuden kulttuurimaisemat…

Vuosikymmenen mittaan kirjoista oli opittu paljon. Joistakin oli jäljellä enää arkistokappaleita. Tuli tarve siirtää ne nuoremmille sukupolville ja avata kirja-aarteitten tieto digitaalisin menetelmin kaikkien kiinnostuneitten yhteisölliseen käyttöön sekä perinteisenä lukukokemuksena että runsasta tietoainesta jalostaen. Tähän työhön saatiin Leader- tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä. Työhön motivoi myös alueen kuntien ja Metsähallituksen yhteinen Geopark-hanke, jossa luontomme ainutlaatuisuus tuodaan näkyvästi esiin kansainvälisesti. Voisimme ehkä olla senkin tukena.

Keväällä 2019 valmistui Kauhajoki tutuksi -sivusto osoitteessa www.kauhajoki.net. Sivuston ytimessä ovat digitoidut kotiseutukirjat kuvineen ja videoineen. Videoita pidettiin digihanketta suunniteltaessa alun alkaen tärkeänä. Tavoite noin kymmenen videon tekemisestä tuntui aluksi kovin mittavalta, mutta innostuksen vallassa tehdyn suuren työmäärän ansiosta 11 videota saatiin valmiiksi. Videot syntyivät 20 aktiivisen tekijän, käsikirjoittajien, kuvaajien, leikkaajien, selostajien ja äänittäjien toimesta. Osa musiikistakin sävellettiin juuri niitä varten. Videoiden hahmottuessa syntyi myös ajatus elokuvasta, jonka katsojat näkisivät elokuvateatterin isolta kankaalta.

Oli aika palata kotiseutuharrastuksen juurille, talkootyön pariin. Videoitten koostaminen elokuvaksi vaati kiinnostavan alun, aihepiiristä toiseen johdattelevat juonnot, uutta kuvitusta, lisää musiikkia ja kohottavan lopun. Kuitenkin piti samalla hyväksyä se, että koosteeseen syntyisi toistoa, sillä itsenäisiä videoita ei ollut tarkoitus leikata uudelleen. Tämän työn otti omakseen Pentti Kakkori, valokuvauksen ja elokuvataiteen osaaja. Vankan kuvaajakaartin työn tuloksia riitti myös uuden kuvituksen tarpeisiin.  Pentti sai tarvitsemaansa tukea juontoihin ja musiikkiin myös muilta kotiseudun ystäviltä. Kunkin nimi näkyy lopputeksteissä. Pentti sanoo olevansa hyvin kiitollinen heille kaikille.

Niin, mitä elokuvan katsojat sanovat 70 minuutin jälkeen? Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas ja siitä tehtyä elokuvaa katsotaan keskittyneesti ja kiinnostuneina. Toistoonkin on suhtauduttu myötämielisellä kommentilla. Kertaus on opintojen äiti!

 

Artikkelin ovat kirjoittaneet Liisa Ruismäki, Kauhajoki-Seuran pj. ja Jussi Kleemola (kuvassa), Kauhajoki tutuksi -sivuston ylläpitoryhmän pj.

Kuvat: Pentti Kakkori

Yläkuva: Marjo Koivisto

Alakuva: Terttu Hermansson

"Tulee tunne, että kotiseutu on katsojille rakas."

Statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin statusjuhla ja Geoparkin Suuri Tarina Skantzin näyttämöllä

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark juhli Geopark-statustaan 26.8.2021 Skantzin kulttuurikeskuksessa Karviassa reilun vuoden jälkeen nimityksen myöntämisestä. Yleisö johdatettiin Geoparkin erityiseen geologiaan ja kulttuurihistoriaan ohjaaja Kari Hakalan johdolla ja paikallisin näyttelijävoimin toteutetun videoteoksen avulla. Tuhansien miljoonien vuosien geologinen tapahtumaketju paljastettiin katsojille taiteen keinoin.

 

Suomen toinen UNESCO Global Geopark juhli Geopark-verkoston jäsenyyttä vuoden myöhässä, mutta se ei himmentänyt statuksen arvoa osallistuneiden silmissä. Juhlapuheissa korostettiin kaikilla tasoilla tehtyä yhteistyötä, jonka ansiosta status oli mahdollista saavuttaa. Alueen arvokkaat kohteet, toimijoiden pitkäjänteinen sitoutuminen kehittämiseen sekä riittävä ja joustava rahoitus nähtiin Geoparkin kulmakivinä, joita tarvitaan jatkossakin.

 

Tilaisuuden avasi Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma, joka esitteli myös juhlapaikkaa, Kulttuurikeskus Skantzia. Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kuvasi mm. Geoparkin valmisteluvaiheita ja painotti yhteistyön merkitystä statuksen saavuttamisessa sekä jakoi Geopark Ranger -koulutuksen suorittaneille todistukset. Metsähallituksen puistonjohtaja Tuula Peltonen, Geoparkin äiti, kiitteli Metsähallituksen ja Geoparkin välistä yhteistyötä ja synergiaa, Satakunnan Ely-keskuksen Maaseutuyksikön päällikkö Timo Pukkila puolestaan kehui Geoparkin hankkeita ja niiden tuloksellisuutta rahoittajan näkökulmasta.

Geopark-status on laadun tae. – Se, että täältä löytyy arvokasta geologiaa, hienoja luontomatkailukohteita ja paikallista aloitteellisuutta, lisää kotiseutuylpeyttä ja luo pohjan erityisesti matkailun kehittämiselle, luonnehti Suomen Geopark-toimikunnan jäsen Jari Nenonen Geologian tutkimuskeskuksesta tämän ison tunnustuksen merkitystä.

Alueen yrityksiä edusti Hannu Raitio SyVillasta; hän muistutti kaikkia siitä, että ymmärtäisimme UNESCOn Geopark-statuksen arvon ja osaisimme hyödyntää sitä. Virallisen juhlapuheen piti Geopark-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marketta Nummijärvi, Kauhajoen kehittämispäällikkö. Hän korosti paikallisen yhteistoiminnan lisäksi valtakunnallista yhteistyötä ja Suomen Geoparkien huomioimista myös rahoituksen muodossa.

 

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark avattiin virallisesti juhlapuheen jälkeen – tällä kertaa ei leikattu nauhaa, vaan puhujat saivat käteensä Konton turvelevyistä tehdyn palapelin palaset ja kokosivat niistä kuvan Kauhanevasta aamusumussa. Yleisö jännitti, saataisiinko palat oikein kasattua. Palapelin palojen asettelu muistutti sujuvasta yhteistyöstä, jonka avulla statuskin saavutettiin.

Valokuvaaja Kari Leon ikuistamasta maisemasta on tullut Geoparkin ikoni, alue tunnistetaan kuvasta, jota on jaettu sekä maailmalla että kotimaisissa kanavissa, ja se komeilee myös lhgeopark.fi:n etusivulla, messuseinäkkeissä ja tienvarsimainoksissa.

 

Juhla huipentui Geoparkin suureen tarinaan, joka esitettiin yleisölle multimediaesityksenä. Näyttelijä ja ohjaaja Kari Hakala on käsikirjoittanut ja ohjannut kesän 2021 aikana joukon esityksiä, jotka on toteutettu Geoparkin geokohteissa kauhajokisen Ne on -teatterin näyttelijöiden kanssa. Pienistä näytelmistä koottiin videoteos, jota Skantzin näyttämöllä juhlistivat vielä Tiina-Kaisa Aro-Heinilän ja Jukka Käännän säveltämä ja esittämä musiikki sekä Ne on -teatterilaisten performanssiesitykset videon pyöriessä isolla näytöllä.

Näyttämön upeasta lavastuksesta vastasivat Skantzin aktiivinen talkooporukka Joni Vainionpään johdolla. Taideteokset olivat Alpon Savannin Alpo Koivumäen sekä SAMKin taidekoulussa opiskelevan Iina Vartian käsialaa. Esitystekniikasta vastasi Kristian Huovinen H-Soundista.

 

– Videoteos on yhtä aikaa tietoteos sekä yllättävä, koskettava ja hauska taideteos, ihastelee Hermansson. – Reiluun tuntiin on saatu mahtumaan 2 miljardia vuotta geologista ja luonnon historiaa sekä ihmisen toimintaa ja kulttuuria asutuksen alkuajoilta nykypäivään. Video kuvaa iloa ja surua, ihmisen kekseliäisyyttä ja suhdetta luontoon.

Statusjuhla oli osa laajempaa Geoparkin tarinaan liittyvää ohjelmaa, jota rakennetaan yhteistyössä alueen luovan alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan erilaisia sisältöjä ja esitysmuotoja, joilla Geoparkin geologista, luonnon ja kulttuuriperintöä saadaan näkyväksi niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Ohjelmatuotantoa rahoittaa EU:n Maaseuturahasto Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan Leadereiden kautta.

 

Statusjuhlan yhteistyökumppanina toimi OP Satapirkka. Kiitos!

Ruokapalveluista vastasivat Korsuretket Oy ja Lauhatuotanto Oy

 

Artikkelin valokuvat: Niina Rautiainen

 

 

Lauhanvuoren kansallispuisto

Lauhanvuori tunnetaan yhtenä Suomen luonnon ihmeistä. Sen monipuolisuus pohjautuu suurelta osin alueen erikoiseen geologiaan.

Geologisen monimuotoisuuden keskittymä

Lauhanvuoren kansallispuisto on Geoparkin geologisesti monimuotoisin alue. Sen maa- ja kallioperässä näkyvät lähes kaikki Geoparkin Vuoristosta suomaaksi -teeman vaiheet:

  • muinaisen vuorijonon nousu ja tuho
  • kadonneen sedimenttikivipeitteen jäänteet
  • muinaiset ilmastovaihtelut
  • jääkausiajan kerrostamat maapeitteet 
  • viime jääkauden jälkeisen maannousun ja Ancylusjärvivaiheen vaikutus maaperään 
  • soistumisen eri vaiheet ja muodot
  • järvien ja lampien synty
  • pohjavesien synty
  • lähteisyys ja sen vaikutus alueen vesistöihin ja luontoon, sekä
  • geologian vaikutus ihmiseen ja kulttuuriperintöön. 

Geoparkin 52 geokohteesta 16 sijaitsee Lauhanvuorella. Näyttävin näistä on Kivijata. 

Muinaisten vuorten viime rippeillä

Lauhanvuoren kansallispuisto kattaa Suomen ainoan hiekkakivisen jäännösvuoren. Muinaisen trooppisen meren rannassa alkunsa saaneet hiekkakivikerrokset ovat jäänne Suomea aikoinaan laajemminkin peittäneestä kivipeitteestä, joka on sittemmin lähes kokonaan kulunut pois, paljastaen meille niin tutun ikiaikaisen peruskallion. 

Hiekkakivi kertoo muinaisen suuren muutoksen tarinaa. Aikoinaan maamme halki kohosi Alppien kaltainen vuorijono, joka sittemmin tuhoutui – se mureni hiljalleen pieniksi hiekanjyväsiksi, jotka kulkeutuivat veden mukana muinaisen meren pohjaan. 

 

Pitkälle edennyt rapautuminen jätti jälkeensä lähinnä rapautumista hyvin kestäviä mineraaleja, kuten kvartsia. Lauhanvuoren hiekkakivi koostuukin lähinnä tästä vaaleasta ja kovasta mineraalista. Seassa on kuitenkin karkeampia kappaleita, joista on tunnistettu muun muassa graniittia ja savikiveä. Hiekkakivi kertoo, millaisista kivistä tuo muinainen vuoristo rakentui. 

Muinaisen maiseman muutoksesta kertovat myös Lauhanvuoren juurelta löytyvät toorit – pyöreämuotoiset kalliopaadet, jotka kohoavat kangasmaastosta kuin suuret lohkareet. Ne kertovat muinaisista lämpimistä ilmastoista, joissa rapautuminen levisi syvälle kallioon ja murensi paikoilleen kuutiokilometrikaupalla kallioperää. Lauhanvuoren alarinteiltä löytyykin laajoja alueita, joissa maaperä koostuu paikalleen murentuneesta kalliosta. 

 

Lauhanvuori on yksi Suomen luonnon ihmeistä

Maaperä kertoo jääkausista

Lauhanvuoren maaperä kertoo jääkausiajan tarinaa – ei niinkään viime jääkauden, vaan viime jääkautta edeltävienkin. Jääkaudet tunnetaan nimillä Elster, Saale ja Veiksel. Ne kasasivat kukin vuorollaan monivaiheisesti erilaisia maaperän kerrostumia alueelle. Jostain syystä Lauhanvuoren lähialueella nämä kerrostumat myös säilyivät, toisin kuin suuressa osassa muuta Suomea, jossa uusi jääkausi aina pyyhki edellisen jääkauden jäljet tieltään pois. Miksi?

Lauhanvuoren maakerrosten säilymistä selittää alueen sijainti aktiivisten jäätikkövirtojen välissä. Alue säästyi pahimmalta kulutukselta, ja siksi täällä on säilynyt runsaasti viime jääkautta vanhempia kerrostumia. Jääkausi oli alueella poikkeuksellisen hellä, vaikka se näyttäytyikin lähinnä kylmyytenä. 

Syytä hellään mutta kylmään jääkauteen on haettu alueen maanpinnan muodoista, maaperän rakenteesta ja ilmastosta. Kenties Lauhanvuori korkeana maastonkohtana keräsi jääkauden alkuvaiheessa niin paljon lumisadetta, että sinne syntyi paikallinen jäätikkökeskittymä, joka suojasi aluetta sinne luoteesta levittäytyvältä Fennoskandian mannerjäätiköltä. Alueen luoteispuolella maaperä myös kohoaa rannikon alangoilta kohtuullisen jyrkästi – jään on ollut helpompi virrata alueen itä- ja länsipuolelta. 

Lauhanvuoren erikoinen luonto

Alueen maaperässä on viime jääkauden jäljiltä ominaisuus, joka vaikuttaa vahvasti sen luontoon. Maaperä on huuhtoutunut voimakkaasti silloin, kun Lauhanvuori oli yksinäinen saari jääkauden jälkeisessä Ancylusjärvessä. 

Aallokko mylläsi alueen korkeampien maiden moreenimaastot useamman metrin paksuudelta ja pesi moreenin seasta hienoaineksen pois. Jäljelle jäi hiekkaa ja soraa. Siksi alueella on laajoja pohjaveden kertymäalueita, lähteitä, mäntykankaita ja myös soita. Pohjaveden rikastuttama luonto onkin yksi alueen merkittävimmistä erikoisuuksista. Lauhanvuorta ei suotta ole tituleerattu yhdeksi Suomen luonnon ihmeistä.

 

Lauhanvuorella pohjavesi ruokkii ja ylläpitää mitä erilaisimpia ympäristöjä. Lähteet, lähdepurot eli luomat, pohjavesivaikutteiset suot ja vuodenaikaiskosteikot ovat niitä elinympäristöjä, joissa pohjavedellä on suuri rooli. Pintavesien ja pohjaveden välinen vuorovaikutus on poikkeuksellisen vahva erityisesti vuodenaikaiskosteikoissa eli laksoissa, joitka keväällä ovat järviä, mutta kesän mittaan muuttuvat ruohotasangoiksi veden suotautuessa maaperän sisään. 

Huuhtoutuneen maaperän vaikutus luontoon on selkeimmillään Lauhanvuoren huipun lähellä, missä korkeimman rannan yläpuolella maaperä on täysin toisenlainen. Alkuperäistä moreenimaata löytyy lähinnä Lauhanvuoren lakiosasta, jonka kasvillisuus onkin karuja rinteitä vehreämpää. 

Karut rinteet, kankaiden ja soiden mosaiikki on omiaan myös alueen tuoreimmalle tulokkaalle, metsäpeuralle, joka oikeastaan on paluumuuttaja. Satakunta vuotta sitten alueelta hävitetty metsäpeura on nyt palaamassa osaksi alueen luontoa Metsäpeura-LIFE -hankkeen myötä. Yksi hankkeen totutustarhoista sijaitsee Lauhanvuorella. 

Kulttuuriperintönä metsä, kivi, juhannustanssit ja peruna

Lauhanvuoren kulttuuriperintö on erämaan kulttuuriperintöä. Karu takamaa oli pitkään lähinnä lähipitäjien asukkaiden erämaa – metsästysretkikohde ja tarvepuun hankintapaikka. Lauhanvuorella poltettiin tervaa ja käytiin savotoilla, siitä kertovat vanhat tervahaudat ja vanhojen savottakämppien rauniot. 1800-luvun lopulla Lauhanvuorella kukoisti myllynkiviteollisuus, jonka jäljet ovat vieläkin nähtävissä.

Syrjäisenä maa-alueena alue on pitkään ollut kruunun hallussa. Metsäpalot olivat alueella säännöllinen riesa, ja tulen leviämisen estämiseksi alueelle raivattiin palokujia viime vuosisadan alkupuolella. Samalla tehtiin ensimmäiset havainnot alueen erikoisesta maaperästä. Nykyisin nuo palokujat ovat osa alueen retkeilyreittiverkostoa. 

 

Lauhanvuorelta vahdittiin jo kauan sitten tulipaloja. Palovartijalla oli apunaan torni, jonne kiipeämällä pystyi havaitsemaan mahdolliset metsäpalot hyvin laajalta alueelta. Lauhanvuoren huipulta avautuukin näkymä, joka kattaa suurin piirtein koko nykyisen Geopark-alueen. 

Lauhanvuoren huippu on vanhastaan ollut myös yksi alueen juhannusjuhlapaikoista. Keskikesän valoisa yö näyttäytyi erityisen valoisana korkean ja laeltaan lähes puuttoman mäen päällä. 

Lauhanvuorella oli aikoinaan suuri merkitys perunanviljelyyn alueella. Isojoen – Lappväärtinjokilaakso on nykyään Suomen perunanviljelyn tärkeimpiä keskittymiä, mutta hallalta ei jokilaaksoissa aina vältytty. Lauhanvuoren lauhalla laella halla ei vaivannut. Lakiosan moreenimailla onkin pitkään viljelty erityisesti siemenperunaa. Lauhanvuori oli alueen perunanviljelijöiden geenipankki ja tallelokero, josta siemenperunaa saatiin kylmienkin vuosien jälkeen. Metsähallitus viljelee Lauhanvuorella vielä nykyäänkin pientä perunapeltoa. 

 

Erämaa taskukoossa

Lauhanvuoren reitit

Lauhanvuoren monipuoliset reitit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneille luonnossa liikkujille.

Tutustu Lauhanvuoren reitteihin Retkikartta.fi:ssä.

Lauhanvuoren reitit Luontoon.fi:ssä.

Tutustu myös Lauhanvuorta koskeviin sisältöihin Metsähallituksen mobiilioppaassa Lauhanvuoriregion.fi:ssä.