Skip to content

Soiden lumoissa

Sydäntä myöten suossa – Geopark-alueen laajaa maisemaa täplittävät monipuoliset suot kertovat sekä alueen eteläisyydestä että pohjoisuudesta. Kuten suot, myös Geopark-alue on kahden maailman rajalla.

5 kohdetta
Näkymä
Mustansaarenkeitaan esteetön lankkupolku aurinkoisena kesäpäivänä näkötornista kuvattuna
Kuva: Terttu Hermansson

Mustansaarenkeitaalla leveä lankkupolku vie kulkijan esteettömälle lintutornille.

Veden äärellä

Vesi on elämän eliksiiri – lähteen silmästä puroon, järveen ja jokien kautta mereen virtaavat vedet muuttavat maisemaa vääjäämättä ja muodostavat samalla tärkeitä elinympäristöjä eri lajeille.

5 kohdetta
Näkymä
Kosteikko, jossa on vettä, kivä, puita, metsää taustalla, valkoiset pilvet taivaalla
Kuva: Terttu Hermansson

Lauhanvuoren kansallispuistossa pienvesistöjen kirjo on monipuolinen: lähteiden, purojen, järvien ja lampien lisäksi alueelta löytyy kausikosteikkoja, kuten kuvan kosteikko Peräkorvessa.

Muinaisilla rannoilla

Jääkausiaikana toistuvien jäätiköitymisten myötä maankamara on useasti painunut merenpinnan tason alle ja jään sulaessa kohonnut jälleen ylös. Muinaiset rantavaiheet näkyvät vieläkin maisemassa.

5 kohdetta
Näkymä
Sumuinen pirunpelto kesäaamuna, pitkospuut johtavat pirunpellon poikki, etualalla kuvaa kehystävät alkukesän lehtevät koivut.
Kuva: Mia Perkiö

Kivijata on yksi alueen suurimmista pirunpelloista. Muinaisen Ancylusjärven aallot ja jää ovat muokanneet kivikon pintaan selvästi erottuvia rantavalleja.

Jääkausien synnyttämät maisemat

Viimeisten 800 000 vuoden aikana alue on peittynyt mannerjäätikön alle useita kertoja. Voimakkaiden jäätikkövirtausten väliin jääneellä alueella näiden kerrostamat maapeitteet ovat säilyneet nykypäiviin asti.

5 kohdetta
Näkymä
Ilmakuva pyöräilijästä Hämeenkankaan nummella
Kuva: Joonas Vinnari

Puutonta nummea Jämillä, Hämeenkankaalla. Jääkauden loppuvaiheessa syntynyt Hämeenkangas on osa Keski-Suomen reunamuodostumaa ja syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun jäätikkö pysähtyi hetkeksi. Tällöin kerrostui Kankaanpäästä Jyväskylän seudulle Sumiaisiin ulottuva hajanainen reunamuodostuma, jota luonnehtivat jään virtaussuuntaan nähden poikittaiset harjumaiset maisemat.

Eroosion jälkiä

Eroosion kuluttama maisema on muuttunut useasti, vuoristomaasta sedimenttikivitasangoksi ja lopulta peneplaaniksi eli syvälle kuluneeksi puolitasangoksi.

5 kohdetta
Näkymä
Geologi katselee Lauhanvuoren Aumakiveä syyspäivänä
Kuva: Pasi Talvitie

Lauhanvuoren alarinteiden kivipaadet eli toorit kertovat miljoonien vuosien takaisesta lämpimästä ilmastosta, jonka aikana kallion pinta rapautui ja mureni paikoilleen rapakallioksi. Ehjät kallionlohkot kestivät olosuhteita ympäristöään paremmin, ja ovat siksi säilyneet nykypäiviin asti, vaikkakin pyöristyneet. Kuvassa Aumakivi.

Muinaisten vuorten jäänteitä

Muinaisten vuorten syvät juuret kohoavat vielä nykyäänkin ympäristön yläpuolelle, tarjoten näköaloja ympäröivään maisemaan.

5 kohdetta
Näkymä
Susiluola syyspäivänä
Kuva: Aili Raudla-Majakangas

Susiluola sijaitsee Pyhävuoren ja Susivuoren muodostaman vuoriketjun pohjoisrinteessä. Granodioriitista muodostuneet kalliot ovat osa Keski-Suomen laajaa graniittialuetta, joka yltää Kristiinankaupungista syvälle Savoon asti.

Museot ja opastuskeskukset

Tutustu alueen historiaan museoissa ja opastuskeskuksissa.

5 kohdetta
Näkymä
Kuva: Pasi Talvitie

Aitonevan turvemuseon ulkoilmanäyttely vanhoine turpeennostokoneineen on avoinna läpi vuoden.

Taideteos Kankaanpään Taidekoulun edustalla
Kuva: Ecomuseum-hanke

Geoparkin kulttuurikohteet

Geopark tuo esille myös alueen ainutlaatuista kulttuuria ja kulttuurimaisemia.

Tutustu Geoparkin kulttuurikohteisiin

Kuinka matkailet Geoparkissa vastuullisesti

Tervetuloa tutustumaan Geoparkiin vastuullisesti ja turvallisesti!

Lue lisää

Opasteviitta Harjuluontopolun varrella Hämeenkankaalla
Kuva: Pasi Talvitie
Lh Geopark Logo
Unesco Global Geopark Logo
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
Leader

Evästeasetukset | Tietosuojaseloste | Saavutettavuusseloste | Copyright 2023