Lauhanvuori tunnetaan yhtenä Suomen luonnon ihmeistä. Sen monipuolisuus pohjautuu suurelta osin alueen erikoiseen geologiaan.
Lauhanvuoren kansallispuisto on Geoparkin geologisesti monimuotoisin alue. Sen maa- ja kallioperässä näkyvät lähes kaikki Geoparkin Vuoristosta suomaaksi -teeman vaiheet:
Geoparkin 52 geokohteesta 16 sijaitsee Lauhanvuorella. Näyttävin näistä on Kivijata.
Lauhanvuoren kansallispuisto kattaa Suomen ainoan hiekkakivisen jäännösvuoren. Muinaisen trooppisen meren rannassa alkunsa saaneet hiekkakivikerrokset ovat jäänne Suomea aikoinaan laajemminkin peittäneestä kivipeitteestä, joka on sittemmin lähes kokonaan kulunut pois, paljastaen meille niin tutun ikiaikaisen peruskallion.
Hiekkakivi kertoo muinaisen suuren muutoksen tarinaa. Aikoinaan maamme halki kohosi Alppien kaltainen vuorijono, joka sittemmin tuhoutui – se mureni hiljalleen pieniksi hiekanjyväsiksi, jotka kulkeutuivat veden mukana muinaisen meren pohjaan.
Pitkälle edennyt rapautuminen jätti jälkeensä lähinnä rapautumista hyvin kestäviä mineraaleja, kuten kvartsia. Lauhanvuoren hiekkakivi koostuukin lähinnä tästä vaaleasta ja kovasta mineraalista. Seassa on kuitenkin karkeampia kappaleita, joista on tunnistettu muun muassa graniittia ja savikiveä. Hiekkakivi kertoo, millaisista kivistä tuo muinainen vuoristo rakentui.
Muinaisen maiseman muutoksesta kertovat myös Lauhanvuoren juurelta löytyvät toorit – pyöreämuotoiset kalliopaadet, jotka kohoavat kangasmaastosta kuin suuret lohkareet. Ne kertovat muinaisista lämpimistä ilmastoista, joissa rapautuminen levisi syvälle kallioon ja murensi paikoilleen kuutiokilometrikaupalla kallioperää. Lauhanvuoren alarinteiltä löytyykin laajoja alueita, joissa maaperä koostuu paikalleen murentuneesta kalliosta.
Lauhanvuoren maaperä kertoo jääkausiajan tarinaa – ei niinkään viime jääkauden, vaan viime jääkautta edeltävienkin. Jääkaudet tunnetaan nimillä Elster, Saale ja Veiksel. Ne kasasivat kukin vuorollaan monivaiheisesti erilaisia maaperän kerrostumia alueelle. Jostain syystä Lauhanvuoren lähialueella nämä kerrostumat myös säilyivät, toisin kuin suuressa osassa muuta Suomea, jossa uusi jääkausi aina pyyhki edellisen jääkauden jäljet tieltään pois. Miksi?
Lauhanvuoren maakerrosten säilymistä selittää alueen sijainti aktiivisten jäätikkövirtojen välissä. Alue säästyi pahimmalta kulutukselta, ja siksi täällä on säilynyt runsaasti viime jääkautta vanhempia kerrostumia. Jääkausi oli alueella poikkeuksellisen hellä, vaikka se näyttäytyikin lähinnä kylmyytenä.
Syytä hellään mutta kylmään jääkauteen on haettu alueen maanpinnan muodoista, maaperän rakenteesta ja ilmastosta. Kenties Lauhanvuori korkeana maastonkohtana keräsi jääkauden alkuvaiheessa niin paljon lumisadetta, että sinne syntyi paikallinen jäätikkökeskittymä, joka suojasi aluetta sinne luoteesta levittäytyvältä Fennoskandian mannerjäätiköltä. Alueen luoteispuolella maaperä myös kohoaa rannikon alangoilta kohtuullisen jyrkästi – jään on ollut helpompi virrata alueen itä- ja länsipuolelta.
Alueen maaperässä on viime jääkauden jäljiltä ominaisuus, joka vaikuttaa vahvasti sen luontoon. Maaperä on huuhtoutunut voimakkaasti silloin, kun Lauhanvuori oli yksinäinen saari jääkauden jälkeisessä Ancylusjärvessä.
Aallokko mylläsi alueen korkeampien maiden moreenimaastot useamman metrin paksuudelta ja pesi moreenin seasta hienoaineksen pois. Jäljelle jäi hiekkaa ja soraa. Siksi alueella on laajoja pohjaveden kertymäalueita, lähteitä, mäntykankaita ja myös soita. Pohjaveden rikastuttama luonto onkin yksi alueen merkittävimmistä erikoisuuksista. Lauhanvuorta ei suotta ole tituleerattu yhdeksi Suomen luonnon ihmeistä.
Lauhanvuorella pohjavesi ruokkii ja ylläpitää mitä erilaisimpia ympäristöjä. Lähteet, lähdepurot eli luomat, pohjavesivaikutteiset suot ja vuodenaikaiskosteikot ovat niitä elinympäristöjä, joissa pohjavedellä on suuri rooli. Pintavesien ja pohjaveden välinen vuorovaikutus on poikkeuksellisen vahva erityisesti vuodenaikaiskosteikoissa eli laksoissa, joitka keväällä ovat järviä, mutta kesän mittaan muuttuvat ruohotasangoiksi veden suotautuessa maaperän sisään.
Huuhtoutuneen maaperän vaikutus luontoon on selkeimmillään Lauhanvuoren huipun lähellä, missä korkeimman rannan yläpuolella maaperä on täysin toisenlainen. Alkuperäistä moreenimaata löytyy lähinnä Lauhanvuoren lakiosasta, jonka kasvillisuus onkin karuja rinteitä vehreämpää.
Karut rinteet, kankaiden ja soiden mosaiikki on omiaan myös alueen tuoreimmalle tulokkaalle, metsäpeuralle, joka oikeastaan on paluumuuttaja. Satakunta vuotta sitten alueelta hävitetty metsäpeura on nyt palaamassa osaksi alueen luontoa Metsäpeura-LIFE -hankkeen myötä. Yksi hankkeen totutustarhoista sijaitsee Lauhanvuorella.
Lauhanvuoren kulttuuriperintö on erämaan kulttuuriperintöä. Karu takamaa oli pitkään lähinnä lähipitäjien asukkaiden erämaa – metsästysretkikohde ja tarvepuun hankintapaikka. Lauhanvuorella poltettiin tervaa ja käytiin savotoilla, siitä kertovat vanhat tervahaudat ja vanhojen savottakämppien rauniot. 1800-luvun lopulla Lauhanvuorella kukoisti myllynkiviteollisuus, jonka jäljet ovat vieläkin nähtävissä.
Syrjäisenä maa-alueena alue on pitkään ollut kruunun hallussa. Metsäpalot olivat alueella säännöllinen riesa, ja tulen leviämisen estämiseksi alueelle raivattiin palokujia viime vuosisadan alkupuolella. Samalla tehtiin ensimmäiset havainnot alueen erikoisesta maaperästä. Nykyisin nuo palokujat ovat osa alueen retkeilyreittiverkostoa.
Lauhanvuorelta vahdittiin jo kauan sitten tulipaloja. Palovartijalla oli apunaan torni, jonne kiipeämällä pystyi havaitsemaan mahdolliset metsäpalot hyvin laajalta alueelta. Lauhanvuoren huipulta avautuukin näkymä, joka kattaa suurin piirtein koko nykyisen Geopark-alueen.
Lauhanvuoren huippu on vanhastaan ollut myös yksi alueen juhannusjuhlapaikoista. Keskikesän valoisa yö näyttäytyi erityisen valoisana korkean ja laeltaan lähes puuttoman mäen päällä.
Lauhanvuorella oli aikoinaan suuri merkitys perunanviljelyyn alueella. Isojoen – Lappväärtinjokilaakso on nykyään Suomen perunanviljelyn tärkeimpiä keskittymiä, mutta hallalta ei jokilaaksoissa aina vältytty. Lauhanvuoren lauhalla laella halla ei vaivannut. Lakiosan moreenimailla onkin pitkään viljelty erityisesti siemenperunaa. Lauhanvuori oli alueen perunanviljelijöiden geenipankki ja tallelokero, josta siemenperunaa saatiin kylmienkin vuosien jälkeen. Metsähallitus viljelee Lauhanvuorella vielä nykyäänkin pientä perunapeltoa.
Lauhanvuoren monipuoliset reitit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneille luonnossa liikkujille.
Tutustu Lauhanvuoren reitteihin Retkikartta.fi:ssä.
Lauhanvuoren reitit Luontoon.fi:ssä.
Tutustu myös Lauhanvuorta koskeviin sisältöihin Metsähallituksen mobiilioppaassa Lauhanvuoriregion.fi:ssä.
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella on pitkä tervanpolttohistoria. Erityisesti Kauhajoki tunnettiin pitkän linjan tervapitäjänä, ja alueen metsissä on ollut valtava määrä tervahautoja. Mistä tervatuotannossa olikaan kyse ja miten se näkyi alueen luonnossa ja ihmisissä?
Lue artikkeliMitä ylipäänsä vaaditaan, että alue saa Geopark-statuksen? Mikä tekee alueesta erityisen?
Lue artikkeliNeulaspolkuja, metsäteitä, sorapintaisia kyläteitä, avaria metsämaisemia ja lumoavia soita. Länsi-Suomen parhaat maastopyöräretkeilymaastot löytyvät Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkista, olet sitten hakemassa valmiita reittejä tai etsimässä omaa ennen kokematonta polkuasi.
Lue artikkeliKauhanevan - Pohjankankaan kansallispuistosta löytyy eteläisen suoluonnon helmiä, loivapiirteisiä harjumaastoja sekä monipuolinen kulttuurihistoria.
Lue artikkeli
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin yllättävin erikoisuus on kyllä luonnontuote, mutta ei ehkä sellainen, joka ensimmäiseksi tulee mieleen. Alueella on nimittäin hyvin vireä sahtiperinne. Sahti on virallisestikin tärkeä suomalainen tuote, sillä se on saanut EU:n Aito Perinteinen Tuote -statuksen.
Sahti on paksuhko, vahva perinneolut, jota valmistetaan kotitarpeiksi sekä juhlajuomaksi esimerkiksi häihin ja hautajaisiin. Sahdin valmistuksessa käytetään vettä, ohra- ja ruismaltaita, katajaa, hiivaa ja joskus myös humalaa. Entisaikaan valmistuksessa käytettiin maatilojen omia hiivoja, viimeisen sadan vuoden aikana on vakiintunut leivinhiivan käyttö. Valmis sahti on alkoholipitoisuudeltaan noin 6–12-prosenttista.
Koska sahti on tuoreolut, eli sitä ei ole pastöroitu eikä suodatettu eikä sen käymistä ole keskeytetty, sen säilyvyys on rajallinen. Se vaatii myös kylmäketjun eikä kestä kovin hyvin kuljetusta. Sahti kuulemma säilyy noin kuukauden siitä, kun se on valmista, mutta täyttä varmuutta ei ole – sitä kun harvoin riittää niin pitkään.
Sahti on APT eli sillä on EU:n aito perinteinen tuote -status. Suomessa karjalanpiirakka ja kalakukko ovat saman statuksen elintarvikkeita. Muita eurooppalaisia APT-tuotteita ovat muun muassa Serranon kinkku ja Mozzarella -juusto. Merkintä ei rajoita tuotteen alkuperää, mutta valmistusmenetelmän on oltava määritellyn mukainen.
(kuvat: aitojamakuja.fi / Julia Kivelä)
Maailmankuulu oluttoimittaja Michael Jackson nimitti aikoinaan sahtia lasilliseksi antropologiaa – oluenteon puuttuvaksi renkaaksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.
Sahdin tyyppiset oluet olivat suosittuja Euroopassakin vielä keskiajalla, mutta ovat sittemmin syrjäytyneet teollisen ja tarkasti säädellyn tuotannon tieltä. Sahdin kaltaisia perinneoluita valmistetaan kuitenkin yhä Euroopan syrjäkulmilla, kuten Baltiassa, Norjan vuonojen perillä ja Suomessa.
Perinneoluille on ominaista, että niitä valmistetaan kotioloissa – valmistusperinne elää voimakkaana Hämeessä, Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaan eteläosissa. Teollisessa mittakaavassa sahtia panee Suomessa vain muutama yritys, joista tunnetuin lienee hämäläinen Lammin sahti.
(kuvat: aitojamakuja.fi / Julia Kivelä)
Sahtiperinne on yksi Geopark-alueen merkittävimpiä kulttuurillisesti yhdistäviä tekijöitä. Murteet ja perinneruuat saattavat vaihdella alueen eri osissa, mutta sahti on kaikille tuttua – myös niille, jotka eivät siitä pidä. Suurin osa Geoparkissa nautittavasta sahdista on perinteisesti kotona tehtyä.
Suomen ainoa sahtiopisto sijaitsee Lauhanvuoren kupeessa Isojoella. Karviassa harrastusta ylläpitää Karvian perinnejuoma ry, ja ympäri aluetta on aktiivisia sahtimestareita ja kotipanijoita. Kaupallista sahtia valmistaa Olu Bryki Raum / Suupohjan Panimo Isojoella. Paikallinen erikoisuus on vaalea ja paksu ruissahti.
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark on ensimmäinen ja tällä hetkellä maailman ainoa sahti-Geopark. Alueelle voi siis matkustaa paitsi ihailemaan ainutlaatuista geologiaa, myös tutustumaan hyvin mielenkiintoiseen sahtiperinteeseen.
(kuvat: Terttu Hermansson)
Teksti: Laura Tauriainen / Luova toimisto Ranka, Pasi Talvitie
Kuvat: Aitojamakuja.fi/Julia Kivelä, Terttu Hermansson
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella on pitkä tervanpolttohistoria. Erityisesti Kauhajoki tunnettiin pitkän linjan tervapitäjänä, ja alueen metsissä on ollut valtava määrä tervahautoja. Mistä tervatuotannossa olikaan kyse ja miten se näkyi alueen luonnossa ja ihmisissä?
Lue artikkeliLauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa ei ole vain lyömättömiä luontokohteita – alueella on niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittäviä kulttuurikohteita, joiden äärellä voi matkata ajassa jopa tuhansien vuosien päähän menneisyyteen.
Lue artikkeli