Kankaanpään Yhteislyseon oppilaat viettivät kesäloman kynnyksellä liikunnallisen päivän Jämin alueen ykkösluontokohteisiin tutustuen.
Kankaanpään Yhteislyseon opettajat järjestivät oppilailleen Jämillä liikunnallisen luontopäivän, jonka ohjelman toteuttamiseen myös Geoparkin asiantuntijat pääsivät osallistumaan. Päivän ensimmäinen kohde oli Hämeenkankaan kupeessa sijaitseva upea Kylmänmyllynlähde, harjujen lahja luonnossa liikkujille. Tilausbussit toivat oppilaat aamulla lähteille, mistä matkaa jatkettiin jalan alueen muihin näyttäviin luontokohteisiin.
Kuva: Terttu Hermansson
Geopark Ranger Kristiina Peltomaa vei oppilaat kertomustensa avulla aikamatkalle menneisyyteen, jolloin lähteet olivat alueen asukkaille tärkeitä myllyä pyörittävän, ikuisesti pulppuavan veden ansiosta. Lähteisiin on liittynyt myös paljon uskomuksia.
Kuva: Terttu Hermansson
Lähteen äärellä Kristiina kertoi oppilaille alueen arvokkaasta eliöstöstä, kuten metsän monipuolisesta puustosta ja linnustosta, jota lähteikön ympäristön runsas hyttyskanta ja harvinaisemmatkin hyönteiset hyödyttävät. Ympäristökasvatuksen kurssilaiset pääsivät kartuttamaan digikasvioitaan muun muassa luhtalemmikillä ja uposvesitähdellä. Ympäri vuoden auki pysyvät lähteet ovat kiehtova ja suosittu käyntikohde kaikkina vuodenaikoina.
Kuva: Terttu Hermansson
Lähteiltä patikoitiin Koivistonvadille, missä Metsähallituksen retkeilypalvelurakenteiden huollosta vastaava yrittäjä Tero Lähteenmäki kertoi työstään. Hämeenkankaalla on kymmenkunta Metsähallituksen taukopaikkaa, jotka kaikki ovat kovassa käytössä. Taukopaikkoja korjataan ja kehitetään esimerkiksi esteettömyyden näkökulmasta. Alueen reittejäkin kehitetään ja merkitään parhaillaan uudelleen.
Kuva: Terttu Hermansson
Tero käy taukopaikat läpi viikoittain ja huolehtii, että puuvajoissa on polttopuuta ja laavujen ja kotien ympäristöt säilyvät siisteinä. Kävijät saavat pilkkoa polttopuut pitkistä rangoista itse, sillä valmiiden klapien menekki olisi huomattavasti suurempaa. Vaikka taukopaikkojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, roskaaminen ei onneksi ole enää yleistä useimmissa kohteissa.
Kuva: Terttu Hermansson
Hämeenkankaalla suurin ongelma on luvaton maastoliikenne. Alueen tiheä polkuverkosto ja helppokulkuinen maasto voi houkutella esimerkiksi mopoilemaan tai ajamaan mönkijällä. Moottoriajoneuvoilla ajo on kuitenkin maastoliikennelain mukaisesti ehdottomasti kielletty aluetta halkovien yleisten teiden ulkopuolella. Hämeenkankaalla partioivat eräpoliisit ja poliisit puuttuvat luvattomaan maastoliikenteeseen.
Kuva: Pasi Talvitie
Koivistonvadilta oppilaat kävelivät harjun laen kutsuvia neulaspolkuja pitkin Niiniharjun kodalle, missä syötiin nuotiomakkarat ja sämpylät mehun kera. Niiniharjulta laskeuduttiin vielä Perhepuistoon, missä helteisen retkipäivän kruunasi rantalentis kuumalla harjuhiekalla sekä virkistävä pulahdus pohjavesilampeen.
Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo
Teksti: Laura Koivumäki
Kuva: Kankaanpään Yhteislyseo
Artikkelin pääkuva: Terttu Hermansson
Viimeinen kuva: Terttu Hermansson
Geopark tarjoaa monipuolisia ja innostavia mahdollisuuksia koululaisten retkipäiviin ja pidempiinkin leirikouluihin. Kihniön koululaiset viettivät toukokuun lopulla mukavan keväisen päivän Jämillä Hämeenkankaalla.
Geopark-retkillä tutustutaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja samalla opitaan liikkumaan luonnossa. Geoparkissa voi tehdä päiväretken yhteen kohteeseen tai järjestää pidemmän leirikoulun ja vierailla useissa kohteissa. Alueen yritykset tarjoavat koululaisryhmille laadukkaita palveluja välinevuokrauksesta ohjattuihin retkiin sekä ruokailuista majoitukseen. Lue lisää retkivinkeistä kohteittain.
Kuva: Sofia Sillanpää
Kihniön koululaiset tekivät keväisen päiväretken Jämille Hämeenkankaalle. Oppilaille esiteltiin etukäteen alueen monipuolista aktiviteettitarjontaa, josta he valitsivat yhdessä mieluisimmat. Retkipäivä rakennettiin liikunnallisen ohjelman ympärille. Samalla oli tavoitteena oppia Geoparkista ja alueen ainutlaatuisesta luonnosta.
Kuva: Pasi Talvitie
Aamupäivän aktiviteetiksi valikoitui maastopyöräretki. Jämi Maiden vuokraamien sähköavusteisten läskipyörien hauskuus yllätti koululaiset, ja pyöräily herätti suurta innostusta jo pyörien säätö- ja testausvaiheessa ennen varsinaisen retken alkua. Hämeenkankaan helppokulkuinen ja mukava polkuverkosto mahdollistaa onnistuneet maastopyöräretket myös ensikertalaisille.
Kuva: Pasi Talvitie
Jämi Maiden asiantunteva ja innostava pyöräilyopas johdatti joukkion ensin Soininharjun laelle, jossa ihasteltiin korkealta harjun päältä avautuvia maisemia. Polkijoiden jono suuntasi tämän jälkeen neulaspolkuja pitkin alueen suosituimpiin luonnonnähtävyyksiin. Niiniharjun laen arvokkaan metsäalueen ohi kurvattiin kohti Hämeenkankaan suurinta suppaa, Koivistonvatia.
Kuva: Laura Koivumäki
Suomen hienoimpiin lukeutuvat lähteet Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat Hämeenkankaalla. Lähteillä kuultiin niihin liittyviä tarinoita ja virkistäydyttiin raikasta vettä hörppien. Paluumatkalla lähteiltä Jämille voi valita jyrkkiäkin ylämäkiä, joilla pääsee tosissaan testaamaan, kuinka sähköavusteisuus vaikuttaa polkemiseen. Ryhmä piti maastopyöräilyä ihan parhaana retkiohjelmana.
Kuva: Terttu Hermansson
Pyöräilyn jälkeen olikin nälkä, ja vatsat täytettiin Lomahotelli Jämin lounaspöydän maistuvilla antimilla. Lounaan jälkeen suunnattiin Jämi Maiden Seikkailupuistoon, jossa kiipeiltiin korkealla puiden latvustojen lomassa. Seikkailupuistossa on viisi eritasoista rataa, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Puiston ylpeys on Suomen pisin vaijeriliukurata. Koululaiset pitivät kovasti myös kiipeilystä. Kiipeilyn lisäksi minigolfailtiin rennosti ja heiteltiin frisbeeta radalla. Iltapäivällä tunnin matka takaisin kotiin taittui mukavasti paikallisen tilauskuljetuksen kyydillä.
Kuva: Jämi Maat
Koko ryhmä, niin oppilaat kuin opettaja ja ohjaajakin, pitivät Jämin retkipäivää onnistuneena. Sen lisäksi, että retkellä oli mukavaa, päivän aikana opittiin uutta omasta Geoparkista ja sen ainutlaatuisuudesta.
Koululaisten Geopark-retkipäivää pilotoitiin Leader-rahoitteisessa Geopark kestävästi kohti UNESCOa -hankkeessa, josta maksettiin osa retken kustannuksista.
Teksti: Laura Koivumäki
Kuva: Terttu Hermansson
Pääkuva: Terttu Hermansson
Viimeinen kuva: Terttu Hermansson