Turvallisesti retkelle

Polut kutsuvat kulkemaan - retkeile turvallisesti Lauhanvuori - Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen retkeilykohteiden polut ja reitit ovat suurimmaksi osaksi Metsähallituksen ylläpitämiä. Alueella on myös reittejä, joita ylläpitävät esimerkiksi kunnat tai kaupungit. Turvalliseen retkeilyyn löydät vinkkejä tältä sivuilta. Tutustu myös Metsähallituksen Retkeilyn ABC-sivuun.

Ennen retkelle lähtöä

Tutustu retkikohteeseen etukäteen www.luontoon.fi ja www.retkikartta.fi avulla. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja mikäli aiot käyttää puhelinta maastossa navigointiin esim. karttasovelluksen avulla, niin varmista virran riittävyys virtapankin avulla. Varaa mukaan ensiapupakkaus ja opettele käyttämään sitä. Liiku mieluiten ryhmässä, jolloin ongelmatilanteessa saat helpommin apua. Jos lähdet yksin maastoon, kerro suunnitelmastasi perheellesi tai tovereillesi.

Jos lähdet reitille, niin selvitä reitin lähtöpisteen sijainti ja selvitä itsellesi etukäteen, miten sinne pääsee. Varaa mukaan tarvittavat eväät ja juotavaa. Geopark-alueen taajamissa on myymäläpalveluja, joten tuoreimmat eväät saat, kun ostat ne matkan varrelta.

Reittien vaativuus

Luonnossa kulkevat retkeilyreitit ovat tasoltaan vaihtelevia. Alueen reiteistä valtaosa on helppokulkuisia – erityisesti Lauhanvuoren kansallispuistossa ja Hämeenkankaalla reitit kulkevat pääosin hiekkakankailla, jossa maasto on suhteellisen tasaista.

Suovaltaiset reitinosuudet on Geopark-alueen kohteilla pääosin varustettu pitkospuin – ne ovat varsin helppokulkuisia, mutta pitkospuut saattavat olla märällä kelillä liukkaita.

Vaativimpia polkuja ovat kalliomailla kulkevat reitit, kuten esimerkiksi Alkkianvuoren tai Susiluolan polut, jotka reittiluokittelun perusteella ovat keskivaativia. Näillä reiteillä tervejalkainen pärjää mukavasti, mutta maasto aiheuttaa paikoin haasteita esimerkiksi kivikoiden ja polulla olevien korkeuserojen vuoksi.

Geopark-alueen patikkareiteistä pääosa on lyhyitä, alle 10 km mittaisia. Eri reittejä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista kasvattaa pituutta – esimerkiksi Lauhanvuorella voi tehdä noin 25 km patikkaretken. Pidempää reittiä etsivä voi suunnata esimerkiksi Paroonin Taipaleelle – Parkanon asemalta Seitsemisen kansallispuistoon ulottuvalle reitille mittaa tulee yli 30 km. Pitkiä patikointiin soveltuvia rengasreittejä ei Geopark-alueella ole.

Esteettömät reitit

Geopark-alueen esteettömistä reiteistä useimmat ovat vaativia esteettömiä reittejä. Ne ovat siis kuljettavissa avustetusti. Reitin varren palveluista esimerkiksi käymälät ja keittokatokset ovat useimmiten myös esteettömiä. Geopark-alueen erikoisuus on Mustansaarenkeitaan esteetön lintutorni. Esteettömät reitit soveltuvat myös lastenvaunuille.

Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden esteettömyyttä on parannettu viime vuosina ja niiden luokittelua kehitetään aktiisesti. Tarkista tuorein tieto palvelujen esteettömyydestä www.luontoon.fi:stä.

Turvallisesti poluilla

Turvalliset luontokohteet

Reitit vievät kulkijan luonnonähtävyyksien ja erilaisten kohteiden äärelle. Geopark-alueen luonnonnähtävyydet ovat sellaisenaan turvallisia, eikä niissä ole esimerkiksi putoamisvaaraa, mikäli pysytellään vakiintuneilla ja merkityillä poluilla. Geopark-alueella kohteiden turvallisuuden osalta suurimmat riskit liittyvät kompastumiseen tai kaatumiseen sekä veteen putoamiseen. Riskin toteutuminen vaatii useimmiten kuitenkin reitiltä poikkeamista tai tietoista riskin ottoa.

Mikäli kuitenkin huomaat merkityllä reitillä turvallisuuspuutteita, ilmoita niistä reitin ylläpitäjälle. Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla ilmoituksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Sää ja ilmasto

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -alue sijaitsee Länsi-Suomessa, Suomenselän vedenjakaja-alueen eteläosassa. Maa nousee merestä verraten nopeasti ja alueen maanpinnan taso nouseekin suhteellisen nopeasti lähes 200 metriin merenpinnasta. Tämä vaikuttaa alueen ilmastoon ja säähän. Korkeilla mailla sataa runsaasti ja sää on usein alavampia alueita viileämpi.

Ylämailla runsaslumiset talvet ovat melko tavanomaisia. Alueen suot ovat usein keskitalvella jäässä, jolloin niillä on helppo liikkua. Lauhanvuoren rinteillä voi olla paksu lumihanki vielä vappuna, ja Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maisemissa maantiet ja latupohjat lumen ja jään peitossa, kun etelämpänä ovat jo koivut hiirenkorvalla. Muutoin sääolosuhteet ovat samankaltaisia kuin muualla eteläisessä Suomessa.

Ilmatieteen laitokselta voit tarkistaa säähän liittyvät varoitukset.

Kuva: Sofia Sillanpää

Perille löytäminen

Geopark-alueen reitit on pääsääntöisesti merkitty maastoon polkuviitoin ja maalimerkein. Viitoissa kerrotaan, mille ulkoilun lajille reitti on tarkoitettu. Osalla reiteistä on pelkät viitat. Metsähallituksen kohteilla reittimerkinnät toteutetaan nykyään puihin kiinnitetyillä värillisillä merkeillä. Reittimerkin väritys on useimmiten sama kuin reitin väri kohteen opaskartassa.

Osalla reiteistä merkintätapa on perinteinen maalimerkki puussa tai erillinen maahan pystytetty tolppa, johon merkki on maalattu tai kiinnitetty. Pitkospuureiteillä erillistä merkintää ei välttämättä ole, sillä pitkospuita seuraten kulkija pysyy varmasti reitillä.

Reitillä eteenpäin auttavat myös kartat. Puhelimiin on saatavilla hyviä maastokartat sisältäviä karttasovelluksia, joista osassa on myös navigointiominaisuus. Pidemmillä retkillä digitaalisista ratkaisuista varmin on erillinen GPS-laite, joka ei ole riippuvainen matkapuhelinverkosta – varaparistot kulkevat tarvittaessa helposti repussa. Toimintavarmuudeltaan parhaat suunnistusvälineet ovat perinteinen maastokartta ja kompassi.

Leppoisasti luonnossa

Leiriytyminen

Leiriytyminen on alueen kansallispuistoissa eli Lauhanvuorella ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa sallittua merkityillä telttailupaikoilla, jotka on merkitty alueiden opaskarttoihin ja lueteltu www.luontoon.fi:ssä. Hämeenkankaalla leiriytyminen on vapaampaa, mutta suositeltavaa on leiriytyä hoidettujen taukopaikkojen yhteydessä. Pääsääntöisesti luonnonsuojelualueilla leiriytyminen on rajoitettua.

Telttapaikoilla on yleensä tilaa muutamalle teltalle, nuotiokehä, kuivakäymälä  ja pöytä-penkkiyhdistelmä, joillakin myös kaivo tai lähde. Kaikilla nuotiopaikoilla ei ole luvallista telttailla – tutustu kohteen ohjeisiin ja sääntöihin opastusmateriaalien avulla ennen kuin leiriydyt.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Taukopaikat

Geopark-alueen kohteilla on lukuisia hoidettuja taukopaikkoja – laavuja, nuotiopaikkoja, keittokatoksia, kotia ja tupia. Osa laavuista sopii myös leiriytymiseen, mutta pääosa huolletuista taukopaikoista on suunniteltu päiväkäyttöä varten, eikä niiden yhteydessä välttämättä ole aina esimerkiksi käymälää tai vesipistettä. Tarkista taukopaikkojen palvelut www.luontoon.fi:stä.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Juomavesi

Alueen kansallispuistoissa on useita juomavesipisteitä. Ajantasainen tilanne niiden vedenlaatua koskien löytyy www.luontoon.fi:stä sekä kaivon yhteydessä olevasta veden laatua kuvaavasta tiedotteesta. Alueella on myös lähteitä, joiden vettä voi omalla vastuulla käyttää juomavetenä. Pääosa alueen vesistöistä on kuitenkin ruskeita ja humuspitoisia, eikä niiden vesi sovellu juomavedeksi. Vinkki: kevyt mukana kulkeva vedenpuhdistin kannattaa pakata ainakin yli yön retkille mukaan juomaveden puhdistamista varten.

Kuva: Terttu Hermansson / Metsähallitus

Ruoka

Retkiolosuhteissa ravintolassa ruokailu ei aina onnistu, mutta sekin on mahdollista. Hämeenkankaalla reittien varrella on ravintolapalveluja Kuninkaanlähteellä ja Jämillä, Lauhanvuorella Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa. Majoituspalveluista on mahdollista ostaa mukaansa retkieväspaketteja. Omia eväitä on puolestaan mahdollista täydentää matkalla kohteeseen, alueen taajamista löytyy päivittäistavarakauppoja. 

Alueen taukopaikoilla on yleensä mahdollisuus lämmittää ruokaa tulella, mutta tulenteko on rajoitettua metsäpalovaroituksen aikana. Varmimmin ruoan saa lämpimäksi retkikeittimellä. 

Retken jälkeen on myös mukava poiketa kahvilassa tai ravintolassa ja hankkia voimia kotimatkaa varten. 

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Käymälät

Huollettujen taukopaikkarakenteiden yhteydessä on usein käymälärakennus. Perinteiset kuivakäymälät ovat suosituimmilla kohteilla hiljalleen väistymässä uusien umpisäiliökäymälöiden tieltä. Käymälöissä ei ole wc-paperia, joten pakkaa mukaan rulla, mikäli suunnitelmissa on ulkohuussissa käynti.

Et ole yksin

Luonnon eläimet

Geopark-alueella luonnossa liikkuminen on verraten huoletonta ja turvallista. Tämä siitä huolimatta, että Länsi-Suomessa tavataan nykyään kaikkia suurpetoja. Ne kuitenkin väistävät ihmistä. Eläimistä kulkijalle haittaa onkin etupäässä hyönteisistä.

Kuivilla kankailla hyttysiä on vähän, soilla ja kosteikkojen lähellä taas enemmän. Keskikesällä soilla kulkijaa kiusaavat myös paarmat ja mäkäräiset, kesäiltaisin järvien rannoilla saatat tutustua myös pienen pieniin polttiaisiin.

Lähteiden ympäristössä, lehtomaisilla kasvupaikoilla ja rannoilla liikkuvan kannattaa suojautua punkeilta. Alue ei ole pahimpia punkkialueita Suomessa, mutta luonnossa liikkuvan kannattaa silti ottaa päivittäinen punkkisyyni osaksi iltarutiineja.

Loppukesästä alueella esiintyy myös hirvikärpäsiä, mutta niiden määrä vaihtelee myös kohteesta riippuen – suosituilla ulkoilualueilla hirvikärpäsiä on vähän, mutta hiljaisilla ja erämaisilla kohteilla enemmän.

Ampiaiset ja muut pistiäiset kuuluvat Suomen luontoon. Taukopaikkarakenteet ja esimerkiksi liiterit tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja hyönteisille.

Kyykäärme on ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme. Geopark-alueen luontokohteilla kyitä voi tavata lähes missä vaan – kalliomaiden lisäksi etenkin soilla voi alkukesästä liikkua kyykäärmeitä. Tämä on syytä huomioida etenkin, jos liikut luonnossa lemmikkieläimen, kuten koiran kanssa.

Jos maastossa liikkuessa törmäät suureen nisäkkääseen, se on todennäköisimmin hirvi. Nopean ja sulavasti maastossa liikkuvan hirven ohella erityisesti Lauhanvuorella voit nähdä myös metsäpeuran. Peltomaisemissa näet todennäköisesti myös valkohäntäpeuroja.

Kuva: Ismo Nousiainen / Taikapolku

Lemmikkieläimet

Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Geopark-alueen kohteille, mutta ne on pidettävä aina kytkettynä. Lemmikkieläinten osalta on hyvä pitää mielessä, että joillain alueilla saattaa metsästysaikana liikkua irrallaan metsästyskoiria. Kansallispuistoissa metsästys on kuitenkin kielletty.

Kuva: Terttu Hermansson

Talviretkeily

Geopark-alueen kohteet sopivat hyvin myös talvella retkeilyyn. Lauhanvuorella hoidettu latuverkosto palvelee myös retkihiihtäjää, Hämeenkankaalla ladut taas sopivat paremmin kuntoiluun. Alueen suot ovat mitä parhaimpia umpihankihiihtokohteita. Kalliomaastot taas sopivat mainiosti lumikengillä liikkumiseen. Kansallispuistojen tauko- ja leiriytymispaikat palvelevat myös talvella – maastossa yöpymistä varten tarvitset kuitenkin yleensä oman majoitteen, sillä alueella on vain yksi autiotupa.

Kuva: Laura Koivumäki

Teksti: Pasi Talvitie

Kuvat: Pasi Talvitie, ellei toisin mainittu

Valmistaudu Geopark-pyöräretkeen

Huolellinen suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat tärkeä osa pyöräretkeä sekä onnistuneen retken edellytys.

Huolehdi turvallisuudesta 

Ota koko ryhmäsi pyöräretken suunnitteluun mukaan alusta alkaen, myös lapset. Huomioi suunnittelussa turvallisuusasiat. Kerro reittisuunnitelmastasi läheisillesi ja muista informoida heitä suunnitelmien muutoksista ja tavoitteiden toteutumisesta myös retken aikana. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Jämijärvi

Suosi pyöräillessäsi värikästä pukeutumista, mikä parantaa näkyvyyttäsi ja edistää liikenneturvallisuutta. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätäsi onnettomuuden sattuessa. Laki edellyttää valojen käyttöä hämärän ja pimeän aikaan. Valot edistävät näkyvyyttäsi myös päivällä. Noudata pyöräilyn hyviä käytäntöjä ja liikennesääntöjä.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi -mobiilisovellus, niin apu löytää sinut tarvittaessa nopeasti. Ethän unohda puhelimesi laturia! Pakkaa lääkkeitä mukaasi muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi siltä varalta, että suunnitelmasi muuttuvat ja retkesi pitenee. Ota mukaasi perusensiaputarvikkeita: sideharsoa, laastareita, haavanpuhdistusainetta, särkylääkettä ja voidetta hiertymiin. Varaa mukaasi myös auringolta suojaavia voiteita ja vaatteita.

Kaikkeen et voi varautua, mutta pohdi etukäteen mahdollisia ongelmatilanteita ja niille ratkaisuja. Valmiiksi mietityt toimintamallit nopeuttavat ratkaisujen tekemistä ja lisäävät turvallisuutta. Ongelmien ratketessa nopeasti voit jatkaa retkeäsi suunnitelmiesi mukaisesti.

Kuva: Terttu Hermansson, Lauhanvuoren kansallispuisto

Varautuminen ja ennakointi lisäävät turvallisuutta

Välineet ja varusteet

Pyöräretkelle soveltuva polkupyörä on varusteiden kulmakivi. Käyttökohde ja -tarkoitus sanelevat pyörän mallin. Tieliikennekäyttöön riittää hyvin vaikkapa työmatkapyörä, maastoajoon suositellaan maastopyörää. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Pyörän tulee olla tieliikennekelpoinen, toimiva ja varustelultaan tarkoitukseen soveltuva. Toimivuuden tarkastamista ja huoltoa ei ole syytä laiminlyödä, koska niillä on suora yhteys liikenneturvallisuuteen. Säännöllisesti huollettu ja tarvittaessa korjattu pyörä on myös toimintavarma.

Huollettu ja toimiva pyörä on onnistuneen retken edellytys. Huolla pyöräsi itse tai teetä huolto ammattilaisella. Pyörän toimivuutta kannattaa testata huollon jälkeen muutaman kerran. Pyörään tulevat ongelmat ja viat ovat mahdollisia, mutta harvinaisia muutaman sadan kilometrin matkalla. Huollettu pyörä toimii yleensä moitteettomasti, mikäli et kaadu tai joudu kolariin. 

Pakkaa mukaasi pyöränhuoltotarvikkeista ainakin pyöräilijän monitoimiavain, rengasmuovit ja pumppu. Jo ennakkoon kannattaa hankkia juuri omaan pyörääsi sopivan sisärengas. Rengas on usein järkevämpi vaihtaa kuin paikata. Yleisin pyörään tuleva vika onkin renkaan rikkoutuminen. Osaatko korjata renkaan?

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Varsinkin maastopyöräilijän repusta on hyvä löytyä omaan pyörään sopiva ketjuliitin ja vaihtajankorvake sekä muutama pinna. Nämä osat ovat pyöräkohtaisia. Rikkoutuessaan ne on melko helppoja vaihtaa, mikäli ketjunkatkaisija ja pinnatyökalu ovat mukana.

Pyörään saa liitettyä erilaisia laukkuja ja telineitä matkatavaroiden kuljettamista varten. Myös pyörään kytkettävää matkatavarakärryä voidaan käyttää. Varusteet on hyvä suojata kastumiselta kuljetustavasta riippumatta. Mieti myös huoltoautovaihtoehtoa tai varusteiden kuljettamista kuljetuspalvelun avulla.

Täydellä retkivarustuksella pyöräiltäessä teltta ja yöpymisvarusteet vievät suuren osan pyörän kantokyvystä. Parhaina kesäpäivinä pärjää kuitenkin pienellä varustemäärällä. Yöpymällä mökeissä, hotelleissa ym. kevennät kuormaa ja säästät tilaa muille varusteille.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Punainen tupa

Pyörän kuormaamiseen ja tavaroiden kiinnitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska epävakaa kuorma vaikuttaa ajettavuuteen. Mahdollisimman kevyesti ja tukevasti kuormattu pyörä edistävät ajoturvallisuutta ja jaksamista.

Varusteiden ja polkupyörän yhteensopivuutta on hyvä testata ennakkoon. Pyöräile kokeellinen päivämatkan kotipihasta. Testaa tarvittaessa myös telttaa ja retkeilyvälineitä kotipihallasi. Tässä vaiheessa on helppo lisätä tai poistaa varusteita tarpeen mukaan.

Pyörän ja pyöräilykypärän lisäksi voit kasvattaa varusteluetteloa mieltymystesi mukaan. Pehmustetut pyöräilyhousut ovat monille itsestään selvä ajoasun osa. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat maastopyöräilijöille tuttuja, mutta myös muut pyöräilijät käyttävät niitä.

Muuten vaatetus valitaan sään mukaan. Kerrospukeutuminen toimii viileällä säällä parhaiten. Sadevarusteet kannattaa aina olla mukana. Pyöräilijöiden tarpeisiin on saatavilla pieneen tilaan pakkautuvia sadeviittoja ja muita asusteita.

Kuva: Joonas Vinnari, Lauhanvuoren kansallispuisto

Hyvät varusteet lisäävät mukavuutta pyöräretkellä

Perheen kanssa pyöräretkelle

Perheen kanssa pyöräillessä on huomioitava lasten ikä ja jaksaminen. Pyöräily on energiaa kuluttavaa fyysistä suorittamista. Jaksamisesta huolehditaan säännöllisten ruokailujen ja välipalojen avulla. Varaa riittävästi juotavaa ja pikaenergiaa helposti saataville. Väsyneenä ja nälkäisenä huomiokyky herpaantuu, jolloin virheitä syntyy helpommin ja tapaturmariski kasvaa. 

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Kerratkaa liikennesäännöt ja turvallisen ajamisen perusteet ennen pyöräretkeä. Tieto mielenkiintoisista käyntikohteista parantaa lasten jaksamista ja motivoi retkellä eteenpäin. Vältä liian pitkiä päivämatkoja ja ole tarvittaessa valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Karvia

Lasten kanssa pyöräillään lasten ehdoilla

Suunnittele reittisi

Geoparkin pyöräilyreiteillä maastonmuodot ovat loivia ja korkeuserot yleensä maltillisia. Jyrkät mäet ovat harvinaisia. Kuntakeskukset ja kylät sekä vähemmän asutut maisemat ja luonto vuorottelevat reittien varrella. Reiteillä on paljon nähtävää ja koettavaa, joten matkaan ja pysähdyksiin on hyvä varata runsaasti aikaa.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Hyypänjokilaakso

Pääreitti koostuu kolmesta toisiinsa limittyvästä, pääsääntöisesti rauhallisesti liikennöidyillä maanteillä kulkevasta reitistä. Voit kiertää reitit erikseen tai ulkokiertoa pitkin yhtenäisenä lenkkinä. Ajettavat päivämatkat voivat olla esim. 30-60 km, jolloin päivittäinen ajoaika on n. 2-4 tuntia. Yksittäisillä reiteillä matkasta voi nauttia 3-5 päivää. Koko reitistön kiertämiseen ulkoreunoja pitkin on hyvä varata aikaa vähintään viikko.

Jokaisessa Geopark-kunnassa on myös lyhyempiä paikallisreittejä, joita voit kiertää ja hyödyntää vaihtoehtoisina reitteinä osana pyöräretkeäsi. Tarjolla on myös helppokulkuisia maastopyöräreittejä, jotka kulkevat osittain sorateilläkin.

Reitistön alueella on pyörämatkailua tukevia ruoka- ja majoituspalveluja. Reiteiltä kannattaa poiketa rohkeasti myös hieman etäämmällä sijaitseviin palveluihin ja kohteisiin. Mieti majoitus huolellisesti ja ole yhteydessä yrityksiin jo etukäteen.

Kuntakeskusten palvelut, kuten elintarvikeliikkeet ja erikoiskaupat sekä apteekki, osuvat matkalle lähes päivittäin. Rytmittämällä päivän pyöräilyn, kohteissa käymisen sekä ruokailujen osalta sujuvaksi, voit keskittyä nauttimaan kokemuksista.

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva, Nummijärvi Camping

Pyöräillessä olet matkalla ensi polkaisusta lähtien, mutta oikeastaan matka alkaa jo sen suunnittelusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas rentoutuakseen ja kokeakseen seikkailuja. Jätä kiire taaksesi ja keskity hyvien muistojen sekä kokemusten keräämiseen. Pyörämatkailussa tärkeämpää on matkalla oleminen kuin perille pääseminen.

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Teksti: Jari Hernesniemi 

Lue lisää:

Pyöräliitto: Pyöräilijän liikennesäännöt

Pyörämatkailukeskus: Bikeland.fi

Suomen Latu: Maastopyöräilijän etiketti

Metsähallitus: Pyöräretken suunnittelu 

Seikkailijattaret: Retkipyöräilyn ABC: Vinkit ensimmäiseen pidempään pyöräreissuun 

Kuva: Mirja Koivisto/ Tarinakuva, Katikankanjoni, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Pääkuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Muut kuvat: Terttu Hermansson

#lhgeopark #unescoglobalgeoparks #europeangeoparks #finnishgeoparks  #unesco #outdoor #retkeily #luontomatkailu #pyörämatkailu #cyclingtourism #hyvinvointialuonnosta #taiteidenreitti #visittampere #visitlakeus #visitpori #visitsatakunta

Tervetuloa ikimuistoiselle pyöräretkelle Geoparkiin!