Luonto antoi voimaa Vanhusten viikolla

Lokakuun alussa järjestetyn valtakunnallisen Vanhusten viikon teema oli tänä vuonna “Luonto antaa voimaa”. Geopark vei yhteistyössä Jämijärven kunnan kanssa ikäihmisiä retkelle Geopark-kohteisiin.

Jämijärven kunta järjesti yhteistyötahojen kanssa monipuolisesti ohjelmaa Vanhusten viikon jokaiselle päivälle. Geopark-retkien tavoitteena oli kannustaa ikääntyneitä jämijärveläisiä tutustumaan Geoparkiin ja sen kohteisiin ja nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Kuva: Pekka Kauraharju, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Hyvinvointipolku Niiniharjulla

Maanantaiaamupäivänä 4.10.2021 kokoonnuttiin Hämeenkankaan Niiniharjulle, missä kunnan hyvinvointipäällikkö Toni Ojala veti retkeläisille alkujumpan. Kohde on jämijärveläisille tuttu jo entuudestaan, mutta Geopark Ranger Kristiina Peltomaa toi Geopark- ja luontotietämyksellään retkeen uudenlaista sisältöä ja syvyyttä. Niiniharjun maisemissa kierrettiin omaan tahtiin kävellen reitti, jonka varrelle oli kiinnitetty Suomen Ladun Hyvinvointipolku mielen maisemiin -kysymystaulut. 

Kuva: Pasi Talvitie, Niiniharju, Hämeenkangas

Kauniiden luntokuvien elävöittämien taulujen äärelle pysähdyttiin pohtimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysymykset haastoivat retkeilijöitä esimerkiksi miettimään, mikä tuo arkeen iloa, mikä elämässä on hyvin ja mitä kaunista ympärillä näkyy. 

Kuva: Terttu Hermansson

Hyvinvointipolun jälkeen juotiin rauhassa Geoparkin tarjoamat kahvit Niiniharjun kodalla nuotion äärellä. Lomahotelli Jämi toimitti kahvit ja suussa sulavat tarjottavat kodalle, missä kunnan edustajat huolehtivat nuotiosta, tunnelmasta ja tarjoilusta. Osallistujia retkellä oli kolmisenkymmentä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Suoretki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon

Keskiviikkoaamupäivänä 6.10.2021 retkeläiset lähtivät Jämijärveltä kunnan kustantamalla tilausbussilla kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Geopark Ranger Kristiina Peltomaa johdatteli matkan aikana retkeläiset tunnelmaan kertomalla Geoparkista sekä päivän retkikohteesta, Kauhanevasta. Kunnan edustaja retkellä oli Pekka Kauraharju.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Perillä jakauduttiin kolmeen ryhmään. Kristiina vei rauhalliseen tahtiin liikkuneen ryhmän lyhyelle reitille, jonka hiljattain uusitut rakenteet mahdollistavat tutustumisen suoluontoon täysin esteettömästi. Matkalla kiikaroitiin lintuja, ja Kristiina kertoili muistakin soiden asukeista. Osallistujat olivat onnellisia siitä, mitä pääsivät suolla näkemään ja kokemaan leveän lankkupolun ja muiden esteettömän retkeilyn mahdollistavien rakenteiden ansiosta.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Geopark Ranger Päivi Nummijoki jatkoi reippaammin liikkuvan ryhmän kanssa kauniin Kauhalammin kautta Nummikankaan näkötornille, missä ihasteltiin tornista avautuvia, ainutlaatuisen kauniita suomaisemia. Matkan aikana Päivi kertoi tarinoita muun muassa kansallispuiston läpi kulkevasta keskiaikaisesta Kyrönkankaan tiestä, jota pitkin retkeläiset patikoivat.

Kuva: Päivi Nummijoki, Nummikankaan näkötorni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Osa retkeläisistä lähti omatoimisesti kiertämään Kauhalammin pitkospuureittiä pitkin. Rangereiden puolisot pitivät Salomaan uusitulla taukopaikalla nuotiota, jonka äärellä juotiin Geoparkin tarjoamat kahvit. Herkulliset retkieväät valmisti Kotipata Karvia. Kahvittelun jälkeen Kristiina johdatti väkeä nevan laidalle ja kertoi suosta ja sen kasvillisuudesta. Ennen kotiinlähtöä Kristiina veti vielä minijumpan, johon osallistujat suhtautuivat asiaankuuluvalla huumorilla. Retkellä oli nelisenkymmentä osallistujaa.

Kuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Iloa ja kiitollisuutta luonnosta  

Vanhusten viikon Geopark-retket toivat selvästi osallistujille iloa. Retkillä kuultiin naurua ja puheenporinaa, ja huumori oli koko ajan läsnä. Kelit suosivat retkeilijöitä, ja tunnelma oli aurinkoinen myös osallistujien keskuudessa.

”On mahdottoman hyvä, että Geopark sai olla mukana tarjoamassa ikääntyneille elämyksiä Geoparkin luonnossa. Retkeläisistä huokui positiivisuus, valloittavuus, lupsakkuus ja kiitollisuus. Hienoa, että Geopark-lippu liehuu näin myönteisissä merkeissä. Geopark on lahja alueen asukkaille”, Kristiina tiivisti tunnelmat retkien jälkeen.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030

Retket järjestettiin osana maaseuturahoitteista Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta.

 

Teksti: Laura Koivumäki

Pääkuva: Pasi Talvitie, Kauhalammi, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Viimeinen kuva: Pasi Talvitie

Luonto antaa voimaa ja iloa

Luontoäidin lähikauppa

Geoparkin monipuoliset maastot tarjoilevat valtavan määrän luonnon omia herkkuja, joita kuka tahansa retkeilijä voi poimia mukaansa, syödä suoraan suuhunsa tai valmistaa ruoaksi vaikka nuotiotulella.

Maistuisivatko Lauhanvuoren laen mustikat, Kauhanevan kermien kapalot tai vaikkapa Hämeenkankaan herkkutatit? Alueen metsät ja suot tuottavat taatusti terveellistä ja tuoretta satoa keväästä pitkälle syksyyn.

Keväällä ensimmäisenä poimijoita ilahduttavat hiekkapohjaisesta metsämaasta esiin nousevat korvasienet. Huolellisen esikäsittelyn jälkeen korvasienistä valmistuvat herkulliset keitot ja muhennokset. Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa myös erilaisten villiyrttien poimimiselle. Terveellisin salaattipohja syntyy itse poimituista vuohenputken, voikukan, maitohorsman ja ketunleivän lehdistä. Huomioithan, että kasveja ei kuitenkaan saa kerätä luonnonsuojelualueilla eikä kansallispuistoissa.

Kesän ehkä odotetuimpiin marjoihin lukeutuu monen suosikkimarja mustikka, jonka poikkeuksellisen monipuolisista terveysvaikutuksista on puhuttu maailmallakin jo pitkään. Mustikat maistuvat parhailta juuri poimittuina, metsässä mättäällä popsittuina. Mukaan kerätyistä mustikoista valmistuvat makoisimmat piirakat. Hyviä mustikkametsiä voi löytää ympäri Geopark-aluetta, mutta erityisesti Lauhanvuoren laki on tunnettu runsaista mustikkasadoistaan. Lauhanvuorella on tavattu käydä mustikassa pitkienkin matkojen päästä.

Samoihin aikoihin mustikan kanssa alkavat kypsyä soiden aarteet, himoitut, kullankeltaiset hillat eli lakat. Hyvänä lakkavuotena marjoja voi olla soilla paljonkin, mutta parhailta paikoilta lakat katoavat nopeasti ahkerien poimijoiden sankoihin. Terveelliset hillat ovat hyviä sellaisenaan, mutta niitä käytetään paljon myös leivonnassa, kuten perinteisessä lakkakakussa.

Syksymmällä soilla kypsyvät punaiset, kirpeät karpalot. Karpaloita kannattaa poimia vasta syksyn ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, sillä pakkanen pehmentää marjojen happamuutta. Soiden marjat lakka ja karpalo voisivat olla Geoparkin tunnusmarjoja – ovathan suot Geoparkin tärkein luontotyyppi. Soilla kasvaa myös ravinteikasta, miedonmakuista juolukkaa, jota kuitenkin hyödynnetään vain vähän.

Loppukesällä mäntymetsien jäkäläkankaat värjäytyvät paikoin punaiseksi puolukoiden kypsyessä poimittaviksi. Hyvältä paikalta monikäyttöisiä puolukoita kerää nopeasti suurenkin määrän. Ravinteikasta puolukkaa voi poimia pitkälle syksyyn asti. Samantyyppisiltä kasvupaikoilta voi löytää myös paljon vähemmän käytettyä, mutta todella terveellistä variksenmarjaa. Sitä kannattaa kokeilla rohkeasti ja käyttää monipuolisesti kuten muitakin metsämarjoja.

Jo alkukesästä lähtien tarkkaavainen retkeilijä voi löytää polkujen varrelta kullankeltaisia kanttarelleja. Mikä olisikaan maukkaampi retkiherkku, kuin nuotiolla paistinpannulla valmistetut keltavahverot? Geoparkin laajoilta kankailta, kuten Hämeenkankaalta, voi kesän edetessä ja syksyn tullen löytää runsaastikin monenlaisia herkullisia ruokasieniä, kuten hiekkaisilla harjualueilla viihtyviä tatteja, haperoita ja rouskuja. Vehreiden kuusikoiden suosikkisieniin kuuluu esimerkiksi satoisa suppilovahvero. Jos sienestämisestä oikein innostuu, kannattaa pakata mukaansa sienikirja-, -veitsi ja -kori, ja suunnata kesäiseen tai syksyiseen metsään missä päin Geoparkia tahansa. Sienien lisäksi seikkailijan on mahdollista saada saaliiksi vaikka mitä luontoelämyksiä!

Jokamiehenoikeuksien ansiosta Geoparkin luonnon tarjoamat herkut ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä − ja vieläpä aivan ilmaiseksi. Hyvien apajien hakemiseen liittyy aina etsimisen ja löytämisen riemua, joka kuuluu oleellisena osana asiaan. Vaikka uskomattomia marja- ja sienipaikkoja ei sattuisikaan löytämään tai suuria määriä satoa onnistuisi keräämään, ei kannatta lannistua. Tärkeintä on, että lähtee retkelle, tarkkailee ympäristöä ja nauttii luonnosta sitä kunnioittaen.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie