Nuoret tutustuivat Geoparkiin ja metsien arvoihin 4H:n metsäpäivissä

Koululaiset ovat oppineet Geoparkista sekä metsien käytöstä ja arvoista 4H:n metsäpäiväretkillä Hämeenkankaan Niiniharjulla.

Geopark Rangerit ovat kertoneet nuorille Geoparkista ja retkikohteesta 4H:n koululaisten metsäpäivissä Jämin Niiniharjulla. Jämin metsäpäivät on järjestänyt Satakunnan alueen 4H, ja Metsänhoitoyhdistys Karhu ja Geopark ovat olleet mukana tarjoamassa päiviin ohjelmaa. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa huomattavan osan koululaisten metsäpäivien kuljetuskustannuksista.

Kuva: Annukka Pörsti

Vuosittain ympäri Suomea järjestettävien 4H-metsäpäivien rastiradalla nuoret saavat tietoa metsästä, oppivat metsässä liikkumisen taitoja ja havainnoivat yhdessä metsäluontoa. Lisäksi metsäpäivissä tutustutaan mm. työntekoon, tulenkäsittelyyn, jokamiehenoikeuksiin, kierrätykseen ja ruokailuun metsässä. 

Kuva: Pasi Talvitie

Syksyn 2021 metsäpäivissä Niiniharjulla Hämeenkankaalla Geopark Ranger Kristiina Peltomaa tutustutti koululaiset Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin. UNESCO-status kertoo, että alue on geologisesti arvokas ja ainutlaatuinen.

Kristiina selitti nuorille, miten kaukaiset historian tapahtumat, kuten jääkausi, ovat alueella vaikuttaneet ja miten sen merkit jalkojen alla ja ympäristössä sekä paikallisissa perinteissä näkyvät. Kertomukset paikan päällä herättivät historian tapahtumat eloon. Koululaiset kirmasivat supan rinnettä alas ja ylös, jolloin alueen pinnanmuodot ja maisema tulivat tutuiksi liikunnan avulla.

Kuva: Annukka Pörsti

Geopark-johdannon jälkeen maastosta etsittiin puihin kiinnitettyjä kuvia, jotka esittivät alueelle ominaisia kasvi- ja lintulajeja. Kuvien äärellä tunnistettiin lajeja ja pohdittiin yhdessä, miten lajit liittyvät juuri tähän ympäristöön ja toisiinsa ja miksi tämä elinympäristö on niille tärkeä. 

Kuva: Päivi Lindfors

Kristiina oli piilottanut maastoon myös ämpäreitä, joihin hän oli koonnut erilaisia näytteitä osallistujien tutkittaviksi. Yhdessä ämpärissä oli erilaisia jäkäliä, toisessa sammalia, kolmannessa käpyjä ja neljännessä siemeniä. Erityisesti erilaisten siementen ominaisuudet ja leviämisstrategiat osoittautuivat nuorten keskuudessa mielenkiintoiseksi aiheeksi, kun niistä opittiin aivan uutta.

Kuva: Annukka Pörsti

Geopark-tuokion aikana tutkittiin myös metsälehmuksen eli niinipuun kuivuneita lehtiä. Paikannimi Niiniharju viittaakin alueella kasvaviin metsälehmuksiin. Metsälehmuksen lehdet kuljettivat kuulijat atlanttiseen lämpökauteen, jolloin jaloja lehtipuita kasvoi Suomessa nykyistä pohjoisempana. Niiniharjun puulajistossa näkyy edelleen lämpimämmän ilmastokauden vaikutuksia. Niinestä tehtiin ennen köysiä, joilla maksettiin veroa Ruotsi-Suomen kuninkaalle.   

Kuva: Pasi Talvitie

Retken kohokohtiin kuuluu tietysti myös eväshetki. Oppilaat nauttivat koulusta mukaansa saamiaan eväitä sekä 4H:n tarjoamia nuotiomakkaroita.

Kuva: Terttu Hermansson

4H:n metsäpäivissä lukuisat Geopark-alueen ja lähialueiden koululaiset ovat saaneet tietoa Geoparkista sekä metsistä ja niiden arvoista ja käytöstä. Metsäpäivissä nuoret ovat oppineet tärkeitä asioita iloisen luonnossa vietetyn yhteisen ajan ja käytännön toiminnan kautta. 4H:n metsäpäivät ovat Geoparkille hieno mahdollisuus välittää nuorille arvokasta tietoa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kuva: Anna-Kaisa Valaja

4H:n metsäpäivissä on pilotoitu Geoparkin ympäristökasvatustoimenpiteitä osana maaseuturahoitteisia hankkeita. Parkanon Säästöpankkisäätiö on tukenut Geoparkin osallistumista metsäpäiviin. Kiitämme kaikkia tahoja hyvästä yhteistyöstä!  

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #sdgs2030 #geoeducation

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Pasi Talvitie, Hämeenkangas

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

4H:n metsäpäivissä opitaan luonnossa olemalla ja tekemällä

Jämillä luontoa ja liikuntaa lukiolaisille

Kankaanpään Yhteislyseon oppilaat viettivät kesäloman kynnyksellä liikunnallisen päivän Jämin alueen ykkösluontokohteisiin tutustuen.

Hämeenkankaan ainutlaatuisilla lähteillä

Kankaanpään Yhteislyseon opettajat järjestivät oppilailleen Jämillä liikunnallisen luontopäivän, jonka ohjelman toteuttamiseen myös Geoparkin asiantuntijat pääsivät osallistumaan. Päivän ensimmäinen kohde oli Hämeenkankaan kupeessa sijaitseva upea Kylmänmyllynlähde, harjujen lahja luonnossa liikkujille. Tilausbussit toivat oppilaat aamulla lähteille, mistä matkaa jatkettiin jalan alueen muihin näyttäviin luontokohteisiin.

Kuva: Terttu Hermansson

Geopark Ranger Kristiina Peltomaa vei oppilaat kertomustensa avulla aikamatkalle menneisyyteen, jolloin lähteet olivat alueen asukkaille tärkeitä myllyä pyörittävän, ikuisesti pulppuavan veden ansiosta. Lähteisiin on liittynyt myös paljon uskomuksia.

Kuva: Terttu Hermansson

Lähteen äärellä Kristiina kertoi oppilaille alueen arvokkaasta eliöstöstä, kuten metsän monipuolisesta puustosta ja linnustosta, jota lähteikön ympäristön runsas hyttyskanta ja harvinaisemmatkin hyönteiset hyödyttävät. Ympäristökasvatuksen kurssilaiset pääsivät kartuttamaan digikasvioitaan muun muassa luhtalemmikillä ja uposvesitähdellä. Ympäri vuoden auki pysyvät lähteet ovat kiehtova ja suosittu käyntikohde kaikkina vuodenaikoina.

Kuva: Terttu Hermansson

Koivistonvadilla tietoa alueen retkeilypalveluista ja -ohjeista

Lähteiltä patikoitiin Koivistonvadille, missä Metsähallituksen retkeilypalvelurakenteiden huollosta vastaava yrittäjä Tero Lähteenmäki kertoi työstään. Hämeenkankaalla on kymmenkunta Metsähallituksen taukopaikkaa, jotka kaikki ovat kovassa käytössä. Taukopaikkoja korjataan ja kehitetään esimerkiksi esteettömyyden näkökulmasta. Alueen reittejäkin kehitetään ja merkitään parhaillaan uudelleen.

Kuva: Terttu Hermansson

Tero käy taukopaikat läpi viikoittain ja huolehtii, että puuvajoissa on polttopuuta ja laavujen ja kotien ympäristöt säilyvät siisteinä. Kävijät saavat pilkkoa polttopuut pitkistä rangoista itse, sillä valmiiden klapien menekki olisi huomattavasti suurempaa. Vaikka taukopaikkojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, roskaaminen ei onneksi ole enää yleistä useimmissa kohteissa.

Kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkankaalla suurin ongelma on luvaton maastoliikenne. Alueen tiheä polkuverkosto ja helppokulkuinen maasto voi houkutella esimerkiksi mopoilemaan tai ajamaan mönkijällä. Moottoriajoneuvoilla ajo on kuitenkin maastoliikennelain mukaisesti ehdottomasti kielletty aluetta halkovien yleisten teiden ulkopuolella. Hämeenkankaalla partioivat eräpoliisit ja poliisit puuttuvat luvattomaan maastoliikenteeseen.

Kuva: Pasi Talvitie

Retkipäivän kruununa rantalentis ja pulahdus pohjavesilampeen

Koivistonvadilta oppilaat kävelivät harjun laen kutsuvia neulaspolkuja pitkin Niiniharjun kodalle, missä syötiin nuotiomakkarat ja sämpylät mehun kera. Niiniharjulta laskeuduttiin vielä Perhepuistoon, missä helteisen retkipäivän kruunasi rantalentis kuumalla harjuhiekalla sekä virkistävä pulahdus pohjavesilampeen.

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo

Artikkelin pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Hämeenkangas tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luontoliikuntaan ja ulkona oppimiseen

Innostavia koululaisretkiä Geoparkissa

Geopark tarjoaa monipuolisia ja innostavia mahdollisuuksia koululaisten retkipäiviin ja pidempiinkin leirikouluihin. Kihniön koululaiset viettivät toukokuun lopulla mukavan keväisen päivän Jämillä Hämeenkankaalla.

Retkillä tutustutaan Geoparkiin

Geopark-retkillä tutustutaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja samalla opitaan liikkumaan luonnossa. Geoparkissa voi tehdä päiväretken yhteen kohteeseen tai järjestää pidemmän leirikoulun ja vierailla useissa kohteissa. Alueen yritykset tarjoavat koululaisryhmille laadukkaita palveluja välinevuokrauksesta ohjattuihin retkiin sekä ruokailuista majoitukseen. Lue lisää retkivinkeistä kohteittain.

Kuva: Sofia Sillanpää

Koululaiset Geopark-retkellä Jämillä

Kihniön koululaiset tekivät keväisen päiväretken Jämille Hämeenkankaalle. Oppilaille esiteltiin etukäteen alueen monipuolista aktiviteettitarjontaa, josta he valitsivat yhdessä mieluisimmat. Retkipäivä rakennettiin liikunnallisen ohjelman ympärille. Samalla oli tavoitteena oppia Geoparkista ja alueen ainutlaatuisesta luonnosta.

Kuva: Pasi Talvitie

Maastopyörillä ykkösluontokohteisiin

Aamupäivän aktiviteetiksi valikoitui maastopyöräretki. Jämi Maiden vuokraamien sähköavusteisten läskipyörien hauskuus yllätti koululaiset, ja pyöräily herätti suurta innostusta jo pyörien säätö- ja testausvaiheessa ennen varsinaisen retken alkua. Hämeenkankaan helppokulkuinen ja mukava polkuverkosto mahdollistaa onnistuneet maastopyöräretket myös ensikertalaisille.

Kuva: Pasi Talvitie

Jämi Maiden asiantunteva ja innostava pyöräilyopas johdatti joukkion ensin Soininharjun laelle, jossa ihasteltiin korkealta harjun päältä avautuvia maisemia. Polkijoiden jono suuntasi tämän jälkeen neulaspolkuja pitkin alueen suosituimpiin luonnonnähtävyyksiin. Niiniharjun laen arvokkaan metsäalueen ohi kurvattiin kohti Hämeenkankaan suurinta suppaa, Koivistonvatia.

Kuva: Laura Koivumäki

Suomen hienoimpiin lukeutuvat lähteet Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat Hämeenkankaalla. Lähteillä kuultiin niihin liittyviä tarinoita ja virkistäydyttiin raikasta vettä hörppien. Paluumatkalla lähteiltä Jämille voi valita jyrkkiäkin ylämäkiä, joilla pääsee tosissaan testaamaan, kuinka sähköavusteisuus vaikuttaa polkemiseen. Ryhmä piti maastopyöräilyä ihan parhaana retkiohjelmana.

Kuva: Terttu Hermansson

Kiipeilyä ja golfailua

Pyöräilyn jälkeen olikin nälkä, ja vatsat täytettiin Lomahotelli Jämin lounaspöydän maistuvilla antimilla. Lounaan jälkeen suunnattiin Jämi Maiden Seikkailupuistoon, jossa kiipeiltiin korkealla puiden latvustojen lomassa. Seikkailupuistossa on viisi eritasoista rataa, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Puiston ylpeys on Suomen pisin vaijeriliukurata. Koululaiset pitivät kovasti myös kiipeilystä. Kiipeilyn lisäksi minigolfailtiin rennosti ja heiteltiin frisbeeta radalla. Iltapäivällä tunnin matka takaisin kotiin taittui mukavasti paikallisen tilauskuljetuksen kyydillä.

Kuva: Jämi Maat

Koko ryhmä, niin oppilaat kuin opettaja ja ohjaajakin, pitivät Jämin retkipäivää onnistuneena. Sen lisäksi, että retkellä oli mukavaa, päivän aikana opittiin uutta omasta Geoparkista ja sen ainutlaatuisuudesta.

Koululaisten Geopark-retkipäivää pilotoitiin Leader-rahoitteisessa Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hankkeessa, josta maksettiin osa retken kustannuksista.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

GEOPARK TARJOAA KOULULAISRYHMILLE MONIPUOLISIA RETKIMAHDOLLISUUKSIA

Geoparkin kevätsiivous

Haastoimme alueemme koulut Geoparkin yhteiseen kevätsiivoukseen. Poimitaan roskat porukalla ja siistitään Geopark kesäkuntoon.

Kevät paljastaa roskat lumen alta

Keväällä lumien sulaessa teiden pientareilta, parkkipaikoilta ja muualtakin paljastuu talven aikana maahan päätyneitä roskia. Karkkipaperit, juomatölkit, tupakantumpit, käytetyt kasvomaskit ja monenlaiset muut jätteet eivät kaunista maisemaa.

Koululaiset roskienkeruutalkoissa

Kiskaisimme jämijärveläisten koululaisten kanssa siivoushanskat käteen ja lähdimme hetkeksi siistimään koulun lähiympäristöä. Kevätaurinko lämmitti reippaita roskaretkeläisiä mukavasti, ja ilman takkejakin jo pärjättiin.

Poimijat olivat todella tehokkaita, ja roskapussit täyttyivät vauhdilla. Poimimisen päätteeksi tutkittiin saaliita tarkemmin ja pohdittiin, mitä haittaa roskista voi ympäristössä olla. Roskien arveltiin olevan vaarallisia elämille ja ikävän näköisiäkin ne ovat.

Yhdessä tultiin siihen tulokseen, että paras tapa välttää roskien aiheuttamia harmeja on laittaa roskat aina suoraan oikeanlaiseen roskikseen. Myös roskien syntymistä kannattaa aina yrittää välttää ennalta.

YK:n kansanvälinen Äiti Maan päivä

Geoparkin kevätsiivous -haasteella juhlistamme osaltamme YK:n Kansainvälistä Äiti Maan päivää, jota vietetään 22.4. Päivä kannustaa meitä elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat tehdä niin.

Geopark siistiksi yhteistuumin

Lähdetään siis yhdessä ulos, kerätään roskat lähiluonnosta ja toivotetaan kevät tervetulleeksi. Jaetaan roskaretkikuvat myös sosiaalisessa mediassa.

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #sdgs2030 #geoeducation #roskatongeopark #kansainvälinenäitimaanpäivä #internationalmotherearthday

Teksti: Laura Koivumäki

Pääkuva: Sofia Sillanpää, Soininharju, Hämeenkangas

Viimeinen kuva: Sofia Sillanpää, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Muut kuvat: Laura Koivumäki, Pasi Talvitie

Tehdään yhdessä #roskatongeopark

Geoparkit kestävän kehityksen edelläkävijöinä

UNESCO Global Geoparkit edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja osallistuvat aktiivisesti maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen.

Mitä on kestävä kehitys?

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisten ihmisten mahdollisuudet hyvään elämään viemättä samoja mahdollisuuksia tulevilta sukupolvilta. Tämä edellyttää, että ympäristö, ihmiset ja talous huomioidaan tasavertaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kestävän kehityksen käsite syntyi YK:n Brundtlandin komission työn tuloksena vuonna 1987. Tämän jälkeen kestävän kehityksen politiikka on kehittynyt yhä kattavammaksi ja monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi. Kestävä kehitys on tapa tehdä asioita entistä järkevämmin ja oikeudenmukaisemmin. Lue lisää kestävästä kehityksestä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla parempi tulevaisuus ihmisille ja ympäristölle

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) avulla pyritään poistamaan köyhyys sekä kohentamaan ihmisten elinoloja ja mahdollisuuksia hyvään elämään samalla planeettaamme suojellen. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 näistä tavoitteista ja toimintaohjelmasta, Agenda 2030:sta, seuraavan 15 vuoden ajalle.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on 17. Alatavoitteita niillä on yhteensä 169. Osa tavoitteista painottuu ympäristöön, osa yhteiskuntaan ja osa talouteen. Kestävän kehityksen tavoitteet sitovat kaikkia valtioita, ja niiden toimeenpanoa ja vaikuttavuutta seurataan. YK on julistanut kuluvan vuosikymmenen Toiminnan vuosikymmeneksi (Decade of Action), jonka tavoitteena on jouduttaa tavoitteiden toteutumista vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Suomi on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä

Suomessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon työkaluksi on rakennettu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksella julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, hallinto, puolueet, kaupungit sekä muut tahot voivat antaa oman konkreettisen toimenpidesitoumuksensa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Sitoumuksia on annettu jo yli kaksi tuhatta. Lue lisää kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta.

UNESCO Global Geoparkit kestävän kehityksen mallialueita

UNESCO Global Geoparkit edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja osallistuvat aktiivisesti maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen. Geoparkien tehtävänä on suojella alueen arvokasta luonnon- ja kulttuuriperintöä. Tietoisuutta alueen arvoista edistetään tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Tiedon avulla on mahdollista toimia entistä kestävämmin. Lue lisää UNESCO Global Geoparkien kestävän kehityksen työstä.

UNESCO Global Geoparkeilla on kymmenen painopistealuetta, päätehtävää. Tehtävien toimeenpanon myötä geoparkit edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

  • Luonnonvarojen kestävä käyttö
  • Geologiset uhat ja muut uhat
  • Ilmastonmuutos
  • Ympäristökasvatus
  • Tieteellinen tutkimus
  • Paikallinen kulttuuri
  • Naisten asema ja osallistaminen
  • Kestävä kehitys alueella
  • Paikallisten ihmisten osallistaminen
  • Geologisen perinnön suojelu

Lue lisää UNESCO Global Geoparkien toiminnan painopistealueista.

UNESCO Global Geoparks -verkostoon kuuluvien geoparkien edellytetään edistävän kestävää paikallistaloutta. Alueen elinvoimaisuutta kohennetaan esimerkiksi kestävän matkailun avulla. Geoparkien matkailupalveluyrityksiä autetaan toimimaan entistä kestävämmin.

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, UNWTO) mukaan kestävä matkailu on matkailua, jossa huomioidaan matkailun vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Kestävässä matkailussa huomioidaan niin matkailijoiden, matkailuteollisuuden, ympäristön kuin vastaanottavien yhteisöjenkin tarpeet.

Kun matkailu on kestävää, ympäristön resursseja käytetään optimaalisesti ja luonnonperintö sekä luonnon monimuotoisuutta suojellaan. Kestävissä matkailukohteissa paikallisyhteisöjä kunnioitetaan, paikallista kulttuuria arvostetaan ja kulttuurien välistä ymmärrystä edistetään. Kestävässä matkailussa taloudelliset toimenpiteet ovat elinkelpoisia ja pitkäikäisiä ja taloudelliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Lue lisää kestävästä matkailusta.

UNESCO Global Geoparkeilla on oma, maailmanlaajuinen GEOfood-lähiruokabrändi, jonka avulla kehitetään ja markkinoidaan paikallisuuteen ja perinteisiin nojaavia, kestävästi geoparkeissa tuotettuja ruoka- ja juomatuotteita. GEOfoodista on muodostumassa oleellinen osa kestävää matkailua Geoparkeissa. Lue lisää GEOfoodista.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark edistää osaltaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Geoparkille valmistellaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa, jonka avulla kestävää kehitystä edistetään jatkossa entistäkin vahvemmin.  Viestinnän keinoin kasvatetaan tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä Geoparkissa.

Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geopark edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista

Tavoite 1. Ei köyhyyttä

Suuri osa maailman ihmistä elää edelleen köyhyydessä. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Suotuisaa kehitystä on saavutettu, mutta koronapandemian vuoksi köyhyys lisääntyy jälleen.

Teemme voitavamme kohentaaksemme ihmisten tulotasoa omalla alueellamme ja mahdollisuuksien mukaan muuallakin. Suosimme paikallisten pienyrittäjien palveluja ja tuotteita. Valitsemme sertifioituja, esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita, joiden avulla voimme vaikuttaa positiivisesti kehittyvien maiden ihmisten toimeentuloon.

Tavoite 2. Ei nälkää

UNESCO Global Geoparkien GEOfood -lähiruokabrändin avulla edistämme alueen pientuottajien ja -jalostajien sekä kahviloiden ja ravintoloiden toimeentulomahdollisuuksia sekä kestäviä käytäntöjä.

GEOfood on Geopark-alueilla tuotettua lähiruokaa. GEOfood-tuotteet ja -menut perustuvat alueen geologiaan ja luonnonoloihin sekä perinteisiin. Lue lisää GEOfood-brändistä. Suosimme sertifioituja, esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita, joiden avulla voimme vaikuttaa ruuantuotantoon kehittyvissä maissa.

Tavoite 3. Terveyttä ja hyvinvointia

Geopark edistää terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia luonnossa retkeilyyn ja kulttuurista nauttimiseen. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Geoparkissa on erityinen hyvinvointipolku, Rantareitti, ja alueen yritykset tarjoavat luonto-opastuksia ja muita hyvinvointia edistäviä palveluja.

Lue lisää

Tavoite 4. Hyvä koulutus

Ympäristökasvatus kuuluu UNESCO Global Geoparkien tärkeimpiin tehtäviin. Geoparkien edellytetään tarjoavan koulutusta kaikille ikäluokille ja monenlaisille kohderyhmille. Ympäristökasvatuksen avulla lisätään ymmärrystä alueen geologisesta perinnöstä sekä sen vaikutuksista alueen elolliseen luontoon ja ihmistoimintaan.

Teemme ympäristökasvatukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen, koulujen, yhdistysten sekä muiden tahojen kanssa. Tarjoamme opastuksia ja materiaaleja ympäristökasvatukseen. Lue lisää Geoparkin ympäristökasvatuksesta.

Tavoite 5. Sukupuolten tasa-arvo

Kaikkien ihmisten tasa-arvo sekä tasapuoliset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat Geoparkin toiminnassa itsestäänselvyys. Pyrimme takaamaan kaikenlaisille ihmisille mahdollisuuksia osallistua Geoparkin toimintaan ja nauttia alueen tarjonnasta.

Tavoite 6. Puhdas vesi ja sanitaatio

Edistämme vesiensuojelua viestimällä vesien suojelun tärkeydestä ja keinoista. Kerromme alueellamme toteutettavista vesistöihin liittyvien ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvistä hankkeista. Viestimme sanitaatiomahdollisuuksista kohteillamme ja reiteillämme.

Lue lisää

Tavoite 7. Edullista ja puhdasta energiaa

Kannustamme alueemme julkisia toimijoita sekä yrityksiä energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön. Alueen kuntia kannustetaan liittymään hiilineutraaliuteen tähtäävien kuntien Hinku-verkostoon. Geopark-kunnista Parkano kuuluu jo Hinku-verkostoon.

Alueen matkailupalveluyrityksiä ohjataan Sustainable Travel Finland -merkkiin tähtäävälle kestävän matkailun kehittämispolulle. Yritysten STF-kehittämispolkuun kuuluu vastuullisuussertifiointi. Vastuullisuussertifioinnit edellyttävät energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Esimerkiksi Geoparkin jäsenyrityksiin kuuluva Valkoinen Puu kehittää ja todentaa vastuullisuuttaan Ekokompassi-sertifikaatin avulla.

Lue lisää

Tavoite 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Edistämme alueellamme kestävää talouskasvua kehittämällä kestävää matkailua ja tukemalla yrittäjyyttä. Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark ry ja sen hallinnoimat hankkeet työllistävät paikallisia ihmisiä ja suosivat hankinnoissaan alueen tuotteita ja palveluja.

Lue lisää

9. Kestävää työtä, innovaatiota ja infrastruktuuria

Geopark edistää tutkimusta alueellaan tekemällä yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ja viestimällä alueella tehtävästä tutkimuksesta.

Geopark edistää alueellaan kestävien liikennemuotojen käyttöä viestimällä kestävistä liikkumismahdollisuuksista. Alueelle myös luodaan pyöräilyreitistö, jonka avulla Geoparkin kohteet ja palvelut voi saavuttaa pyöräillen. Pyöräilyreitistö liitetään muihin, olemassa oleviin pyöräilyreisitöihin, joukkoliikenneasemiin ja lähikaupunkeihin.

Hankkeessa kehitetään alueen pyöräilymahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Reitistöjen lisäksi kehitetään myös palveluja, kuten opastus- ja majoituspalveluja sekä pyöränhuolto- ja sähköpyörien latausmahdollisuuksia. Matkailijoiden lisäksi myös alueen asukkaat hyötyvät pyöräilymahdollisuuksien kohenemisesta. Lue lisää Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeesta.

10. Eriarvoisuuden vähentäminen

Pyrimme vähentämään alueiden välistä eriarvoisuutta kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee kolmen maakunnan reuna-alueilla, kaukana kasvukeskuksista.

Geoparkin avulla alueelle tavoitellaan positiivista näkyvyyttä, luodaan mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja alueen kehittämiseen sekä edistetään toimeentulomahdollisuuksia. Lue lisää Geoparkia hallinnoivasta Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -yhdistyksestä ja sen toiminnasta.

Monet maailman geoparkeista sijaitsevat syrjäseuduilla. Viestimme muistakin geoparkeista kestävinä matkailukohteina.

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt

UNESCO Global Geoparkien tärkein tavoite on suojella alueensa luonnon- ja kulttuuriperintöä. Geoparkeissa on oltava arvokasta geologiaa, jonka kansainvälinen merkittävyys on todistettu tieteellisesti.

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin geologinen tarina kertoo maiseman muutoksesta muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi. Paikalliset luonnonolot ovat kautta aikojen vaikuttaneet alueen ihmisten elämään sekä tapojen ja perinteiden syntymiseen. Geopark ja sen kohteet kertovat ihmisten ja ympäristön yhteisestä historiasta. Lue lisää Geopark-alueen arvokkaasta luonnon- ja kulttuuriperinnöstä.

Geoparkit eivät ole suojelualueita, mutta Geoparkin kohteet nauttivat lain suojaa joko geologiaan, siihen pohjautuvaan elolliseen luontoon tai kulttuuriperintöön liittyen. Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin alueella on monenlaisia luonnonsuojelualueita, kuten soiden, harjujen, lintuvesien ja vanhojen metsien suojelualueita.

Metsähallitus on laatinut keskeisille suojelualueilleen hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden tavoitteena on turvata alueiden suojeluarvoja ja sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeita. Suunnitelmat päivitetään säännöllisesti. Ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä suojelualueilla arvioidaan hyväksyttävissä olevien muutosten rajojen määrittelyn eli LAC-menetelmän avulla.

Geopark-kohteisiin on rakennettu retkeilyrakenteita, kuten portaita, pitkospuureittejä ja katselulavoja, joiden tarkoituksena on ohjata kävijöiden kulkua sekä suojella luontoa kulumiselta. Geopark edistää kestävää liikkumista alueella kehittämällä kestäviä liikkumismahdollisuuksia ja viestimällä niistä.

Lue lisää

12. Vastuullista kuluttamista

Geopark edistää vastuullista kuluttamista oman toimintansa sekä viestinnän avulla. Harkitsemme tarkoin, mitä ja miten kulutamme. Viestinnässämme ja kasvatusmateriaaleissamme korostamme luonnon säästämisen sekä kestävän kuluttamisen, kuten jätteen syntymisen ehkäisyn ja kierrätyksen, tärkeyttä. Kerromme esimerkiksi alueemme välinevuokraus- ja -huoltomahdollisuuksista. Tavoitteenamme on, että Geopark tuottaa alueelle hyvinvointia siten, että ympäristö kuormittuu mahdollisimman vähän.

Lue lisää

13. Ilmastotekoja

Geoparkin viestintä- ja kasvatusmateriaaleissa kerrotaan ilmastonmuutoksesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta alueeseemme sekä siitä, miten voimme sopeutua ilmastonmuutokseen ja toiminnallamme hidastaa sitä.

Suot ovat hiilen varastoja, ja turvetta kerryttävät suot toimivat hiilinieluina. Erilaisten soiden ja ilmakehän välinen vuorovaikutus on monimutkainen kokonaisuus, jota Luonnonvarakeskus tutkii alueella aktiivisesti. Lue lisää suo- ja ilmastotutkimuksesta.

Geoparkissa ehkäistään ilmastonmuutosta suosimalla etätyöskentelyä, matkustamalla mahdollisimman vähän sekä suosimalla ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja kaikessa kuluttamisessa. Kannustamme myös sidosryhmiämme ilmastoystävälliseen toimintaan.

14. Vedenalainen elämä

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa ei ole merialueita, mutta meri on lähellä ja vesistöihin liittyvät toimet Geopark-alueella vaikuttavat suoraan rannikon ja merialueiden ekosysteemeihin.

Metsähallitus toteuttaa Geopark-alueella vesistöjen suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä. Geopark viestii näistä toimenpiteistä ja opastaa viestintä- ja kasvatusmateriaalien avulla alueen asukkaita ja matkailijoita vesistöjä suojeleviin käytäntöihin.

Lue lisää

15. Maanpäällinen elämä

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin alueella on kaksi kansallispuistoa, Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, yksi luonnonpuisto, suojeltuja soita, harjuja ja muita Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita, Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalue, yksi Ramsar-alue sekä luonnonmuistomerkkejä.

Kestävän luontomatkailun avulla alueita hyödynnetään niin, että niiden suojeluarvot säilyvät ja kohteet kärsivät matkailusta mahdollisimman vähän. Arvojen säilymisen seurantaa varten on laadittu mittarit (LAC-menetelmä), ja matkailun vaikutuksia seurataan suojelualueilla jatkuvasti.

Metsähallitus ennallistaa soita, koskia ja muita ekosysteemejä. Myös perinnebiotooppeja ylläpidetään ja vieraslajeja torjutaan. Geopark-alueella elää uhanalaisia lajeja, kuten hietaneilikka ja hietaneilikkavyökoi, joille tietynlaisten elinympäristöjen säilyminen on elinehto.

Metsähallitus suojelee ja kunnostaa Geoparkissa alueita ja kohteita. Geopark viestii Metsähallituksen toimenpiteistä ja opastaa viestintä- ja kasvatusmateriaalien avulla alueen asukkaita ja matkailijoita suojelun edellyttämiin käytäntöihin. Osallistumme suojelu- ja ennallistamistoimenpiteisiin ja viestimme Geopark-alueen luonnon monimuotoisuutta kohentavista hyvistä käytännöitä ja saavutuksista.

Suurin osa Geoparkin kohteista sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Metsähallitus ylläpitää alueiden retkeilyrakenteita sekä seuraa alueiden käyttöä. Osa Geopark-kohteista sijaitsee kuntien omistamilla alueilla, ja näiden kohteiden rakenteista ja käytöstä kunnat huolehtivat itse.

Geopark edistää metsien suojelua viestimällä alueen metsiin liittyvistä arvoista ja suojelutoimenpiteistä. Säästämme puita suosimalla digitaalisia tiedotusvälineitä ja -aineistoja sekä käyttämällä painotuotteissa ympäristösertifioituja paperilaatuja.

Lue lisää

16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

UNESCO Global Geoparkien pääperiaatteisiin kuuluu alhaalta ylös -toimintatapa. Geoparkeja luodaan ja kehitetään tiiviissä yhteistyössä alueiden asukkaiden kanssa sekä paikallisten asukkaiden tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Geoparkien tarkoituksena on lisätä hyvinvointia alueen asukkaiden keskuudessa.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa tehdään jatkuvasti töitä sen eteen, että Geoparkin toiminta olisi mahdollisimman läpinäkyvää ja että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus osallistua Geoparkin toimintaan ja kehittämiseen.

UNESCO Global Geoparkeilla tulee olla laillisesti toimiva ja tehokas hallintomalli. Alueen toimijoiden tulee olla hallinnossa laajasti ja tasapuolisesti edustettuna.

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkia hallinnoi alueen kuntien perustama yhdistys. Yhdistyksen hallituksessa on edustaja kustakin Geopark-kunnasta. Lisäksi hallituksessa on yritysedustajat kustakin kolmesta seutukunnasta. Yhdistys kehittää ja ylläpitää Geoparkia yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, kannatusjäsenyritysten ja -yhdistysten sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Geoparkin ydintehtäviin kuuluvia toimenpiteitä suunnittelevat ja toimeenpanevat erilaiset asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden muodostamat ja Geopark-henkilöstön koordinoimat ryhmät.

Lue lisää Geoparkia hallinnoivasta Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -yhdistyksestä ja sen toiminnasta.

17. Yhteistyö ja kumppanuus

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät voi toteutua ilman yhteistyötä. Monipuolinen yhteistyö on yksi UNESCO Global Geoparkien perustehtävistä. UNESCO Global Geoparkit ovat Global Geoparks Network -verkoston sekä alueellisten verkostojen, kuten European Geoparks Network -verkoston jäseniä.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark tekee kansallisella tasolla yhteistyötä Rokua UNESCO Global Geoparkin, Saimaa UNESCO Global Geoparkin ja UNESCO-statukseen tähtäävien Salpausselkä Geopark ja Kraatterijärvi Geopark -projektien kanssa.

Geoparkien edustajat verkostoituvat keskenään, vaihtavat tietoa ja ideoita sekä toimivat yhteisissä projekteissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Geopark tekee erittäin laajasti yhteistyötä myös muiden sidosryhmien kanssa.

Lue lisää

Teksti: Laura Koivumäki

Kuvat: Kari Leo, Terttu Hermansson, Pasi Talvitie, Juha Viitala, Sannamari Ratilainen, Ismo Nousiainen, Flora of Finland, Valkoinen Puu, Yhdistyneet kansakunnat, Valtioneuvoston kanslia

Lähteet:

Global Geoparks Network: https://www.visitgeoparks.org/

UNESCO Global Geoparks: http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/earth-sciences/unesco-global-geoparks/

United Nations: Sustainable Development Goals, https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

Valtioneuvoston kanslia: Kestävä kehitys, https://kestavakehitys.fi/

World Tourism Organization: Sustainable development, https://www.unwto.org/sustainable-development

Me kaikki voimme tehdä osamme kestävän kehityksen edistämiseksi