Kirkkomaita kiertämässä

Keskeiset kirkonmäet

Kirkot sijaitsevat usein alueellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävillä paikoilla, joissa niillä saattaa olla pitkä historia. Esimerkiksi Kauhajoen nykyinen kirkko on jo kuudes samalle paikalle rakennettu kirkko.

Kirkot ja kirkonmäet ovat olleet kohtaamispaikkoja, joissa on tavattu ihmisiä, vaihdettu kuulumisia, käyty kauppaa ja jopa pestattu palkollisia. Kirkkomatkoilla kuultiin uusimmat uutiset ja viralliset kuulutukset. Kohtaamispaikkoina kirkot toimivat yhä edelleen, vaikka niiden merkitys sellaisina onkin vuosisatojen ja -kymmenten aikana vähentynyt.

Kellotapuleita, lainamakasiineja ja muita rakennuksia

Kirkkojen lisäksi kirkkomaalta löytää useita muita rakennuksia, kuten ruumishuoneita, rukoushuoneita ja kappeleita. Jotkin rakennukset ovat jo jääneet historiaan, kuten kirkkotallit. Koska kirkossakäynti saattoi kestää jopa useita tunteja, rakennettiin kirkkotalleja hevosille suojaksi. Niissä saatettiin toisinaan myös yöpyä.

Joskus kirkonseutu muodostaa visuaalisesti yhteneväisen kokonaisuuden, kuten Parkanossa. Kellotapulia rakennettaessa tarvittavien kivien määrä oli erehdytty lukemaan kuutiojalan sijasta kuutiokyynerissä. Ne ovat vanhoja mittayksiköitä, joissa jalan pituus on noin 30 cm ja kyynärän 60 cm. Laskuvirhe olikin melko huomattava. Ylimääräiset kivet päätettiin käyttää lainajyvästön makasiinin, eli nykyisen museon, sekä kiviaidan rakentamiseen.

Kankaanpään kirkonmäen alapuolella sijaitsee Alakylä, joka on vanha Kankaanpään kylä 1500-luvulta. Yhdessä kylän rakennusryhmät, rantapellot ja kirkko muodostavat Ruokojärven kulttuurimaiseman.

Vuoden 1879 keisarillinen asetus määräsi hautausmaat ulommaksi kylästä ja kirkosta. Tästä syystä noin kilometrin päässä Kankaanpään kirkosta sijaitsee vanha, vuonna 1890 perustettu hautausmaa. Samalta vuodelta on hautausmaalla sijaitseva paanukattoinen ruumishuone. Siunauskappeli valmistui 1956.

Alueen ensimmäinen kirkko rakennettiin Kauhajoelle vuonna 1686. Kuitenkin vanhin yhä pystyssä ja toiminnassa oleva kirkko löytyy Karviasta. Se on vihitty käyttöön vuonna 1799. Asukkailla oli lupa rakentaa saarnahuone, mutta he kuitenkin omin luvin päätyivät rakentamaan koko kirkon.

Kuten lähes kaikki alueen kirkot, Karvian kirkko on puinen ristikirkko. Kirkon suunnittelijana ja rakentajana toimi jalasjärveläinen Salomon Köykkä-Köhlström. Saman henkilön käsialaa ovat myös Parkanon kirkko vuodelta 1800, Honkajoen kirkko vuodelta 1810 ja Karijoen kirkko vuodelta 1812. Nekin ovat puisia ristikirkkoja.

1800-luvulla Isojoelle ja Kankaanpäähän valmistui C. L. Engelin suunnittelemat puiset empirekirkot. Isojoella kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1833 ja Kankaanpäässä 1839. Vuonna 1860 nousi Jämijärvelle G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko, joka edustaa varhaista uusgotiikkaa. Siikaisten K. A. Reiniuksen suunnittelema uusgoottilainen puukirkko valmistui 1889.

Kirkkoihin liittyviä tarinoita

Jokaisella kirkolla on oma historiansa, ja niihin liittyy monenlaisia omaleimaisia piirteitä ja tarinoita. Kuten Kauhajoella, onnettomuuksia on sattunut muissakin kirkoissa. Karijoen kirkkoa kutsutaan Helenan kirkoksi, sillä tarinan mukaan Suomen sodan aikana vihollinen oli yrittänyt polttaa rakenteilla ollutta kirkkoa, mutta Helena-niminen tyttö onnistui sammuttamaan palon.

Parkanon kirkko taas syttyi tuleen vuonna 1928 salaman iskusta. Valitettavasti kirkossa oli tapahtumahetkellä jumalanpalvelus, eikä uhreilta vältytty. Parkanon museossa on nähtävillä erään palosta selvinneen pojan palaneet kengät. Myös Siikaisten ensimmäinen kirkko tuhoutui salaman iskusta vuonna 1887.

Kirkkotiet

Kirkkotiet ovat merkittävä osa kirkkojen ja alueen historiaa. Niihin liittyy valtavasti muistitietoa ja kertomuksia. Hämeestä Pohjanmaalle kulkeva Kyrönkankaan talvitie toimi kauppa- ja sotaretkien oikotienä, mutta lisäksi alueensa kirkkotienä. Vesistöä pitkin kuljettiin omilla kotiveneillä, sekä varta vasten rakennetuilla kirkkoveneillä.

Kirkkomatkat ovat jättäneet maisemaan merkkejä, jotka näyttäytyvät meille mielenkiintoisina niminä. Kadoiltavesiltä löytyy Ruumissaari, johon on haudattu nuijasodan, isonvihan ja Suomen sodan aikaisia sotilaita. Saareen on lisäksi viety vainajia kelirikkoaikoina odottamaan pääsyä kirkkomaahan.

Kauhajoen Hyypästä löytyy Kirveskylän kohdalta paikka nimeltä Yösijanmäki. Muistitiedon mukaan tämäkin nimi liittyy kirkkomatkoihin. Pitäjän eteläpään asukkailla oli niin pitkä matka jumalanpalveluksiin, että heidän täytyi yöpyä matkalla. Kirkkoväki saapui Yösijanmäkeen lauantai-iltana, josta he sitten sunnuntaiaamuna jatkoivat matkaa kohti kirkkoa. Tuohon aikaan kirkkomatkat todellakin olivat pitkiä, sillä Yösijanmäeltäkin kirkolle oli vielä matkaa runsaat 20 kilometriä.