Teemaviikon kunniaksi kokoonnutaan Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa sunnuntaina 8.6.2025 ulkoilupäivään Nummijärven leirintäalueelle.
Luvassa on tutustumista Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon pyöräillen luonto-oppaan kanssa, joogaa ja kahvakuulajumppaa ulkoilmassa, uintia ja saunomista. Leirintäalueen ravintolassa saa karkotettua nälän lounaalla päivän hintaan.
Hyypänjokilaakso
Kauhajoella suosittuja luonto- ja geologiakohteita ovat kaksi kansallispuistoa: Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto sekä Lauhanvuoren kansallispuisto. Tällä kertaa esitellään kuitenkin geologisesti erityinen ja valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemakohde, Hyypänjokilaakso. Geoparkit vaalivat ja nostavat esiin paitsi alueensa geologista perintöä, myös luontoarvoja ja paikallista kulttuuria, ja tätä monipuolisuutta Hyypänjokilaakso edustaa erinomaisesti.
Hyypänjokilaakso on mielenkiintoinen esimerkki geologian, elollisen luonnon ja ihmisen toiminnan syy-seuraussuhteista. Laakso on muodostunut n. 20 km pitkään kallion murrokseen, jota jääkaudet ovat kuluttaneet isoksi uurteeksi. Viimeisimmän jääkauden kulutukselta on säästynyt kovaksi pakkautuneita maakerroksia laakson pohjalla.
Hyypänmäen syövereissä säilynyt muinaisharju on nyt metsän peittämä kohouma laakson keskivaiheilla. Vanhat, kovat moreenikerrokset säilövät tehokkaasti suojissaan myös paikoin paineellistakin pohjavettä, ja laakso onkin suureksi osaksi pohjavesialuetta. Pohjavettä nousee pintaan laakson kymmenissä lähteissä.
Jääkauden jälkeen lähes koko Länsi-Suomen peittäneen veden jo alettua laskea jyrkkärinteinen laakso on ollut kapea merenlahti. Merenpinnan laskiessa on paljastunut hyviä, suojaisia niemekkeitä kivikauden ihmisten asuinpaikoiksi meren tarjoamien kalavesien äärelle.
Jääkauden kuljettamaa hienoainesta eli viljelykelpoista maata ulottuu laakson rinteiden ylätasoille asti, joten rinteet on raivattu pelloiksi meren vetäydyttyä ja pysyvän, maatalouteen tukeutuvat asutuksen asetuttua laaksoon 1500-luvulta lähtien. Kapean laakson alaosa tulvii herkästi, joten asuintuvat on rakennettu rinteiden ylätasoille tulvalta suojaan.
Laakson rinteiden jyrkkyys tuottaa erilaiset kasvuolosuhteet eri korkeustasoille. Lisäksi vesi valuu vauhdilla rinteitä pitkin kuluttaen rinteisiin pieniä uomia. Tämän vuoksi laaksossa on monimuotoista niin luonnonympäristö kuin viljelylajisto.
Laakson poikkisuuntaiset valumavesipurot ovat kuluttaneet ympärilleen pieniä kanjoneita, jotka eivät sovi nykyaikaiseen viljelyyn. Niissä kasvaakin reheviä metsätyyppejä luonnontilaisten purojen tarjotessa suotuisan vesitalouden.
Monet kanjonit ovat olleet perinteisessä maataloudessa karjan puoliavoimina metsälaitumina, ja niitä on viime aikoina otettu uudelleen käyttöön lammas- ja nautalaitumiksi mm. perinnebiotooppien kunnostustoimenpiteinä. Vesitalous ja maaperä on erilaista myös rinteiden ylä- ja alatasojen pelloilla. Usein tulvivilla alatasoilla kasvatetaan monin paikoin heinää, ja ylemmillä tasoilla kaikkia yleisimpiä viljakasveja sekä perunaa, sipulia ja juurikasveja.
Edellä kuvailtu luonnon ja viljelyn monimuotoisuus on tuottanut laaksoon erittäin rikkaan eliölajiston sekä monimuotoisen, komean kulttuurimaiseman, jonka rikkautta tukee laaksoa ympäröivät laajat metsäselänteet kansallispuistoineen.
Hyypän hienot maisemat ovat kenen tahansa koettavissa. Hätäisimmät voivat ihastella maisemia laakson poikki kulkevilta teiltä, mutta parhaiten ihanuuden osaksi pääsee laaksoon merkityillä kävely- ja pyöräreiteillä (retkikartta.fi) sekä Panttikylässä maiseman paraatipaikalla sijaitsevasta näkötornista.
Kulttuuriympäristön erityiskohde on laakson pohjoiskärjessä sijaitseva Hämes-Havusen talonpoikaisrakennusten kokonaisuus, joka palvelee nykyisin kaupungin omistamana tapahtuma- ja juhlatalona. Tuon valtakunnallisesti arvokkaan rakennusperintökohteen harvinaisten umpipihojen tunnelman voi kokea vaikkapa vuosittain syyskuun alussa järjestettävillä Ruokamessuilla.
Hyypän maiseman erityispiirteitä on vaalittu aktiivisesti jo vuosia. Tärkeimmässä roolissa ovat olleet maata viljelleet sukupolvet, jotka ovat työnsä oheistuotteena luoneet monimuotoisen ja kauniin kulttuurimaiseman.
Isäntien ja emäntien maisemanhoitomyönteiset asenteet ovat tehneet mahdolliseksi myös laajemman työn, joka on tuonut yhteen myös yhteisöjä ja viranomaisia.
Hyyppään perustettiin luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue vuonna 2009. Sen valmistelu alkoi vuonna 2006, ja jo tuolloin alettiin toteuttaa hoitotoimenpiteitä eri yhteisöjen ja organisaatioiden hankkeilla, talkoilla ja ympäristöministeriön tuella.
Alueella on 20 vuoden aikana mm. avattu sulkeutuneita näkymiä, kunnostettu paahdeympäristöjä, perinnebiotooppeja, vanhoja lampipaikkoja, taimenen kutuympäristöjä ja aitauksia, torjuttu vieraslajeja kuten lupiinia ja jättipalsamia, merkitty kävely- ja pyöräilyreittejä, rakennettu näkötorni ja kota, järjestetty kansainvälisiä työleirejä, maalattu talkoilla vanhoja rakennuksia, korjattu ja siirretty kävelijöiden suojaksi vanha hirsilato, pystytetty kohdeopasteita, järjestetty tapahtumia, tuotettu ympäristökasvatusmateriaalia koululaisille, tehty ja kiinnitetty linnunpönttöjä, teetetty luontoarvojen seurantakartoituksia… lista on pitkä ja työ jatkuu!
Maisemanhoitotyötä on koordinoinut Kauhajoen kaupungin vuonna 2010 perustama Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen neuvottelukunta, johon on kutsuttu edustajat ympäristöviranomaisten organisaatioista, Hyypän yhdistyksistä sekä maisemaan ja ympäristöön liittyvistä asiantuntija- ja koulutusorganisaatioista. Paljon on saatu aikaan sopuisan, arvostavan yhteistyön ja maanomistajien myönteisten asenteiden avulla.
Hyypän ystävät toivottavat sinutkin tervetulleeksi ihastumaan Hyypänjokilaakson maisemiin!
Teksti: Marketta Nummijärvi
Kirjoittaja toimii Kauhajoen kaupungin kehittämispäällikkönä ja aktiivisena geoparkilaisena alkutaipaleelta lähtien.
