Valmistaudu Geopark-pyöräretkeen

Huolellinen suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat tärkeä osa pyöräretkeä sekä onnistuneen retken edellytys.

Huolehdi turvallisuudesta 

Ota koko ryhmäsi pyöräretken suunnitteluun mukaan alusta alkaen, myös lapset. Huomioi suunnittelussa turvallisuusasiat. Kerro reittisuunnitelmastasi läheisillesi ja muista informoida heitä suunnitelmien muutoksista ja tavoitteiden toteutumisesta myös retken aikana. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Suosi pyöräillessäsi värikästä pukeutumista, mikä parantaa näkyvyyttäsi ja edistää liikenneturvallisuutta. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätäsi onnettomuuden sattuessa. Laki edellyttää valojen käyttöä hämärän ja pimeän aikaan. Valot edistävät näkyvyyttäsi myös päivällä. Noudata pyöräilyn hyviä käytäntöjä ja liikennesääntöjä.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -mobiilisovellus, niin apu löytää sinut tarvittaessa nopeasti. Ethän unohda puhelimesi laturia! Pakkaa lääkkeitä mukaasi muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi siltä varalta, että suunnitelmasi muuttuvat ja retkesi pitenee. Ota mukaasi perusensiaputarvikkeita: sideharsoa, laastareita, haavanpuhdistusainetta, särkylääkettä ja voidetta hiertymiin. Varaa mukaasi myös auringolta suojaavia voiteita ja vaatteita.

Kaikkeen et voi varautua, mutta pohdi etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja niille ratkaisuja. Valmiiksi mietityt toimintamallit nopeuttavat ratkaisujen tekemistä ja lisäävät turvallisuutta. Ongelmien ratketessa nopeasti voit jatkaa retkeäsi suunnitelmiesi mukaisesti.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Varautuminen ja ennakointi lisäävät turvallisuutta

Välineet ja varusteet

Pyöräretkelle soveltuva polkupyörä on varusteiden kulmakivi. Käyttökohde ja -tarkoitus sanelevat pyörän mallin. Tieliikennekäyttöön riittää hyvin vaikkapa työmatkapyörä, maastoajoon suositellaan maastopyörää. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Pyörän tulee olla tieliikennekelpoinen, toimiva ja varustelultaan tarkoitukseen soveltuva. Toimivuuden tarkastamista ja huoltoa ei ole syytä laiminlyödä, koska niillä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen. Säännöllisesti huollettu ja tarvittaessa korjattu pyörä on myös toimintavarma.

Huollettu ja toimiva pyörä on onnistuneen retken edellytys. Huolla pyöräsi itse tai teetä huolto ammattilaisella. Pyörän toimivuutta kannattaa testata huollon jälkeen muutaman kerran. Pyörään tulevat ongelmat ja viat ovat mahdollisia, mutta harvinaisia muutaman sadan kilometrin matkalla. Huollettu pyörä toimii yleensä moitteettomasti, mikäli et kaadu tai joudu kolariin. 

Pakkaa mukaasi pyöränhuoltotarvikkeista ainakin pyöräilijän monitoimiavain, rengasmuovit ja pumppu. Jo ennakkoon kannattaa hankkia juuri omaan pyörääsi sopivan sisärengas. Rengas on usein järkevämpi vaihtaa kuin paikata. Yleisin pyörään tuleva vika onkin renkaan rikkoutuminen. Osaatko korjata renkaan?

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Varsinkin maastopyöräilijän repusta on hyvä löytyä omaan pyörään sopiva ketjuliitin ja vaihtajankorvake sekä muutama pinna. Nämä osat ovat pyöräkohtaisia. Rikkoutuessaan ne on melko helppoja vaihtaa, mikäli ketjunkatkaisija ja pinnatyökalu ovat mukana.

Pyörään saa liitettyä erilaisia laukkuja ja telineitä matkatavaroiden kuljettamista varten. Myös pyörään kytkettävää matkatavarakärryä voidaan käyttää. Varusteet on hyvä suojata kastumiselta kuljetustavasta riippumatta. Mieti myös huoltoautovaihtoehtoa tai varusteiden kuljettamista kuljetuspalvelun avulla.

Täydellä retkivarustuksella pyöräiltäessä teltta ja yöpymisvarusteet vievät suuren osan pyörän kantokyvystä. Parhaina kesäpäivinä pärjää kuitenkin pienellä varustemäärällä. Yöpymällä mökeissä, hotelleissa ym. kevennät kuormaa ja säästät tilaa muille varusteille.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Punainen tupa

Pyörän kuormaamiseen ja tavaroiden kiinnitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska epävakaa kuorma vaikuttaa ajettavuuteen. Mahdollisimman kevyesti ja tukevasti kuormattu pyörä edistävät ajoturvallisuutta ja jaksamista.

Varusteiden ja polkupyörän yhteensopivuutta on hyvä testata ennakkoon. Pyöräile kokeellinen päivämatkan kotipihasta. Testaa tarvittaessa myös telttaa ja retkeilyvälineitä kotipihallasi. Tässä vaiheessa on helppo lisätä tai poistaa varusteita tarpeen mukaan.

Pyörän ja pyöräilykypärän lisäksi voit kasvattaa varusteluetteloa mieltymystesi mukaan. Pehmustetut pyöräilyhousut ovat monille itsestään selvä ajoasun osa. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat maastopyöräilijöille tuttuja, mutta myös muut pyöräilijät käyttävät niitä.

Muuten vaatetus valitaan sään mukaan. Kerrospukeutuminen toimii viileällä säällä parhaiten. Sadevarusteet kannattaa aina olla mukana. Pyöräilijöiden tarpeisiin on saatavilla pieneen tilaan pakkautuvia sadeviittoja ja muita asusteita.

Kuva: Joonas Vinnari, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hyvät varusteet lisäävät mukavuutta pyöräretkellä

Perheen kanssa pyöräretkelle

Perheen kanssa pyöräillessä on huomioitava lasten ikä ja jaksaminen. Pyöräily on energiaa kuluttavaa fyysistä suorittamista. Jaksamisesta huolehditaan säännöllisten ruokailujen ja välipalojen avulla. Varaa riittävästi juotavaa ja pikaenergiaa helposti saataville. Väsyneenä ja nälkäisenä huomiokyky herpaantuu, jolloin virheitä syntyy helpommin ja tapaturmariski kasvaa. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Kerratkaa liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen perusteet ennen pyöräretkeä. Tieto mielenkiintoisista käyntikohteista parantaa lasten jaksamista ja motivoi retkellä eteenpäin. Vältä liian pitkiä päivämatkoja ja ole tarvittaessa valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Lasten kanssa pyöräillään lasten ehdoilla

Suunnittele reittisi

Geoparkin pyöräilyreiteillä maastonmuodot ovat loivia ja korkeuserot yleensä maltillisia. Jyrkät mäet ovat harvinaisia. Kuntakeskukset ja kylät sekä vähemmän asutut maisemat ja luonto vuorottelevat reittien varrella. Reiteillä on paljon nähtävää ja koettavaa, joten matkaan ja pysähdyksiin on hyvä varata runsaasti aikaa.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Pääreitti koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä, pääsääntöisesti rauhallisesti liikennöidyillä maanteillä kulkevasta reitistä. Voit kiertää reitit erikseen tai ulkokiertoa pitkin yhtenäisenä lenkkinä. Ajettavat päivämatkat voivat olla esim. 30-60 km, jolloin päivittäinen ajoaika on n. 2-4 tuntia. Yksittäisillä reiteillä matkasta voi nauttia 3-5 päivää. Koko reitistön kiertämiseen ulkoreunoja pitkin on hyvä varata aikaa vähintään viikko.

Jokaisessa Geopark-kunnassa on myös lyhyempiä paikallisreittejä, joita voit kiertää ja hyödyntää vaihtoehtoisina reitteinä osana pyöräretkeäsi. Tarjolla on myös helppokulkuisia maastopyöräreittejä, jotka kulkevat osittain sorateilläkin.

Reitistön alueella on pyörämatkailua tukevia ruoka- ja majoituspalveluja. Reiteiltä kannattaa poiketa rohkeasti myös hieman etäämmällä sijaitseviin palveluihin ja kohteisiin. Mieti majoitus huolellisesti ja ole yhteydessä yrityksiin jo etukäteen.

Kuntakeskusten palvelut, kuten elintarvikeliikkeet ja erikoiskaupat sekä apteekki, osuvat matkalle lähes päivittäin. Rytmittämällä päivän pyöräilyn, kohteissa käymisen sekä ruokailujen osalta sujuvaksi, voit keskittyä nauttimaan kokemuksista.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Nummijärvi Camping

Pyöräillessä olet matkalla ensi polkaisusta lähtien, mutta oikeastaan matka alkaa jo sen suunnittelusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas rentoutuakseen ja kokeakseen seikkailuja. Jätä kiire taaksesi ja keskity hyvien muistojen sekä kokemusten keräämiseen. Pyörämatkailussa tärkeämpää on matkalla oleminen kuin perille pääseminen.

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Teksti: Jari Hernesniemi 

Lue lisää:

Pyöräliitto: Pyöräilijän liikennesäännöt

Pyörämatkailukeskus: Bikeland.fi

Suomen Latu: Maastopyöräilijän etiketti

Metsähallitus: Pyöräretken suunnittelu 

Seikkailijattaret: Retkipyöräilyn ABC: Vinkit ensimmäiseen pidempään pyöräreissuun 

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut kuvat: Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa ikimuistoiselle pyöräretkelle Geoparkiin!

Pyöräilyviikko Geoparkissa

Geoparkissa vietetään Pyöräilyviikon pyörämatkailupäivää omatoimisilla pyöräretkillä. Tutustu Geoparkiin sekä sen kohteisiin ja palveluihin pyöräillen!

Geopark-kuntien paikalliset pyöräilylenkit sekä alueen maastopyöräilyreitit yhdistävät kiinnostavimmat käyntikohteet, kauneimmat maisemat ja parhaat kahvila- ja ravintolapalvelut. Reitit kulkevat maanteillä tai metsäpoluilla.

Katso reittikuvaukset ja kartat alta ja lähde tutustumaan Geoparkiin pyöräillen. Kaikki Geoparkin nähtävyydet, kohteet ja reitit löydät Näe ja koe -sivuilta, kahvilat ja ravintolat Palvelut-sivuilta.

Geoparkin pyöräilyreittejä ja pyörämatkailupalveluja kehitetään maaseuturahoitteisessa Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta Geoparkin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

 

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 28.8.-5.9.2021 “Tervetuloa pyöräilijä” -pääteemalla. Pyöräilyviikolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä. Lue lisää Pyöräilyviikon verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Muistathan käyttää pyöräretkelläsi kypärää ja tarvittaessa ajovaloja. Kattavat pyöräilijän turvallisuusohjeet löydät Liikenneturvan verkkosivuilta. Huomioithan myös Suupohjan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan ajankohtaiset koronaepidemiaohjeet sen mukaan, minne pyöräretkesi suuntautuu.

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lumoudu Geoparkista jo etukäteen In a blink of an eye -videon avulla. “Mikä meille on silmänräpäys, on geologisesti aivan muuta.”

Kuva: Terttu Hermansson, Annen Taidekahvila, Karvia

Maanteillä ja maalaismaisemissa pyöräillen

Jokia ja harjuja Honkajoella

Honkajoella pysähdytään retken aluksi katsomaan kaunista pientä kirkkoa sekä Karvianjoen ylittävällä Lankosken sillalla hienoa talonpoikaismiljöötä. Reitti jatkuu Karvianjokilaakson peltomaisemissa, mistä noustaan mäntykankaille.

Reitiltä voi poiketa n. 12 km päähän Huidankeitaan lintutornille. Tornista voi ihastella Huidankeidasta, joka lukeutuu Etelä-Suomen näyttävimpiin keidassoihin. Kodesjärveltä palataan Kodesjokea seuraillen takaisin Honkajoen keskustaan. Retken päätteeksi kannattaa syödä Honkahovissa.  

Reitin pituus on n. 28 km. Honkala on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Aili Raudla-Majakangas / Mediapalvelu Maili, Honkajoki

Isojoella viehättäviä maalaismaisemia

Isojoella poljetaan halki kauniiden maalaismaisemien keskustasta Iivarinkylään, Kodesjärven ympäri ja kangasmetsien kautta takaisin Isojokilaakson maisemiin ja keskustaan.

Isojoen keskustassa on upea C.L. Engelin suunnittelema kirkko. Keskustassa on myös Maailman suurin perunankuorimaveitsi -patsas, joka kertoo alueen perunanviljelyperinteestä. Suupohjan panimon myymälästä voi ostaa mukaan alueen perinnejuomaa sahtia. Isojoen reitti yhdistyy Honkajoen reittiin Kodesjärven kaakkoispuolella. Retken jälkeen kannattaa syödä Cafe Meteorassa

Reitin pituus on n. 27 km. Cafe Meteora on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Isojoki

Harjuluontoa ja järvimaisemia Jämijärvellä 

Jämijärvellä tutustutaan Jämin alueen ykkösluontokohteisiin; Satakunnan korkeimpaan kohtaan Soininharjuunainutlaatuisiin Uhri- ja Kylmänmyllynlähteisiin sekä Hämeenkankaan suurimpaan suppaan Koivistonvatiin.

Keskustassa kannattaa käydä katsomassa Jämijärven kirkkoympäristöä 1800-luvun rakennuksineen. Poikkea retkellä Rajalahden luomutilan tilamyymälässä ja syö retken päätteeksi Lomahotelli Jämillä. Ennen pyöräretkeä päivä alkaa Luomajärven Kievarin luksusaamiaisella.

Reitin pituus on n. 30 km. Jämi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Uhrilähde

Kankaanpäässä kasarmialueen kautta Kunkulle

Kankaanpäässä poljetaan Niinisaloon tutustumaan varuskunnan valtakunnallisesti merkittävään, 1930-luvun funktionalismia edustavaan arkkitehtuuriin. Niinisalossa suosittelemme vierailua Kankaanpään kaupunginmuseossa ja sen ajankohtaisessa, Kankaanpään modernista arkkitehtuurista kertovassa näyttelyssä.

Sotilaskodissa kannattaisi ehdottomasti poiketa kahvilla, jos se ei olisi koronan vuoksi suljettu. Varuskunta-alueelta jatketaan Taulunkylän sekä Vihun kautta Kuninkaanlähteelle eli Kunkulle.

Kankaanpään keskustaan palataan Ruokojärven kulttuurimaiseman kautta. Keskustassa tutustutaan vielä ainutlaatuiseen Taidekehään ja Kankaanpään punatiiliarkkitehtuuriin. Retken päätteeksi herkutellaan hyvällä omallatunnolla Kahvila-Konditoria Postellissa torin laidalla tai Kuntoutuskeskus Kankaanpään ravintolassa

Reitin pituus on n. 31 km. Kankaanpään linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, Kankaanpään Taidekehä

Susiluolan salaisuuksia Karijoella

Karijoen reitti lähtee Susiluolan opastuskeskukselta (avoinna tilauksesta), jonka näyttely kertoo Susiluolan historiasta. Onko Susivuoren laella sijaitseva luola ollut neandertalilaisten asuinpaikka? Prosin taloa ja kirkkoa kannattaa käydä katsomassa Ylikylään mennessä. Ylikylästä voi poiketa Iso-Kakkorille.

Alakylään ajetaan Peurajärven ja kotiseutumuseon kautta. Alakylästä jatketaan Susiluolalle, jonne voi ajaa pyörällä perille. Pyörän voi jättää myös ensimmäiselle parkkipaikalle ja kävellä polkua pitkin Susivuoren näkötornille ja sieltä Susiluolalle. Susiluolalta palataan Karijoen keskustaan.

Reitin pituus on n. 23 km. Susiluolan opastuskeskus on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Susiluola

Komea Hyypänjokilaakson maisema-alue Kauhajoella 

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson maisema-alueella laakson itälaitaa Panttikylään Hyypän näkötornille, mistä avautuvat näkymät hienoon kulttuurimaisemaan. Kallioperän ruhjeeseen syntynyt jokilaakso on yksi Länsi-Suomen hienoimmista ja suurimmista luonnonmuodostumista. Reitti palaa upeaan Hämes-Havusen talonpoikaismiljööseen Laakson lenkki -patikkareittiä seuraillen. Reitti on ajettavissa maastopyörällä.

Reitin pituus on n. 27 km. Hämes-Havunen on hyvä lähtöpiste retkelle. Retken jälkeen kannattaa herkutella Valkoisessa Puussa tai Kotipadassa.

Reitti Google-kartalla on viitteellinen ja kulkee teitä pitkin. Reitti (Laakson lenkki) Hyypänjokilaakson keskiosissa esitetään tarkemmin Hyypänlaakson kävelyreitistö -kartalla.

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa ja ITE-taidetta Karviassa

Karvian keskustassa pysähdytään ensin katsomaan kirkon seutua ja jatketaan maalaismaisemien halki kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Pohjankankaalla poljetaan keskiaikaista Kyrönkankaantietä pitkin. Upealla Kauhanevalla pysähdytään hienoissa kansallispuistokohteissa Kauhalammilla ja luontotornissa.

Nummikankaalta poljetaan läpi maalaiskylien takaisin Karvian keskustaan. Matkalla voi ihastella ITE-taidetta teiden varsilla. Retken jälkeen kannattaa syödä Annen Taidekahvilassa tai Kotipadassa

Reitin pituus on n. 38 km. Karvian kunnantalo on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

Kihniössä Kankarinjärven ympäri

Kihniössä kierretään kaunis Kankarinjärvi. Koskenkylässä ylitetään Koskelanjoki Markkulan museosiltaa pitkin. Reittiä edetään järven tuntumassa maalaismaisemissa Kihniön keskustaan, missä kannattaa käydä katsomassa Puumilan Taitotalon miljöötä sekä kirkkoa.

Retken päätteeksi syödään Ravintola Pyhäniemessä. Pyöräilyn jälkeen voi poiketa myös Aitonevan turvemuseolla. Museo on syksyllä suljettu, mutta alueen ympäristöpolkuun ja konenäyttelyyn voi tutustua vapaasti.

Reitin pituus on n. 28 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, pyörä e-bike Holidays

Parkanossa metsäisiä maalaismaisemia parhaimmillaan

Parkanossa poljetaan keskustasta Lapinnevalle ohi turvetuotantoalueen ja Harjulammen uimarannan Vuorijärven ympäristön maalaismaisemiin. Vuorijoen kylässä on hienoja metsämaisemia. Parkanon keskustaan palatessa poiketaan Haapaslammelle komean ja koskisen Viinikanjoen rantaan, mistä noustaan kirkonmäelle katsomaan kirkkoa sekä graniittista kellotapulia ja entistä viljamakasiinia, joka palvelee nykyisin kotiseutumuseona.

Parkanon keskustassa tutustutaan ITE-taideteoksiin, joita on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Retken päätteeksi kannattaa syödä Kahvila Käenkulmassa tai Raijanholvissa. Raijanholvista ja Raamikosta voi ostaa mukaan yritysten omia Geopark-tuotteita. Retken jälkeen voi poiketa monipuolisella metsämuseon alueella Kaitojen vetten maisemissa.

Reitin pituus on n. 25 km. Parkanon linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki     

Erämaista luontoa ja perinteisiä kylämaisemia Siikaisissa  

Siikaisissa poljetaan Siikaisjärven länsipuolta Leppijärven kylään, jossa voi ihastella vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria ja perinneympäristöjä. Leppijärveltä poiketaan Katselmankalliolle, jossa voi nauttia eväät taukopaikalla. Luontotornista aukeavat näkymät ympäröiviin metsiin ja niiden takana siintävälle laajalle Haapakeitaan soidensuojelualueelle.

Matkaa jatketaan läpi vaihtelevien siikaislaisten maalaismaisemien aina Siikaisten kirkon seudulle asti. Kotiseutumuseossa on kaunis, perinteinen lasikuisti. Kirkko on kookas ja komea. Retken jälkeen kannattaa syödä Matkailukeskus Eteläpäässä. Retken jälkeen suosittelemme poikkeamaan myös Liljan Lankakaupassa ja Kahvilassa.

Koko reitin pituus on n. 63 km. Reitin voi jakaa myös kahteen osaa ja palata Pyntäisistä keskustaan, jolloin pohjoisemman reitin pituus on n. 41 km ja eteläisemmän n. 34 km. Matkailukeskus Eteläpää on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Leppijärvi

Poluilla ja metsäteillä maastopyöräillen

GeoBike-maastopyöräilyreitti Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuiston GeoBike-reitti yhdistää kansallispuiston hienoimmat käyntikohteet: Lauhanvuoren laen, Kaivolammin, Spitaalijärven, Kivijadan ja Aumakiven.

GeoBike-reitin voi aja kokonaan tai jakaa sen kahteen pienempään, kahdeksan ja 16 km pituiseen lenkkiin. Retkellä kannattaa syödä Lauhansarven ravintolassa. eBike Adventures ja Isojoen eläinhoitola vuokraavat polkupyöriä.

Reitin pituus on yhteensä n. 35 km. Lauhanvuoren laki ja Lauhansarven luontomatkailukeskus ovat hyviä lähtöpisteitä retkelle. 

GeoBike-reitti Metsähallituksen kartoilla 

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hienoa harjumaastoa Pirkan uralla

Pirkan ura on Etelä-Suomessa harvinainen ympärivuotinen pitkä monikäyttöreitti, joka kulkee pääosin helppokulkuisissa ja näyttävissä harjumaastoissa. Pirkan uran kesäosuus kulkee Niinisalosta Jämin kautta Hämeenkyröön. Reitti on merkitty reittiviitoin ja sinisillä maastopyöräreittimerkeillä. Reittimerkintöjä uudistetaan parhaillaan.

Hämeenkankaalla kulkeva reitin osuus on n. 23 km pitkä. Geopark-alueen ulkopuolella reitti jatkuu Ikaalisten Vatulanharjun ja Hämeenkyrön Ulvaanharjun ja lentokentän kautta Hämeenkyröön n. 25 km. Reitin varrella voi syödä Lomahotelli Jämillä

Reitti Retkikartalla 

Kuva: Juha Viitala, Hämeenkangas

Kihniössä Pyhäniemestä Käskyvuorelle maastopyöräillen 

Kihniössä maastopyöräillään monipuolisten palvelujen Pyhäniemestä korkealle Käskyvuorelle, jonka näkötornista avautuvat maisemat Etelä-Pohjanmaan puolelle. Käskyvuorella on hienot, Kihniön kunnan ylläpitämät taukopaikkarakenteet. Tarkemmat tiedot Pyhäniemi-Käskyvuori -liikuntareitistä löytyvät Kihniön kunnan verkkosivuilta.

Reitin voi ajaa edestakaisin liikuntareittiä pitkin. Suosittelemme vaihtoehtona paluumatkaa tietä pitkin, jolloin pääsee ihastelemaan myös Kihniön kauniita maalaismaisemia. Herkuttele retken päätteeksi Ravintola Pyhäniemessä.   

Reitin pituus edestakaisin liikuntareittiä pitkin on n. 42 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Kihniön kunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon maastopyöräillen

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson halki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon. Kauhaneva lukeutuu eteläisen Suomen suoluonnon helmiin, Katikankanjoni on kiehtova kuusikkokuru puroineen. Alueen erikoiset kulttuurikohteet, Kammi-kylä ja Alpon savanni, eivät jää kauas reitistä. Retkellä kannattaa syödä Nummijärvi Campingin Nummibaarissa

Koko reitin pituus Hämes-Havusesta Kauhanevalle ja takaisin Nummijärvellä poiketen on n. 88 km. Lyhyempi lenkki esim. Hämes-Havusesta Katikankanjoniin ja takaisin on pituudeltaan n. 48 km. Hämes-Havusen upea talonpoikaismiljöö on hyvä lähtöpiste retkelle.

Maastopyöräilyreitti Hyypänjokilaakson neuvottelukunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #sdgs2030 #cyclingtourism #pyörämatkailu #pyöräilyviikko2021 #isojoki #jämijärvi #kankaanpää #karijoki #karvia #kauhajoki #kihniö #parkano #siikainen

Pääkuva: Terttu Hermansson, Kihniö

Väliotsikkokuvat: Pasi Talvitie

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Ihastele maisemia, tutustu kohteisiin ja nauti pyöräilystä syksyisessä Geoparkissa!

Innostavia koululaisretkiä Geoparkissa

Geopark tarjoaa monipuolisia ja innostavia mahdollisuuksia koululaisten retkipäiviin ja pidempiinkin leirikouluihin. Kihniön koululaiset viettivät toukokuun lopulla mukavan keväisen päivän Jämillä Hämeenkankaalla.

Retkillä tutustutaan Geoparkiin

Geopark-retkillä tutustutaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja samalla opitaan liikkumaan luonnossa. Geoparkissa voi tehdä päiväretken yhteen kohteeseen tai järjestää pidemmän leirikoulun ja vierailla useissa kohteissa. Alueen yritykset tarjoavat koululaisryhmille laadukkaita palveluja välinevuokrauksesta ohjattuihin retkiin sekä ruokailuista majoitukseen. Lue lisää retkivinkeistä kohteittain.

Kuva: Sofia Sillanpää

Koululaiset Geopark-retkellä Jämillä

Kihniön koululaiset tekivät keväisen päiväretken Jämille Hämeenkankaalle. Oppilaille esiteltiin etukäteen alueen monipuolista aktiviteettitarjontaa, josta he valitsivat yhdessä mieluisimmat. Retkipäivä rakennettiin liikunnallisen ohjelman ympärille. Samalla oli tavoitteena oppia Geoparkista ja alueen ainutlaatuisesta luonnosta.

Kuva: Pasi Talvitie

Maastopyörillä ykkösluontokohteisiin

Aamupäivän aktiviteetiksi valikoitui maastopyöräretki. Jämi Maiden vuokraamien sähköavusteisten läskipyörien hauskuus yllätti koululaiset, ja pyöräily herätti suurta innostusta jo pyörien säätö- ja testausvaiheessa ennen varsinaisen retken alkua. Hämeenkankaan helppokulkuinen ja mukava polkuverkosto mahdollistaa onnistuneet maastopyöräretket myös ensikertalaisille.

Kuva: Pasi Talvitie

Jämi Maiden asiantunteva ja innostava pyöräilyopas johdatti joukkion ensin Soininharjun laelle, jossa ihasteltiin korkealta harjun päältä avautuvia maisemia. Polkijoiden jono suuntasi tämän jälkeen neulaspolkuja pitkin alueen suosituimpiin luonnonnähtävyyksiin. Niiniharjun laen arvokkaan metsäalueen ohi kurvattiin kohti Hämeenkankaan suurinta suppaa, Koivistonvatia.

Kuva: Laura Koivumäki

Suomen hienoimpiin lukeutuvat lähteet Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat Hämeenkankaalla. Lähteillä kuultiin niihin liittyviä tarinoita ja virkistäydyttiin raikasta vettä hörppien. Paluumatkalla lähteiltä Jämille voi valita jyrkkiäkin ylämäkiä, joilla pääsee tosissaan testaamaan, kuinka sähköavusteisuus vaikuttaa polkemiseen. Ryhmä piti maastopyöräilyä ihan parhaana retkiohjelmana.

Kuva: Terttu Hermansson

Kiipeilyä ja golfailua

Pyöräilyn jälkeen olikin nälkä, ja vatsat täytettiin Lomahotelli Jämin lounaspöydän maistuvilla antimilla. Lounaan jälkeen suunnattiin Jämi Maiden Seikkailupuistoon, jossa kiipeiltiin korkealla puiden latvustojen lomassa. Seikkailupuistossa on viisi eritasoista rataa, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Puiston ylpeys on Suomen pisin vaijeriliukurata. Koululaiset pitivät kovasti myös kiipeilystä. Kiipeilyn lisäksi minigolfailtiin rennosti ja heiteltiin frisbeeta radalla. Iltapäivällä tunnin matka takaisin kotiin taittui mukavasti paikallisen tilauskuljetuksen kyydillä.

Kuva: Jämi Maat

Koko ryhmä, niin oppilaat kuin opettaja ja ohjaajakin, pitivät Jämin retkipäivää onnistuneena. Sen lisäksi, että retkellä oli mukavaa, päivän aikana opittiin uutta omasta Geoparkista ja sen ainutlaatuisuudesta.

Koululaisten Geopark-retkipäivää pilotoitiin Leader-rahoitteisessa Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hankkeessa, josta maksettiin osa retken kustannuksista.

Teksti: Laura Koivumäki

Kuva: Terttu Hermansson

Pääkuva: Terttu Hermansson

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

GEOPARK TARJOAA KOULULAISRYHMILLE MONIPUOLISIA RETKIMAHDOLLISUUKSIA