Skip to content

Mitä sahti on?

Sahti on paksuhko, vahva perinneolut, jota valmistetaan kotitarpeiksi sekä juhlajuomaksi esimerkiksi häihin ja hautajaisiin. Sahdin valmistuksessa käytetään vettä, ohra- ja ruismaltaita, katajaa, hiivaa ja joskus myös humalaa. Entisaikaan valmistuksessa käytettiin maatilojen omia hiivoja, viimeisen sadan vuoden aikana on vakiintunut leivinhiivan käyttö. Valmis sahti on alkoholipitoisuudeltaan noin 6–12-prosenttista.

Koska sahti on tuoreolut, eli sitä ei ole pastöroitu eikä suodatettu eikä sen käymistä ole keskeytetty, sen säilyvyys on rajallinen. Se vaatii myös kylmäketjun eikä kestä kovin hyvin kuljetusta. Sahti kuulemma säilyy noin kuukauden siitä, kun se on valmista, mutta täyttä varmuutta ei ole – sitä kun harvoin riittää niin pitkään.

Sahti on APT eli sillä on EU:n aito perinteinen tuote -status. Suomessa karjalanpiirakka ja kalakukko ovat saman statuksen elintarvikkeita. Muita eurooppalaisia APT-tuotteita ovat muun muassa Serranon kinkku ja Mozzarella -juusto. Merkintä ei rajoita tuotteen alkuperää, mutta valmistusmenetelmän on oltava määritellyn mukainen. Lisätietoja nimisuojasta aitojamakuja.fi.

 

 

Ohrapelto jonka takana aurinko paistaa matalalta.
Kuva: aitojamakuja.fi / Julia Kivelä

Sahti oluiden maailmankartalla

Maailmankuulu oluttoimittaja Michael Jackson nimitti aikoinaan sahtia lasilliseksi antropologiaa – oluenteon puuttuvaksi renkaaksi Mesopotamian ja nykypäivän välillä.

Sahdin tyyppiset oluet olivat suosittuja Euroopassakin vielä keskiajalla, mutta ovat sittemmin syrjäytyneet teollisen ja tarkasti säädellyn tuotannon tieltä. Sahdin kaltaisia perinneoluita valmistetaan kuitenkin yhä Euroopan syrjäkulmilla, kuten Baltiassa, Norjan vuonojen perillä ja Suomessa.

Perinneoluille on ominaista, että niitä valmistetaan kotioloissa – valmistusperinne elää voimakkaana Hämeessä, Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaan eteläosissa. Teollisessa mittakaavassa sahtia panee Suomessa vain muutama yritys, joista tunnetuin lienee hämäläinen Lammin sahti.

 

 

Sahtituoppi pöydällä ohran, rukiin ja katajan kanssa.
Kuva: aitojamakuja.fi / Julia Kivelä

Maailman ensimmäinen sahti-Geopark

Sahtiperinne on yksi Geopark-alueen merkittävimpiä kulttuurillisesti yhdistäviä tekijöitä. Murteet ja perinneruuat saattavat vaihdella alueen eri osissa, mutta sahti on kaikille tuttua – myös niille, jotka eivät siitä pidä. Suurin osa Geoparkissa nautittavasta sahdista on perinteisesti kotona tehtyä.

Suomen ainoa sahtiopisto sijaitsee Lauhanvuoren kupeessa Isojoella. Karviassa harrastusta ylläpitää Karvian perinnejuoma ry, ja ympäri aluetta on aktiivisia sahtimestareita ja kotipanijoita. Paikallinen erikoisuus on vaalea ja paksu ruissahti.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark on  ensimmäinen sahdinvalmistusalue, jolle on myönnetty Geopark-status. Alueelle voi siis matkustaa paitsi ihailemaan ainutlaatuista geologiaa, myös tutustumaan hyvin mielenkiintoiseen sahtiperinteeseen.

Teksti: Laura Tauriainen / Luova toimisto Ranka, Pasi Talvitie

Lh Geopark Logo
Unesco Global Geopark Logo
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
Leader

Evästeasetukset | Tietosuojaseloste | Saavutettavuusseloste | Copyright 2023