Pyöräilyviikko Geoparkissa

Geoparkissa vietetään Pyöräilyviikon pyörämatkailupäivää omatoimisilla pyöräretkillä. Tutustu Geoparkiin sekä sen kohteisiin ja palveluihin pyöräillen!

Geopark-kuntien paikalliset pyöräilylenkit sekä alueen maastopyöräilyreitit yhdistävät kiinnostavimmat käyntikohteet, kauneimmat maisemat ja parhaat kahvila- ja ravintolapalvelut. Reitit kulkevat maanteillä tai metsäpoluilla.

Katso reittikuvaukset ja kartat alta ja lähde tutustumaan Geoparkiin pyöräillen. Kaikki Geoparkin nähtävyydet, kohteet ja reitit löydät Näe ja koe -sivuilta, kahvilat ja ravintolat Palvelut-sivuilta.

Geoparkin pyöräilyreittejä ja pyörämatkailupalveluja kehitetään maaseuturahoitteisessa Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta Geoparkin verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

 

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 28.8.-5.9.2021 “Tervetuloa pyöräilijä” -pääteemalla. Pyöräilyviikolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä. Lue lisää Pyöräilyviikon verkkosivuilta.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Muistathan käyttää pyöräretkelläsi kypärää ja tarvittaessa ajovaloja. Kattavat pyöräilijän turvallisuusohjeet löydät Liikenneturvan verkkosivuilta. Huomioithan myös Suupohjan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan ajankohtaiset koronaepidemiaohjeet sen mukaan, minne pyöräretkesi suuntautuu.

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Lumoudu Geoparkista jo etukäteen In a blink of an eye -videon avulla. “Mikä meille on silmänräpäys, on geologisesti aivan muuta.”

Kuva: Terttu Hermansson, Annen Taidekahvila, Karvia

Maanteillä ja maalaismaisemissa pyöräillen

Jokia ja harjuja Honkajoella

Honkajoella pysähdytään retken aluksi katsomaan kaunista pientä kirkkoa sekä Karvianjoen ylittävällä Lankosken sillalla hienoa talonpoikaismiljöötä. Reitti jatkuu Karvianjokilaakson peltomaisemissa, mistä noustaan mäntykankaille.

Reitiltä voi poiketa n. 12 km päähän Huidankeitaan lintutornille. Tornista voi ihastella Huidankeidasta, joka lukeutuu Etelä-Suomen näyttävimpiin keidassoihin. Kodesjärveltä palataan Kodesjokea seuraillen takaisin Honkajoen keskustaan. Retken päätteeksi kannattaa syödä Honkahovissa.  

Reitin pituus on n. 28 km. Honkala on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Aili Raudla-Majakangas / Mediapalvelu Maili, Honkajoki

Isojoella viehättäviä maalaismaisemia

Isojoella poljetaan halki kauniiden maalaismaisemien keskustasta Iivarinkylään, Kodesjärven ympäri ja kangasmetsien kautta takaisin Isojokilaakson maisemiin ja keskustaan.

Isojoen keskustassa on upea C.L. Engelin suunnittelema kirkko. Keskustassa on myös Maailman suurin perunankuorimaveitsi -patsas, joka kertoo alueen perunanviljelyperinteestä. Suupohjan panimon myymälästä voi ostaa mukaan alueen perinnejuomaa sahtia. Isojoen reitti yhdistyy Honkajoen reittiin Kodesjärven kaakkoispuolella. Retken jälkeen kannattaa syödä Cafe Meteorassa

Reitin pituus on n. 27 km. Cafe Meteora on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Isojoki

Harjuluontoa ja järvimaisemia Jämijärvellä 

Jämijärvellä tutustutaan Jämin alueen ykkösluontokohteisiin; Satakunnan korkeimpaan kohtaan Soininharjuunainutlaatuisiin Uhri- ja Kylmänmyllynlähteisiin sekä Hämeenkankaan suurimpaan suppaan Koivistonvatiin.

Keskustassa kannattaa käydä katsomassa Jämijärven kirkkoympäristöä 1800-luvun rakennuksineen. Poikkea retkellä Rajalahden luomutilan tilamyymälässä ja syö retken päätteeksi Lomahotelli Jämillä. Ennen pyöräretkeä päivä alkaa Luomajärven Kievarin luksusaamiaisella.

Reitin pituus on n. 30 km. Jämi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Uhrilähde

Kankaanpäässä kasarmialueen kautta Kunkulle

Kankaanpäässä poljetaan Niinisaloon tutustumaan varuskunnan valtakunnallisesti merkittävään, 1930-luvun funktionalismia edustavaan arkkitehtuuriin. Niinisalossa suosittelemme vierailua Kankaanpään kaupunginmuseossa ja sen ajankohtaisessa, Kankaanpään modernista arkkitehtuurista kertovassa näyttelyssä.

Sotilaskodissa kannattaisi ehdottomasti poiketa kahvilla, jos se ei olisi koronan vuoksi suljettu. Varuskunta-alueelta jatketaan Taulunkylän sekä Vihun kautta Kuninkaanlähteelle eli Kunkulle.

Kankaanpään keskustaan palataan Ruokojärven kulttuurimaiseman kautta. Keskustassa tutustutaan vielä ainutlaatuiseen Taidekehään ja Kankaanpään punatiiliarkkitehtuuriin. Retken päätteeksi herkutellaan hyvällä omallatunnolla Kahvila-Konditoria Postellissa torin laidalla tai Kuntoutuskeskus Kankaanpään ravintolassa

Reitin pituus on n. 31 km. Kankaanpään linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, Kankaanpään Taidekehä

Susiluolan salaisuuksia Karijoella

Karijoen reitti lähtee Susiluolan opastuskeskukselta (avoinna tilauksesta), jonka näyttely kertoo Susiluolan historiasta. Onko Susivuoren laella sijaitseva luola ollut neandertalilaisten asuinpaikka? Prosin taloa ja kirkkoa kannattaa käydä katsomassa Ylikylään mennessä. Ylikylästä voi poiketa Iso-Kakkorille.

Alakylään ajetaan Peurajärven ja kotiseutumuseon kautta. Alakylästä jatketaan Susiluolalle, jonne voi ajaa pyörällä perille. Pyörän voi jättää myös ensimmäiselle parkkipaikalle ja kävellä polkua pitkin Susivuoren näkötornille ja sieltä Susiluolalle. Susiluolalta palataan Karijoen keskustaan.

Reitin pituus on n. 23 km. Susiluolan opastuskeskus on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Susiluola

Komea Hyypänjokilaakson maisema-alue Kauhajoella 

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson maisema-alueella laakson itälaitaa Panttikylään Hyypän näkötornille, mistä avautuvat näkymät hienoon kulttuurimaisemaan. Kallioperän ruhjeeseen syntynyt jokilaakso on yksi Länsi-Suomen hienoimmista ja suurimmista luonnonmuodostumista. Reitti palaa upeaan Hämes-Havusen talonpoikaismiljööseen Laakson lenkki -patikkareittiä seuraillen. Reitti on ajettavissa maastopyörällä.

Reitin pituus on n. 27 km. Hämes-Havunen on hyvä lähtöpiste retkelle. Retken jälkeen kannattaa herkutella Valkoisessa Puussa tai Kotipadassa.

Reitti Google-kartalla on viitteellinen ja kulkee teitä pitkin. Reitti (Laakson lenkki) Hyypänjokilaakson keskiosissa esitetään tarkemmin Hyypänlaakson kävelyreitistö -kartalla.

Kuva: Terttu Hermansson, Hyypänjokilaakso

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa ja ITE-taidetta Karviassa

Karvian keskustassa pysähdytään ensin katsomaan kirkon seutua ja jatketaan maalaismaisemien halki kohti Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa. Pohjankankaalla poljetaan keskiaikaista Kyrönkankaantietä pitkin. Upealla Kauhanevalla pysähdytään hienoissa kansallispuistokohteissa Kauhalammilla ja luontotornissa.

Nummikankaalta poljetaan läpi maalaiskylien takaisin Karvian keskustaan. Matkalla voi ihastella ITE-taidetta teiden varsilla. Retken jälkeen kannattaa syödä Annen Taidekahvilassa tai Kotipadassa

Reitin pituus on n. 38 km. Karvian kunnantalo on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

Kihniössä Kankarinjärven ympäri

Kihniössä kierretään kaunis Kankarinjärvi. Koskenkylässä ylitetään Koskelanjoki Markkulan museosiltaa pitkin. Reittiä edetään järven tuntumassa maalaismaisemissa Kihniön keskustaan, missä kannattaa käydä katsomassa Puumilan Taitotalon miljöötä sekä kirkkoa.

Retken päätteeksi syödään Ravintola Pyhäniemessä. Pyöräilyn jälkeen voi poiketa myös Aitonevan turvemuseolla. Museo on syksyllä suljettu, mutta alueen ympäristöpolkuun ja konenäyttelyyn voi tutustua vapaasti.

Reitin pituus on n. 28 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Pasi Talvitie, pyörä e-bike Holidays

Parkanossa metsäisiä maalaismaisemia parhaimmillaan

Parkanossa poljetaan keskustasta Lapinnevalle ohi turvetuotantoalueen ja Harjulammen uimarannan Vuorijärven ympäristön maalaismaisemiin. Vuorijoen kylässä on hienoja metsämaisemia. Parkanon keskustaan palatessa poiketaan Haapaslammelle komean ja koskisen Viinikanjoen rantaan, mistä noustaan kirkonmäelle katsomaan kirkkoa sekä graniittista kellotapulia ja entistä viljamakasiinia, joka palvelee nykyisin kotiseutumuseona.

Parkanon keskustassa tutustutaan ITE-taideteoksiin, joita on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Retken päätteeksi kannattaa syödä Kahvila Käenkulmassa tai Raijanholvissa. Raijanholvista ja Raamikosta voi ostaa mukaan yritysten omia Geopark-tuotteita. Retken jälkeen voi poiketa monipuolisella metsämuseon alueella Kaitojen vetten maisemissa.

Reitin pituus on n. 25 km. Parkanon linja-autoasema on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Antti Luusalo, Viinikanjoki     

Erämaista luontoa ja perinteisiä kylämaisemia Siikaisissa  

Siikaisissa poljetaan Siikaisjärven länsipuolta Leppijärven kylään, jossa voi ihastella vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria ja perinneympäristöjä. Leppijärveltä poiketaan Katselmankalliolle, jossa voi nauttia eväät taukopaikalla. Luontotornista aukeavat näkymät ympäröiviin metsiin ja niiden takana siintävälle laajalle Haapakeitaan soidensuojelualueelle.

Matkaa jatketaan läpi vaihtelevien siikaislaisten maalaismaisemien aina Siikaisten kirkon seudulle asti. Kotiseutumuseossa on kaunis, perinteinen lasikuisti. Kirkko on kookas ja komea. Retken jälkeen kannattaa syödä Matkailukeskus Eteläpäässä. Retken jälkeen suosittelemme poikkeamaan myös Liljan Lankakaupassa ja Kahvilassa.

Koko reitin pituus on n. 63 km. Reitin voi jakaa myös kahteen osaa ja palata Pyntäisistä keskustaan, jolloin pohjoisemman reitin pituus on n. 41 km ja eteläisemmän n. 34 km. Matkailukeskus Eteläpää on hyvä lähtöpiste retkelle.

Kohteet ja reitti Google-kartalla

Kuva: Terttu Hermansson, Leppijärvi

Poluilla ja metsäteillä maastopyöräillen

GeoBike-maastopyöräilyreitti Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuiston GeoBike-reitti yhdistää kansallispuiston hienoimmat käyntikohteet: Lauhanvuoren laen, Kaivolammin, Spitaalijärven, Kivijadan ja Aumakiven.

GeoBike-reitin voi aja kokonaan tai jakaa sen kahteen pienempään, kahdeksan ja 16 km pituiseen lenkkiin. Retkellä kannattaa syödä Lauhansarven ravintolassa. eBike Adventures ja Isojoen eläinhoitola vuokraavat polkupyöriä.

Reitin pituus on yhteensä n. 35 km. Lauhanvuoren laki ja Lauhansarven luontomatkailukeskus ovat hyviä lähtöpisteitä retkelle. 

GeoBike-reitti Metsähallituksen kartoilla 

Kuva: Terttu Hermansson, GeoBike-reitti, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hienoa harjumaastoa Pirkan uralla

Pirkan ura on Etelä-Suomessa harvinainen ympärivuotinen pitkä monikäyttöreitti, joka kulkee pääosin helppokulkuisissa ja näyttävissä harjumaastoissa. Pirkan uran kesäosuus kulkee Niinisalosta Jämin kautta Hämeenkyröön. Reitti on merkitty reittiviitoin ja sinisillä maastopyöräreittimerkeillä. Reittimerkintöjä uudistetaan parhaillaan.

Hämeenkankaalla kulkeva reitin osuus on n. 23 km pitkä. Geopark-alueen ulkopuolella reitti jatkuu Ikaalisten Vatulanharjun ja Hämeenkyrön Ulvaanharjun ja lentokentän kautta Hämeenkyröön n. 25 km. Reitin varrella voi syödä Lomahotelli Jämillä

Reitti Retkikartalla 

Kuva: Juha Viitala, Hämeenkangas

Kihniössä Pyhäniemestä Käskyvuorelle maastopyöräillen 

Kihniössä maastopyöräillään monipuolisten palvelujen Pyhäniemestä korkealle Käskyvuorelle, jonka näkötornista avautuvat maisemat Etelä-Pohjanmaan puolelle. Käskyvuorella on hienot, Kihniön kunnan ylläpitämät taukopaikkarakenteet. Tarkemmat tiedot Pyhäniemi-Käskyvuori -liikuntareitistä löytyvät Kihniön kunnan verkkosivuilta.

Reitin voi ajaa edestakaisin liikuntareittiä pitkin. Suosittelemme vaihtoehtona paluumatkaa tietä pitkin, jolloin pääsee ihastelemaan myös Kihniön kauniita maalaismaisemia. Herkuttele retken päätteeksi Ravintola Pyhäniemessä.   

Reitin pituus edestakaisin liikuntareittiä pitkin on n. 42 km. Pyhäniemi on hyvä lähtöpiste retkelle. 

Kohteet ja reitti Kihniön kunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Käskyvuori

Hyypänjokilaakson maisema-alueelta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon maastopyöräillen

Kauhajoella poljetaan Hyypänjokilaakson halki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon. Kauhaneva lukeutuu eteläisen Suomen suoluonnon helmiin, Katikankanjoni on kiehtova kuusikkokuru puroineen. Alueen erikoiset kulttuurikohteet, Kammi-kylä ja Alpon savanni, eivät jää kauas reitistä. Retkellä kannattaa syödä Nummijärvi Campingin Nummibaarissa

Koko reitin pituus Hämes-Havusesta Kauhanevalle ja takaisin Nummijärvellä poiketen on n. 88 km. Lyhyempi lenkki esim. Hämes-Havusesta Katikankanjoniin ja takaisin on pituudeltaan n. 48 km. Hämes-Havusen upea talonpoikaismiljöö on hyvä lähtöpiste retkelle.

Maastopyöräilyreitti Hyypänjokilaakson neuvottelukunnan kartalla 

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhaneva

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #sdgs2030 #cyclingtourism #pyörämatkailu #pyöräilyviikko2021 #isojoki #jämijärvi #kankaanpää #karijoki #karvia #kauhajoki #kihniö #parkano #siikainen

Pääkuva: Terttu Hermansson, Kihniö

Väliotsikkokuvat: Pasi Talvitie

Viimeinen kuva: Terttu Hermansson

Ihastele maisemia, tutustu kohteisiin ja nauti pyöräilystä syksyisessä Geoparkissa!

Geopark − Kesäretkeilijän unelmakohde

Kesäinen Geopark tarjoaa retkeilijöille ja matkailijoille parastaan. Alueen ainutlaatuinen luonto ja houkutteleva kulttuuritarjonta kutsuvat tutustumaan UNESCO-kohteeseemme.

Geoparkin kesässä tuoksuu suopursu ja maistuu mustikka 

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark on soiden Geopark. Alkukesästä retkipoluilla ilman täyttää huumaava suopursun tuoksu. Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Lue lisää lapsiperheille suunnatusta suoretkiesitteestämme.

Kuva: Laura Koivumäki, Hämeenkangas

Geoparkin luontoon ja kiehtoviin kohteisiin voit tutustua esimerkiksi patikoiden, pyöräillen tai meloen. Lue lisää Geoparkin reiteistä Reittien Geopark -sivulta. Palveluntarjoajat opastettuihin retkiin ja välinevuokraukseen löydät Palvelut-sivultamme.

Ihmettele alueen asukkaiden luovuutta Taiteiden reitillä tai tee kierros kirkkojemme kautta. Tutustu kaikkiin kohteisiimme Näe ja koe -sivuilla ja suunnittele oma elämyksellinen retkesi.

Kuva: Korsuretket

Aurinkoisena, lämpimänä kesäpäivänä retkeillessä voi tulla hiki. Pulahda välillä virkistävälle uinnille lampeen, järveen tai verkkaisesti virtaavaan jokeen.

Esimerkiksi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston Kauhalammilla ja Lauhanvuoren kansallispuiston Spitaalijärvellä pääset pulahtamaan veteen laiturilta. Nämä kansallispuistojen uimapaikat eivät kuitenkaan ole virallisia uimapaikkoja. Lue lisää digilehdestämme.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Vietä yösi teltassa tai riippumatossa ja koe Geoparkin kesäöiden ja varhaisten aamujen taianomainen tunnelma. Telttapaikat, laavut ja muut leiriytymispaikat löydät Retkikartalta. Huomaathan, että suojelualueilla leiriytyminen on sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla.

Kohdekohtaiset ohjeet löydät Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkosivuilta. Myös leirintäalueet ovat loistava vaihtoehto telttailijalle. Geoparkin leirintäalueet löydät Majoitus-sivultamme

Kuva: Sofia Sillanpää, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Kesän edetessä Geoparkin metsät tarjoilevat ylenmäärin mustikkaa. Popsi marjat suoraan suuhusi ja poimi osa myös mukaasi. Valmista mustikoista piirakka nuotiolla vaikkapa partiolaisten ohjeen mukaan. Lue lisää Geoparkin metsien ja soiden antimista artikkelistamme.

Kuva: Terttu Hermansson

Koe Geoparkin kesä pyöräillen

Geoparkiin ja sen kohteisiin tutustut mukavasti pyöräillen. Koko Geopark-alueen kattavaa pyöräilyreitistöä kehitetään parhaillaan, ja reitistön odotetaan olevan käytettävissä ensi vuonna. Geoparkin maastopyöräilyreiteistä voit lukea verkkosivuiltamme ja digilehdestämme.

Kuva: Juha Viitala, Hämeenkangas

Voit vuokrata polkupyörän alueeltamme:

Kuva: Aurinkopalvelut Margit Hellgrén, Pyhäniemi

GEOPARKIN KESÄINEN LUONTO HURMAA KÄVIJÄN

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee eväsretkestä luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruoat nuotiolle valmiiksi toimitettuina tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista.  

Kuva: Pasi Talvitie

Geoparkissa on paljon hienoja taukopaikkoja, joissa voit tehdä tulet ja viettää aikaa nuotion äärellä. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla.

Geopark-alueen kotia, laavuja ja muita taukopaikkoja löydät Retkikartalta. Muista tulistelupaikoista löydät tietoa Geopark-kuntien omilta verkkosivuilta.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsuretket, Hämeenkangas

Kun luonto on kuivaa, maasto voi syttyä helposti palamaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Kesällä retkeilijöitä voi olla liikkeellä runsaastikin ja taukopaikoilla voi olla useitakin porukoita samanaikaisesti. Huomioithan turvavälit ja  koronavirusohjeet myös Geoparkin taukopaikoilla oleskellessasi.

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsuretket, Hämeenkangas

Muista retkietiketti

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettyinä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti.

Kulkemalla merkityillä reiteillä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla.

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Tee tulet ainoastaan taukopaikkojen merkityille nuotiopaikoille. Tarkista aina Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voimassa olevat varoitukset. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on ehdottomasti kielletty. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

VASTUULLINEN RETKEILIJÄ HUOMIOI LUONNON JA MUUT IHMISET

Ihanien kesätapahtumien ja parhaiden palvelujen Geopark

Geoparkin kesä on täynnä tapahtumia: ulkoilmakonsertteja ja kesäteatteria, taidetta ja urheilua monessa muodossa. Esimerkiksi Willi Karvia tarjoaa upeita konsertteja ja teatterielämyksiä 1600-luvun linnakkeesta inspiraationsa ammentaneessa Kulttuurikeskus Skantzissa

Koronapandemia vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen, joten varmistathan niiden toteutumisen ja erityisohjeet aina järjestäjien omilta sivuilta. Muista koronavirusohjeet myös Geoparkin tapahtumissa vieraillessasi.  

Kuva: Willi Karvia, Kulttuurikeskus Skantz

Alueen yritykset tarjoavat perheille ja pienille porukoille kohdennettuja turvallisia elämyksiä. Yritysten tarjonnan löydät sivustomme aktiviteetit-osion kautta. Elämyksiä ostat helposti myös Geoparkin verkkokaupasta. Geoparkin yhteistyökumppanit vastaavat tapahtumien järjestelyistä, joten varmista niiden toteutumisen ja erityisohjeet aina suoraan järjestäjiltä.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Kesäaikaan Geopark-alue on vilkkaimmillaan. Kahvilat, ravintolat, torit, putiikit, tilapuodit ja muut palvelut houkuttelevat matkailijoita ja alueen asukkaita runsaalla sesonkitarjonnallaan. Tasokkaita ja luonnonläheisiä palveluja on tarjolla niin päivämatkalaisille kuin pidempäänkin alueella lomaileville. Lue lisää ja inspiroidu Palvelut-sivullamme.

Kuva: Liljan Lankakauppa

Nauti Geoparkin kohteista ja reiteistä opastetulla retkellä. Yritykset vuokraavat välineitä, kuten kanootteja ja sähköavusteisia maastopyöriä myös omatoimiretkeilijöille. Saunominen ja hemmottelevat hoidot täydentävät luontoelämyksesi. Tutustu alueen monipuoliseen palvelutarjontaan Palvelut-sivuillamme

Kuva: Kurkikorven Mummola

Geoparkista löytyy majoitusvaihtoehtoja monenlaisiin tarpeisiin hotelleista hostelleihin ja mökeistä maaseutumajoitukseen. Alueella voit yöpyä elämyksellisesti myös hotellien Geopark-huoneissa, Tentsilessä tai AuroraHutissa. Majoitusvaihtoehdot löydät verkkosivuiltamme.

Kuva: Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Muutamia helmiä alueemme yritysten ajankohtaisesta tarjonnasta:

Maalaisromantiikkaa ja luontoelämyksiä Luomajärven Kievarissa

Luomajärven Kievari tarjoaa ihania hetkiä hevosten, ponien ja muiden kotieläinten kanssa aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Lue lisää Kievarin verkkosivuilta ja varaa oma elämyksesi. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Metsäretki poneilla tai hevosilla ratsastaen tai hevoskärryjen kyydissä laavulle nuotion äärelle herkuttelemaan
  • Maatilapäivä koko perheelle
  • Leppoisa sauvakävelyretki eväiden kera
  • Melontaretki luonnonkauniilla Jyllinjoella

Kuva: Luomajärven Kievari

Outarin terveysmetsä- ja värikasviretket kansallispuistossa

Outarin terveysmetsäretkillä Lauhanvuoren kansallispuistossa syvennytään kokemaan ja tarkkailemaan metsän hyvinvointivaikutuksia. Terveysmetsäkävelyn aikana edetään hitaasti, tehdään aisteja avaavia luontoharjoituksia ja nautitaan luonnosta. Retkiä järjestetään tilauksesta pienillekin ryhmille. Voit myös osallistua touko-heinäkuussa järjestettävään valmiiseen retkien sarjaan. Lue lisää ja osta retkesi Outarin verkkokaupasta.

Varaa jo myös Outarin värikasviretki heinäkuulle. Retkellä tunnistetaan värjäykseen sopivia kasveja ja tutustutaan useisiin värinäytteisiin. Oppaan kertoessa tarkemmin kasvivärjäyksestä nautitaan villiyrttiteestä ja rennosta tunnelmasta Lauhanvuoren kansallispuiston valoisilla mäntykankailla. Lue lisää ja osta retkesi Outarin verkkokaupasta.

Kuva: Outar

SyVillan puutarhan kevätleiri

SyVilla tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua entisen mäkituvan idyllisen pihapiirin kevätkunnostukseen touko-kesäkuun vaihteessa. Ohjelmassa on mm. perennapenkkien, kasvihuoneen ja kasvimaan kunnostusta sekä kesäkukkien istutusta ammattipuutarhurin opastuksella, hyönteishotellien ja linnunpönttöjen rakentamista sekä piha-aitojen maalausta.

Leirille voit osallistua joko yhtenä tai useampana päivänä. Hintaan sisältyy majoitus, ruokailut, rantasauna, kylpytynnyri ja ulkoporeallas sekä lauantaina 5.6.2021 savusauna. Lue lisää, toimi nopeasti ja osta leiripäiväsi SyVillan verkkokaupasta.

Kuva: SyVilla

Ostoksia ja elämyksiä viinitila Meggalassa

Venesjärven maalaiskylässä Kankaanpäässä sijaitsevan Viinitila Meggalan myymälästä voit ostaa tilan viinien lisäksi lähileipomon leipää, leivonnaisia, hunajaa, oluita, juustoja ja paikallisia käsitöitä. Kahvilassa voit nauttia pientä purtavaa, juustoannoksia, kahvia, viinejä, oluita ja muita virvokkeita. À la carte-annoksia tarjoillaan ravintolapäivinä sekä tilauksesta. 

Idyllisellä terassilla voit ihastella maalaismaisema sekä tilan kirsikkatarhaa. Meggalassa järjestetään myös mm. viinijoogaa, musiikkitapahtumia ja näyttelyitä. Lue lisää Meggalan verkkosivuilta.

Kuva: Viinitila Meggala

Parhaat luontolomat Lauhassa

Lauha tarjoaa yhteistyökumppaneineen tasokkaita majoitusvaihtoehtoja, herkullista ruokaa, saunaelämyksiä sekä luontoaktiviteetteja ja opastettuja retkiä Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa. 

Lauhansarven luontomatkailukeskus on monipuolinen luontoretkien tukikohta. Kangasjärven leirintäalue tarjoaa kirkkaine vesineen ja monipuolisine palveluineen todellisia elämyksiä koko perheelle. Honkahovissa ruokailet ja majoitut hotellissa matkasi varrella. Lue lisää Lauhan verkkosivuilta ja osta elämyksesi suoraan verkkokaupasta.

Kuva: Lauha

Herkuttelua sympaattisessa Postellissa 

Sympaattinen Kahvila-Konditoria Postelli entisessä punatiilisessä postitalossa Kankaanpään maineikkaan torin laidalla tarjoaa tuoreita, paikan päällä loihdittuja leivonnaisia, kuten herkullisia Geopark-leivoksia. 

Torstaisin ja kesälauantaisin voit nauttia torin tunnelmasta kahvilan terassilla. Kahvilan edustalla palvelee kesäisin jäätelökioski. Postellista ostat retkieväät myös mukaasi, ja tilausleivonnaisia voidaan toimittaa lyhyelläkin varoitusajalla. Kahvilassa on myynnissä käsitöitä. Kahvila toivottaa myös pyöräilijät tervetulleeksi, ja sillä on Tervetuloa pyöräilijä -tunnus. Lue lisää Postellin verkkosivuilta

Kuva: Kahvila-Konditoria Postelli

Leppoisaa perhelomailua Jämin Helmessä

Jämin Helmi Jämin Perhepuistossa on lapsiperheen unelmamökkikohde. Perhepuiston uimaranta, Jämin Seikkailupuisto sekä muut alueen aktiviteetit sijaitsevat aivan lähellä. Suoraan mökin ovelta pääsee Hämeenkankaan hienojen harjumaastojen helppokulkuisille reiteille, joilla voi liikkua myös rattaiden kanssa. Reittien varrella on lukuisia laavuja ja muita taukopaikkoja iloisia ja helppoja retkiä varten. 

Kuva: Jämin Helmi

Perheiden Geopark-lomailua Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä

Kuntoutuskeskus Kankaanpää tarjoaa upeat puitteet lomailuun Geopark-alueen sydämessä, Hämeenkankaan kupeessa, lähellä kansallispuistoja ja muita Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteita.

Majoitu juuri uudistetuissa tasokkaissa Geopark-huoneissa. Hintaan sisältyy aamiainen noutopöydästä sekä allasosaston, kuntosalin ja muiden liikuntatilojen käyttö. Lue lisää Kuntoutuskeskus Kankaanpään verkkosivuilta.

Kuva: Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Helli arkeasi – ja lomaasi – Valkoisen Puun kahvilassa

Valkoisen Puun kahvila kauniissa Kotiseututalossa, entisessä Ollonqvistin kauppakartanossa on kesäretkien ehdoton pysähdyspaikka Kauhajoella. Kahvilan tiskillä luomuspelttiin leivottujen sekä luontaisesti gluteenittomien kakkuihanuuksien äärellä voi iskeä valinnanvaikeus. Onneksi näitä amerikkalaisvaikutteisia herkkuja saa myös Valkoisen Puun Seinäjoen, Tampereen ja Jyväskylän kahviloista.

Kauhajoella voit kahvitella tai syödä lounasta kotiseututalon puutarhassa ja ihailla samalla paikallisen ITE-taide-suuruuden Alpo Koivumäen ilmeikkäitä eläinveistoksia. Yläkerran Hella Gallerian näyttely vaihtuu kuukausittain. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Koe Geopark jo kotona

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Annen Taidekahvila, Taiteiden reitti

Pääkuva: Sofia Sillanpää, Kylmänmyllynlähde, Hämeenkangas

Muut otsikkokuvat: Terttu Hermansson, Sofia Sillanpää, Sannamari Ratilainen/Metsähallitus

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #geopark #globalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks #unesco #lauhanvuoriregion #outdoor #retkeily #luontomatkailu #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #geoparkinkesä

TERVETULOA IHASTUMAAN GEOPARKIIN!

Geoparkin hurmaava kevät

Keväällä auringon lämmittäessä sekä lumien ja jäiden sulaessa Geoparkin luonto herää eloon. Retkeilyreitit ja -rakenteet avautuvat kokonaisuudessaan retkeilijöiden käyttöön.

Tunnelmoi tapahtumissa

Keväinen Geopark-luonto, lämpenevät säät ja pitenevät päivät houkuttelevat ulos. Pääsiäisenajan vapaat mahdollistavat muutaman päivän mittaisen lomailun Geoparkin luonnosta ja palveluista nauttien. 

Alueen yritykset tarjoavat perheille ja pienille porukoille kohdennettuja, turvallisia elämyksiä. Esimerkiksi linturetki keväiselle suolle asiantuntevan oppaan johdolla herkullisten nuotioeväiden kera on elämys, josta riittää kuvattavaa ja kerrottavaa. 

Elämyksiä ostat helposti verkkokauppamme kautta. Muistathan koronavirusohjeet myös Geoparkissa vieraillessasi. Geoparkin yhteistyökumppanit vastaavat tapahtumien järjestelyistä, joten varmistathan niiden toteutumisen ja erityisohjeet aina suoraan järjestäjiltä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Tässä muutamia poimintoja alueemme yritysten ajankohtaisesta tarjonnasta: 

Maalaisromantiikkaa ja luontoelämyksiä Luomajärven Kievarissa

Luomajärven Kievari tarjoaa ihania hetkiä hevosten, ponien ja muiden kotieläinten kanssa aidossa vanhanajan maalaismiljöössä. Lue lisää Kievarin verkkosivuilta ja varaa oma elämyksesi. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Metsäretki poneilla tai hevosilla ratsastaen tai hevoskärryjen kyydissä laavulle nuotion äärelle herkuttelemaan
  • Maatilapäivä koko perheelle
  • Leppoisa sauvakävelyretki eväiden kera
  • Melontaretki luonnonkauniilla Jyllinjoella

Kuva: Luomajärven Kievari

Outarin terveysmetsä- ja värikasviretket kansallispuistossa

Outarin terveysmetsäretkillä Lauhanvuoren kansallispuistossa syvennytään kokemaan ja tarkkailemaan metsän hyvinvointivaikutuksia. Terveysmetsäkävelyn aikana edetään hitaasti, tehdään aisteja avaavia luontoharjoituksia ja nautitaan luonnosta. Retkiä järjestetään tilauksesta pienillekin ryhmille. Voit myös osallistua touko-heinäkuussa järjestettävään valmiiseen retkien sarjaan. Lue lisää ja osta retkesi Outarin verkkokaupasta.

Varaa jo myös Outarin värikasviretki heinäkuulle. Retkellä tunnistetaan värjäykseen sopivia kasveja ja tutustutaan useisiin värinäytteisiin. Oppaan kertoessa tarkemmin kasvivärjäyksestä nautitaan villiyrttiteestä ja rennosta tunnelmasta Lauhanvuoren kansallispuiston valoisilla mäntykankailla. Lue lisää ja osta retkesi Outarin verkkokaupasta.

Kuva: Outar

SyVillan puutarhan kevätleiri

SyVilla tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua entisen mäkituvan idyllisen pihapiirin kevätkunnostukseen touko-kesäkuun vaihteessa. Ohjelmassa on mm. perennapenkkien, kasvihuoneen ja kasvimaan kunnostusta sekä kesäkukkien istutusta ammattipuutarhurin opastuksella, hyönteishotellien ja linnunpönttöjen rakentamista sekä piha-aitojen maalausta.

Leirille voit osallistua joko yhtenä tai useampana päivänä. Hintaan sisältyy majoitus, ruokailut, rantasauna, kylpytynnyri ja ulkoporeallas sekä lauantaina 5.6.2021 savusauna. Lue lisää, toimi nopeasti ja osta leiripäiväsi SyVillan verkkokaupasta.

Kuva: SyVilla

Valkoisen Puun kevätsesongin kakut

Hemmottele itseäsi Valkoisen puun kakuilla ja muilla herkuilla! Kahviloiden kakkuvalikoima täydentyy kevätsesongin ajaksi odotetuilla kausimauilla. Valkoisesta Puusta ostat eväät helposti ja turvallisesti mukaasi. Nauti take away -herkut vaikkapa Kauhajoen kahvilan takapihan talviunilta heräävässä hurmaavassa puutarhassa.

Ostamalla Valkoisen Puun tuotteita tuet samalla yrityksen laajaa, paikallista yhteistyöverkostoa. Kahvilan tuotteissa hyödynnetään lähialueiden luomutuotteita aina kun mahdollista. Esimerkiksi kakut leivotaan kauhajokelaisen Merinomin luomuspelttijauhoihin. Lue lisää Valkoisen Puun verkkosivuilta.

Kuva: Valkoinen Puu

Ulkoilua ja saunomista Eteläpäässä

Eteläpään matkailukeskuksessa kauniin Siikaisjärven rannalla vietät mukavaa aikaa keväisessä luonnossa liikkuen ja saunoen. Eteläpäästä voit vuokrata esimerkiksi soutuveneen, kanootin tai fatbike-pyörän. Kierrä minigolf- tai frisbeegolf-rataa.

Eteläpään tilaussaunat on juuri remontoitu. Tilaa saunaillan ruoat ja juomat Eteläpään ravintolasta ja täydennä saunaelämys vuokrattavalla paljulla. Paljua vuokrataan myös alueen ulkopuolelle. Lue lisää Eteläpään verkkosivuilta.  

Kuva: Viveka Lanne

Alueen yritykset tarjoavat elämyksiä Geoparkin ainutlaatuisessa luonnossa.

Tutustu Geoparkin keväiseen luontoon

Soilla voi kokea keväisin upeita luontoelämyksiä. Voit seurata kurkien sekä muiden lintujen muuttoa ja kevätpuuhia kiikarilla tai kaukoputkella lintutornista. Tornit avataan lumien sulettua kävijöille talvitauon jälkeen. 

Keväinen lintukirjo on monipuolisimmillaan soilla, vaikka Geopark-alueen pelloillakin voi usein nähdä valtavia muuttolintuparvia, esimerkiksi hanhia, kurkia ja joutsenia. Lintuja näkee ja kuulee parhaiten varhain auringon noustessa, joten liikkeelle kannattaa lähteä aikaisin aamulla. Avarilla soilla on syytä ottaa mukaan kiikari tai kaukoputki, jotta kauempana pysytteleviä lintuja voi nähdä ja tunnistaa.

Soilta, niiden kermeiltä ja allikoilta löytyy runsaasti kahlaajia, kuten liroja, kuoveja, vikloja ja suokukkoja, useita lokkilajeja sekä lukuisia vesilintuja, kuten kaakkureita, mustakurkku-uikkuja ja telkkiä. Metsähanhet kuuluvat alueen pesimälajistoon, ja teeret ja riekotkin ovat Geoparkin suurten keidassoiden asukkeja. Monet lajit elävät Geoparkissa esiintymisalueensa reunalla – joko pohjoisimmassa tai eteläisimmässä kolkassa.

Kansallispuistojen rajoitusosat takaavat linnuille ruokailu- ja levähdysrauhan tärkeimpään muuttoaikaan sekä pesimärauhan. Älä siis liiku kartoille merkityillä rajoitusalueilla kiellettynä aikana.

Kuva: Seppo Myllyviita / Karvian Valokuvaamo

Lumien sulaessa varvikkoa täplittävät valkoisena kukkivat tupasvillatupsut. Märässä maastossa kannattaa pysytellä pitkospuilla. Vedenpitävät varusteet ovat joka tapauksessa tarpeen, sillä vettä nousee paikoin myös pitkoksille. 

Iloisesti solisevat purot ja runsasvetisinä virtaavat joet ovat keväisin kiehtovia. Soilla on merkittävä rooli kevättulvien kannalta. Ojittamattomat suot varastoivat vettä, mikä vähentää tulvimista muilla alueilla.

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Talven jälkeen reitit ja muut retkeilyrakenteet avautuvat kävelijöiden, pyöräilijöiden ja muulla tavoin luonnossa liikkuvien käyttöön. Monipuoliset reitit johdattelevat Geoparkin parhaiden kohteiden äärelle. Lue lisää Geoparkin reiteistä.

Geoparkin maastopyöräilyreiteistä voit lukea artikkelistamme. Geopark-alueen pyöräilymahdollisuuksia kehitetään juuri kokonaisvaltaisesti. Uusien reitistöjen ja -palvelujen odotetaan olevan käytössä jo pyöräilykaudella 2022. Lue lisää Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hankkeesta.

Geoparkissa on useita suoretkikohteita, jotka soveltuvat myös lapsille. Lue lisää lapsiperheille suunnatusta suoretkiesitteestämme.

Kuva: Pasi Talvitie, Alkkianvuori

Geoparkin keväinen luonto hurmaa kävijän.

Muista Retkietiketti

Retkeillessä on aina tärkeää huomioida luonto ja muut ihmiset. Kunnioita luontoa kaikin tavoin ja pidä lemmikit kytkettynä. Ehkäise jätteiden syntymistä jo ennalta. Tuo roskasi pois maastosta ja lajittele ne asianmukaisesti. Suosimalla merkittyjä reittejä saavutat parhaat kohteet helposti ja luonto kuluu vähemmän. Kullekin liikkumistavalle on omat reittinsä. 

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Tee tulet ainoastaan taukopaikkojen merkityille nuotiopaikoille. Keväälläkin maasto voi olla kuivaa, joten tarkista aina Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta, että metsä- tai ruohikkopalovaroitus ei ole voimassa. Silloin tulenteko on ehdottomasti kielletty. Yövy maastossa vain leiriytymiseen osoitetuilla alueilla. Lue lisää Metsähallituksen Retkietiketistä

Kuva: Metsähallitus, Retkietiketti

Nautiskele nuotion äärellä

Rauhallinen eväshetki nuotion äärellä kuuluu retken kohokohtiin. Tee eväsretkestä luksusta ja tilaa perheellesi tai ryhmällesi ruuat nuotiolle valmiiksi toimitettuna tai nappaa eväät mukaasi alueen kahvioista tai ravintoloista

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Geopark-alueen kotia, laavuja ja muita taukopaikkoja löydät Retkikartalta. Tulistelupaikoista löydät tietoa myös kuntien verkkosivuilta. Useimmilla taukopaikoilla on polttopuita kävijöiden vapaasti käytettävissä. Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä nuotiopaikoilla. Huomioithan koronavirusohjeet ja retkietiketin myös Geoparkin taukopaikoilla.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Retkeile Geoparkissa luontoa kunnioittaen ja muut ihmiset huomioiden.

Monipuolisten palvelujen Geopark

Geopark-alueen yritykset tarjoavat tasokkaita ja luonnonläheisiä palveluja niin päivämatkalaisille kuin pidempäänkin alueella matkaileville. Tutustu alueen laajaan palvelutarjontaan verkkosivuillamme.  

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsuretket

Nauti Geoparkin kohteista opastetulla retkellä paikallisoppaan johdolla. Voit myös vuokrata esimerkiksi polkupyörän omatoimisille seikkailuille. Luonnossa liikkumisen jälkeen hemmottelet itseäsi hoidoissa ja rentoudut saunoen. Vatsa täyttyy kahviloiden ja ravintoloiden herkuista. Paikalliset tuotteet, käsityöt sekä muut tuliaiset löydät tilapuodeista ja pienistä putiikeista. 

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere, Korsuretket

Majoitusvaihtoehtoja alueelta löytyy monenlaisiin tarpeisiin hotelleista hostelleihin ja mökeistä maaseutumajoitukseen. Alueella voit yöpyä elämyksellisesti myös Tentsilessä tai AuroraHutissa.

Kuva: Toron kievari, Ahmalammen mökkikylä

Geopark haltuun pyöräillen

Keväällä, kun lumet ja jäät ovat sulaneet ja tiet ja polut kuivuneet, pyöräilykelit ovat parhaimmillaan. Geoparkiin ja sen kohteisiin tutustut mukavasti pyöräillen. Polkupyörän voit vuokrata alueeltamme:

Kuva: Terttu Hermansson, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Koe Geopark jo kotona

Geopark-alueen asukkaisiin, kulttuuriin ja luontoon voit tutustua jo etukäteen In a blink of an eye -mainosvideon avulla. Mitä me näemme silmänräpäyksessä, on miljardien vuosien geologisen kehityksen tulos.

Katso video YouTubessa ja nauti!

Kuva: Terttu Hermansson, Alpon savanni

Pääkuva: Terttu Hermansson, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Tervetuloa ihastumaan keväiseen Geoparkiin!

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto

Kauhanevan - Pohjankankaan kansallispuistosta löytyy eteläisen suoluonnon helmiä, loivapiirteisiä harjumaastoja sekä monipuolinen kulttuurihistoria.

Suoluonnon helmi

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto on Geoparkin suoteemainen ykköskohde jossa yksi eteläisen Suomen hienoimmista suoalueista kohtaa laajan ja asumattoman Pohjankankaan harjualueen. Alueen maisemaan ovat vaikuttaneet jääkauden lisäksi Ancylusjärven aallot ja maan kohotessa alkunsa saaneet laajat suot. 

Geologisista teemoista Kauhanevalla – Pohjankankaalla näkyvät erityisesti:

  • jääkauden synnyttämät maaperämuodostumat
  • soiden synty ja kehitys sekä pintamorfologia
  • pohjaveden synty
  • lähteet ja lähdeveden rikastuttamat luontoympäristöt
  • eroosiouomastot sekä 
  • geologiaan linkittyvä kulttuurihistoria

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistosta löytyy laajoja ennallistettuja suoalueita ja siellä on tehty myös soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksiin liittyvää tutkimusta. Kansallispuiston kulttuurihistoriaan kuuluvat esihistorialliselta ajalta periytyvä Kyrönkankaan tie, Suomen sota 1808-1809 sekä Suurten nälkävuosien jäljet. 

 

Maa- ja kallioperän piirteitä

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistosta ei kalliota juuri löydy. Peruskartalle ei puiston rajauksen sisään ole merkitty ainuttakaan kalliopaljastumaa. Puiston lähimaillakin kalliomaat rajoittuvat yksittäistapauksiin. Puiston maisemaa hallitsevat suot ja hiekkakankaat. 

Maapeitteiden alla Kansallispuiston kallioperä koostuu pääasiassa graniitista ja sen lähisukulaisesta granodioriitista. Puiston lounais ja länsiosassa tavataan lisäksi gabroa ja kvartsidioriittia. Nämä syvällä maan alla suuressa paineessa ja kuumuudessa hitaasti kiteytyneet kivet kertovat suuresta maiseman mullistuksesta, mannerlaattojen törmäyksestä ja vuorijononpoimutuksesta, joka kauan sitten synnytti nykyisin tuntemamme Suomen niemen. Alueella oli tuolloin tulivuoriakin, joiden synnyttämien kivien jäänteitä voi nykyään löytää mm. Hyypänjokilaakson reunamilta ja Karvian Sarankylän maisemista. 

 

Suoluonnon helmi

Jääkauden lahja

Viime jääkauden loppuvaiheessa jäätiköt perääntyivät kohti pohjoista. Ilmasto oli lämpenemässä, ja mannerjäätikön pinta suli nopeasti. Vesi keräytyi jäätikkökielekkeiden halkeamiin ja reunoille, ja virtasi kohti jäätikön eteläpuolella sijainnutta avointa Ancylusjärveä. Virtaavan veden mukana kulkeutui valtavia määriä jäätikön irrottamaa kiviainesta, joka virrassa kulkiessan pyöristyi. Virtausvoimakkuuden vaihtelun myötä osa aineksesta kasautui uoman pohjalle harjanteiksi. Näin sai alkunsa Pohjankankaan pohjoisosa, joka kuuluu kansallispuistoon.

Etelämpänä jäätikön sisästä purkautuneet vesimassat kasasivat jään reunaan soraa ja hiekkaa valtavaksi suistomaaksi. Kun jää hiljalleen vetäytyi pohjoista kohti, myös suiston paikka muutti. Näin syntyi nykyisen Pohjankankaan eteläosa, joka on puolustusvoimien ampuma-aluetta. 

Jääkauden jälkeinen Ancylusjärvi huuhtoi alueen maisemia voimakkaasti. Maan kohotessa Pohjankangas nousi nopeasti kuiville, ja rantavyöhykkeeseen syntyi aaltojen ja jäiden kasaamina rantavalleja. Nämä näkyvät nyt maisemassa loivana maanpinnan aaltoiluna. 

 

Soiden synty ja kehitys

Kauhanevan laajat suoalueet saivat alkunsa muinaisen Ancylusjärven rantavesien vielä huuhdellessa seutua. Noin 9000 vuotta sitten alueella oli merenlahti, joka kuitenkin hiljalleen vetäytyi kauemmas maan kohotessa. Ranta oli loivapiirteistä rantaluhtaa, jossa kasvoi muun muassa saroja. Maan kohotessa alueelle syntyi muutamia pieniä lampia, jotka kuitenkin pian soistuivat umpeen. 

Maannousun jatkuessa alue metsittyi ja avovesi karkasi Hyypän- ja Karvianjokilaaksoihin. Kostea ilmasto ja pohjavesiolosuhteet kuitenkin johtivat siihe, että metsämaa hiljalleen soistui. Nummikankaalta virranneet pinta- ja pohjavedet edesauttoivat soistumista, ja lopulta alueen puusto kuoli pystyyn. Metsä lahosi ja sen juurakot hautautuivat märkään turpeeseen. Noin 5000 vuotta sitten suolle levittäytyi rahkasammalta, ja turpeen kertymisnopeus kiihtyi – Kauhanevasta kehittyi keidas eli kohosuo. 

 

Nykypäivänä Kauhanevalla on 12 erillistä keidassuokakkua, jotka kohoavat niitä ympäröiviä aapasoita korkeammalle. Suon keskiosassa kulkee laaja pohjoisesta etelään virtaava vetinen aapasuo, jonne purkautuu vesiä myös Nummikankaalta. Kauhanevan laajuus on noin 1600 hehtaaria ja viereisen Punttukeitaan kanssa se muodostaa noin 2500 hehtaarin laajuisen suokokonaisuuden. 

Kauhaneva on suureksi suoalueeksi varsin ohutturpeinen. Enimmillään turvetta Kauhalammen luoteispuolella, noin 4,7 metriä. Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuiston suoalueiden suurin tunnettu turvepaksuus on itse asiassa jossain aivan muualla kuin varsinaisella suoalueella – se löytyy Kuivakaivosta, Nummikankaalla sijaitsevasta supasta, jossa turvetta on enimmillään seitsemän metrin paksuudelta.

Kermit ja kuljut

Keidassoille on tyypillistä pintarakenne, jossa vuorottelevat kuivat harjanteet, kermit, ja märät painanteet, kuljut. Kermit muodostavat korkeuskäyrien tavoin suon keskiosan ympärille kehämäisen rakenteen. Ne ovat asettuneet poikittain suon vesien virtaukseen nähden. Kermien tyypillinen kasvillisuus koostuu sammalista, varvuista ja männyistä. 

Kuljut ovat painanteita, jotka voivat olla kasvipeitteisiä, avonaisia turve- eli ruoppakuljuja tai vesipintaisia eli allikoita. Kasvillisuutena kuljuista tavataan pääasiassa saroja ja kostean paikan sammalia. 

Kauhanevalla kermit ja kuljut vuorottelevat keidassoille tyypillisesti. Pintarakenne sai alkunsa noin 3000 vuotta sitten alkaneen lämpimän ilmastovaiheen aikana. Rakenteen syntyä edesauttaa merellinen ilmasto. Kesällä kermejä pitkin pääsee liikkumaan suolla lähes kuivin jaloin. Talvella erityisesti kuljujen tasaisia pintoja pitkin on mukava hiihdellä. 

 

Kauhalammin rantametsässä

Kauhalammin luoteisrannalta löytyy erikoinen metsä – paksut männyt kohoavat suon keskellä olevalta turvekankaalta suopursujen seasta kuin harjulta. Pitkospuureitti kuljettaa rantametsän läpi, lammen rantaa seuraillen. Katsaus rantaan paljastaa, että ranta on varsin jyrkkä, ja vedenpinta huomattavan alhaalla suohon nähden. Mistä on kyse? 

Kauhalammin rantametsä on luonnonkuivio. Se vastaa olosuhteiltaan ojitetulle suolle tyypillistä turvekangasta. Kauhanevalla on toki ojiakin, mutta rantametsän olosuhteista on kiittäminen laajaa Kauhalammia ja keidassuon kehitystä. Lammen luoteisranta nimittäin on lähempänä suon keskustaa kuin sen vastaranta. Keidassuolle tyypillisesti keskiosa on reunoja korkeammalla, mikä Kauhalammella näkyy niin, että kun kaakkoisranta tulvii suolle, niin luoteisrannalla vesi on liki metrin verran maan pintaa alempana. Tämä on riittänyt kuivattamaan järven rannan niin, että sinne on kehittynyt mäntymetsä.

Kuusikkoisen eroosiokurun kätköissä

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuisto länsilaidalla on kuusikkoinen kuru, Katikankanjoni. Muutama vuosi sitten kansallispuistoon liitetyn alueen maisema poikkeaa Kauhanevan avaruudesta kuin yö päivästä. Katikankanjonia luonnehtivat jyrkät rinteet, suuret korkeuserot ja varjoisassa kuusikossa solisevat purot. 

Katikankanjoni on eroosiokuru. Se on syntynyt kolmen puron virratessa ja mutkitellessa tasaisella hiekkakankaalla, muinaisen Ancylusjärven aaltojen tasoittaman harjun poikki. Kauhanevalta ja Kauhajärven suunnalta virtaavien purojen hidas kulutus on syönyt harjuun 20 metriä syviä kuruja. Rinnakkain mutkittelevien purojen väliin on paikoin jäänyt harjanteita, kuten Kolmentuulenlakki. Sen  tasainen laki kertoo, millä tasolla maanpinta oli jääkauden jälkeen. 

Katikankanjonin purojen laidalla kulkee vaativa Katikankierros-retkeilyreitti. Meanderoivien eli mutkittelevien purojen uomat elävät hiljalleen vielä nykyäänkin. Kanjonissa voi nähdä melko tuoreita maanvyörymiä ja kuivilleen jääneiden purojen uomia. Keväisin Katikankanjonissa voi olla tulviakin. Alueen puroissa elää luonnonvaraisia taimenia. 

Kolmentuulenlakin laella olevalla tasanteella on aikoinaan tanssittu juhannustansseja. Nyt laella kasvaa vankka mäntymetsä, mutta aikoinaan maisema oli avarampi. Katikankanjoni jatkuu pohjoiseen ja avartuu mahtavaksi Hyypänjokilaaksoksi, joka on koko Länsi-Suomen suurimpia ja syvimpiä laaksoja. 

Ikiaikainen kulkutie erämaan halki

Kauhaneva on yksi harvoista paikoista, missä Suomen keskiaikaisiin valtateihin kuuluva reitti kulkee suolla. Hämeenkangasta ja Pohjankangasta pitkin kulkeva Kyrönkankaan kesätie ylittää Kauhanevan sen kapeimmalta kohdalta, Kauhalammin rantaa sivuten. 1500-luvulta alkaen suon poikki kulkevan tien osuuden kunnossapito oli ilmajokelaisten talonpoikien vastuulla. Reitille rakennettiin useita siltoja ja rumpuja Kauhalammen vesien johtamiseksi kapean tieuran ali. 

Jo esihistoriallisena aikana tunnettu kulkureitti on kehittynyt samaa matkaa ympäröivän suon kanssa. Ehkä Kauhanevan ylitys oli alkujaan helpompaa kuin nykyisin? Pohjankangas nimittäin sukeltaa turpeen sekaan pohjoiskärjessään, noustakseen turpeesta Nummikankaana noin puoli kilometriä pohjoisempana. 

Suon poikki ajeltiin autoillakin vielä 1950-luvulla, mutta sittemmin tieosuus on rauhoitettu vain kävellen ja polkupyörällä kuljettavaksi museotieksi. Suon keskellä kapeaa tietä kävellessään voi jalkojensa alla tuntea tuhansien astuttujen askelten painon ja aavistella menneiden aikojen kulkijoiden mielenmaisemaa. 

Muinaisilla reiteillä

Tarinoiden Lapinkaivo

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistossa on suppakuoppa, joka mainitaan jo vanhoissa tarinoissa. Lapinkaivona tunnettu paikka lienee saanut nimensä alueen muinaisesta lappalaisväestöstä.

Jääkauden loppuvaiheessa alueella virtasi valtava jäätikköjoki. Se kasasi pohjalleen hiekkaa ja soraa. Karkein sora kasautui voimakkaisiin virtapaikkoihin, hiekka rauhallisemman virtauksen alueella. Lapinharjun komeat kivikot viittaavat siihen, että paikalla virtasi runsaasti vettä. Jään vetäytyessä pohjoiseen siitä irtosi ajoittain valtavia jäälohkareita. Yksi sellainen lohkesi Lapinkaivon kohdalle ja hautautui hiekkaan. Ilmaston lämmetessä se suli paikoilleen. Jäljelle jäi vain suuri kuoppa, joka ulottui harjun pohjaveden alapuolelle. Syntyi suppalampi. 

Lapinkaivon sanotaan olevan pohjattoman. Syvyyttä on koetettu mitata, ja kerrotaan järven haltian joskus huutaneen “Mene ja mittaa Nummen ja Kantin väli, niin saat tietään tämän syvyyden!”. Tarinan mukaan venäläiset ovat upottaneen mutapohjaiseen lampeen tykkejään välttääkseen niiden joutumisen suomalaisten käsiin. Lampeen on ilmeisesti myös hukuttauduttu, milloin hevosvaunujen kanssa, milloin ilman. 

Lapinkaivon halkaisija on noin 100 metriä. Suorantaisella lammella on avovettä noin 50 metrin leveydeltä. Sen keskiosassa arvioidaan olevan vettä ainakin viisi metriä ja sen alla on vähintään kahden metrin paksuinen liejukerros. Lapinkaivon pinta 22 metriä viereisen harjun lakea alempana.

Suomen sota 

Suomen sota 1808-1809 päätti 700-vuoden mittaisen Ruotsin vallan ajan Suomessa. 1100-luvulta alkaen Suomi muodosti Ruotsin itäosan, Itämaan, joka oli Suurvalta-ajan Ruotsille tärkeä alue. Suomen kautta Ruotsi linkittyi myös Venäjään – nämä tuon ajan suurvallat taistelivatkin useaan otteeseen Suomen maaperällä. 

Suomen sodan taistelut jättivät jälkensä seudun mielenmaisemaan. Vihollinen hävitti alueen asutusta ja väestöä perinpohjaisesti, pahemmin kuin missään muualla Suomessa sodan aikana. Taisteluja käytiin muun muassa Kauhajoella ja Nummijärvellä. Sodan kovuuteen alueella vaikutti myös paikallisväestön harjoittama sissisodankäynti – Ruotsin armeijan perääntyminen alueelta pakotti paikalliset puolustamaan itse omaa maataan.  

Sotajoukot liikkuivat alueella Kyrönkankaantietä pitkin, nykyisen kansallispuiston läpi: ensin Ruotsin armeijan joukot perääntyivät alueen läpi, sitten seurasi Venäjän armeijan joukkojen siirtyminen alueelle. Suomen sodan jälkeen Kyrönkankaantie rauhoittui hiljaiseksi paikallistieksi, ja Kauhaneva sai rauhan. 

 

Erämaan kulttuurihistoriaa

Suurten nälkävuosien jäljet 

Suomen ja samalla koko Pohjois-Euroopan viimeinen nälänhätä koettiin 1866 – 1868. Suuret nälkävuodet tappoivat lähes kymmenesosan Suomen väestöstä, lähes 200 000 ihmistä. Nälänhädän jäljet näkyvät Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossakin. 

Nälänhätään johtivat monet syyt, tärkeimpänä Pienenä Jääkautena tunnettu epäedullinen ilmastovaihe, johon liittyi voimakkaita ilmastonvaihteluita. Vaikka ilmastovaiheen katsotaan päättyneen 1850, kylmät kesät jatkuivat Suomessa 1860-luvun loppuun asti, ja peräkkäisiä katovuosia koettiin 1865 alkaen kolme. Kylmimpinä vuosina lumet sulivat Etelä-Suomesta vasta toukokuussa ja syksyn pakkaset alkoivat jo syyskuun alussa. 

Nälänhätää hoidettiin Suomessa vastikkeellisella ruoka-avulla. Kerjuulle joutuneille laajoille ihmisjoukoille ei siis annettu ilmaista ruokaa, vaan sitä sai työsuoritusta vastaan. Suomessa rakennettiin hätäaputöinä teitä ja rautateitä ja kuivattiin järviä. Hätäaputyöt ulottuivat Kauhanevallekin – Kauhalammesta kaivettiin 300 metrin pituinen kuivatusoja kohti länttä. Oja näkyy kartoilla vielä nykyäänkin. Toinen lähes 900 metrin mittainen oja kaivettiin Kauhalammilta itään. 

Suuret nälkävuodet eivät Suomessa nousseet kansallista identiteettiä määrittäväksi tapahtumaksi, toisin kuin esimerkiksi Suuri Nälänhätä Irlannissa (1845-1852). Suomessa on kuitenkin noin sata muistomerkkiä, joista yksi on Lapinkaivon partaalla kansallispuiston pohjoisosassa. Nälkävuosien muistomerkki on pystytetty paikalle, jossa kauhajokelainen torppari Juurakon Kustaa nääntyi nälkään huhtikuussa 1868. 59-vuotias Kustaa oli todennäköisesti yksi Kauhalammin ojankaivajista. 

Kiehtovat reitit

Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuiston reitit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneille luonnossa liikkujille. 

Tutustu Kauhanevan ja Katikankanjonin reitteihin Retkikartta.fi:ssä.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston reitit Luontoon.fi:ssä.

Tutustu myös Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa koskeviin sisältöihin Metsähallituksen mobiilioppaassa Lauhanvuoriregion.fi:ssä.

Teksti: Pasi Talvitie

Kuvat: Terttu Hermansson, Pasi Talvitie

Lähteet: Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 184) Helsinki Collegium for Advanced Studies

https://katovuodet1860.wordpress.com/2018/07/26/lapinkaivo-juurakko-gustaf/

https://yle.fi/uutiset/3-9738085

Samuli Paulaharju, 1910 (https://www.messon.fi/kyronkankaantie/paulaharju.htm)

Geologian tutkimuskeskus, 2018 (GTK/801/03.02/2016, Lauhanvuoren Geopark-alueen turvetutkimukset -raportti)