Turvallisesti retkelle
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen retkeilykohteiden polut ja reitit ovat suurimmaksi osaksi Metsähallituksen ylläpitämiä. Alueella on myös reittejä, joita ylläpitävät esimerkiksi kunnat tai kaupungit. Turvalliseen retkeilyyn löydät vinkkejä tältä sivuilta. Tutustu myös Metsähallituksen Retkeilyn ABC-sivuun.
Ennen retkelle lähtöä
Tutustu retkikohteeseen etukäteen www.luontoon.fi ja www.retkikartta.fi avulla. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus ja mikäli aiot käyttää puhelinta maastossa navigointiin esim. karttasovelluksen avulla, niin varmista virran riittävyys virtapankin avulla. Varaa mukaan ensiapupakkaus ja opettele käyttämään sitä. Liiku mieluiten ryhmässä, jolloin ongelmatilanteessa saat helpommin apua. Jos lähdet yksin maastoon, kerro suunnitelmastasi perheellesi tai tovereillesi.
Jos lähdet reitille, niin selvitä reitin lähtöpisteen sijainti ja selvitä itsellesi etukäteen, miten sinne pääsee. Varaa mukaan tarvittavat eväät ja juotavaa. Geopark-alueen taajamissa on myymäläpalveluja, joten tuoreimmat eväät saat, kun ostat ne matkan varrelta.
Reittien vaativuus
Luonnossa kulkevat retkeilyreitit ovat tasoltaan vaihtelevia. Alueen reiteistä valtaosa on helppokulkuisia – erityisesti Lauhanvuoren kansallispuistossa ja Hämeenkankaalla reitit kulkevat pääosin hiekkakankailla, jossa maasto on suhteellisen tasaista.
Suovaltaiset reitinosuudet on Geopark-alueen kohteilla pääosin varustettu pitkospuin – ne ovat varsin helppokulkuisia, mutta pitkospuut saattavat olla märällä kelillä liukkaita.
Vaativimpia polkuja ovat kalliomailla kulkevat reitit, kuten esimerkiksi Alkkianvuoren tai Susiluolan polut, jotka reittiluokittelun perusteella ovat keskivaativia. Näillä reiteillä tervejalkainen pärjää mukavasti, mutta maasto aiheuttaa paikoin haasteita esimerkiksi kivikoiden ja polulla olevien korkeuserojen vuoksi.
Geopark-alueen patikkareiteistä pääosa on lyhyitä, alle 10 km mittaisia. Eri reittejä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista kasvattaa pituutta – esimerkiksi Lauhanvuorella voi tehdä noin 25 km patikkaretken. Pidempää reittiä etsivä voi suunnata esimerkiksi Paroonin Taipaleelle – Parkanon asemalta Seitsemisen kansallispuistoon ulottuvalle reitille mittaa tulee yli 30 km. Pitkiä patikointiin soveltuvia rengasreittejä ei Geopark-alueella ole.
Esteettömät reitit
Geopark-alueen esteettömistä reiteistä useimmat ovat vaativia esteettömiä reittejä. Ne ovat siis kuljettavissa avustetusti. Reitin varren palveluista esimerkiksi käymälät ja keittokatokset ovat useimmiten myös esteettömiä. Geopark-alueen erikoisuus on Mustansaarenkeitaan esteetön lintutorni. Esteettömät reitit soveltuvat myös lastenvaunuille.
Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden esteettömyyttä on parannettu viime vuosina ja niiden luokittelua kehitetään aktiisesti. Tarkista tuorein tieto palvelujen esteettömyydestä www.luontoon.fi:stä.
Turvalliset luontokohteet
Reitit vievät kulkijan luonnonähtävyyksien ja erilaisten kohteiden äärelle. Geopark-alueen luonnonnähtävyydet ovat sellaisenaan turvallisia, eikä niissä ole esimerkiksi putoamisvaaraa, mikäli pysytellään vakiintuneilla ja merkityillä poluilla. Geopark-alueella kohteiden turvallisuuden osalta suurimmat riskit liittyvät kompastumiseen tai kaatumiseen sekä veteen putoamiseen. Riskin toteutuminen vaatii useimmiten kuitenkin reitiltä poikkeamista tai tietoista riskin ottoa.
Mikäli kuitenkin huomaat merkityllä reitillä turvallisuuspuutteita, ilmoita niistä reitin ylläpitäjälle. Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla ilmoituksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Sää ja ilmasto
Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -alue sijaitsee Länsi-Suomessa, Suomenselän vedenjakaja-alueen eteläosassa. Maa nousee merestä verraten nopeasti ja alueen maanpinnan taso nouseekin suhteellisen nopeasti lähes 200 metriin merenpinnasta. Tämä vaikuttaa alueen ilmastoon ja säähän. Korkeilla mailla sataa runsaasti ja sää on usein alavampia alueita viileämpi.
Ylämailla runsaslumiset talvet ovat melko tavanomaisia. Alueen suot ovat usein keskitalvella jäässä, jolloin niillä on helppo liikkua. Lauhanvuoren rinteillä voi olla paksu lumihanki vielä vappuna, ja Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maisemissa maantiet ja latupohjat lumen ja jään peitossa, kun etelämpänä ovat jo koivut hiirenkorvalla. Muutoin sääolosuhteet ovat samankaltaisia kuin muualla eteläisessä Suomessa.
Ilmatieteen laitokselta voit tarkistaa säähän liittyvät varoitukset.
Perille löytäminen
Geopark-alueen reitit on pääsääntöisesti merkitty maastoon polkuviitoin ja maalimerkein. Viitoissa kerrotaan, mille ulkoilun lajille reitti on tarkoitettu. Osalla reiteistä on pelkät viitat. Metsähallituksen kohteilla reittimerkinnät toteutetaan nykyään puihin kiinnitetyillä värillisillä merkeillä. Reittimerkin väritys on useimmiten sama kuin reitin väri kohteen opaskartassa.
Osalla reiteistä merkintätapa on perinteinen maalimerkki puussa tai erillinen maahan pystytetty tolppa, johon merkki on maalattu tai kiinnitetty. Pitkospuureiteillä erillistä merkintää ei välttämättä ole, sillä pitkospuita seuraten kulkija pysyy varmasti reitillä.
Reitillä eteenpäin auttavat myös kartat. Puhelimiin on saatavilla hyviä maastokartat sisältäviä karttasovelluksia, joista osassa on myös navigointiominaisuus. Pidemmillä retkillä digitaalisista ratkaisuista varmin on erillinen GPS-laite, joka ei ole riippuvainen matkapuhelinverkosta – varaparistot kulkevat tarvittaessa helposti repussa. Toimintavarmuudeltaan parhaat suunnistusvälineet ovat perinteinen maastokartta ja kompassi.
Leiriytyminen
Leiriytyminen on alueen kansallispuistoissa eli Lauhanvuorella ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa sallittua merkityillä telttailupaikoilla, jotka on merkitty alueiden opaskarttoihin ja lueteltu www.luontoon.fi:ssä. Hämeenkankaalla leiriytyminen on vapaampaa, mutta suositeltavaa on leiriytyä hoidettujen taukopaikkojen yhteydessä. Pääsääntöisesti luonnonsuojelualueilla leiriytyminen on rajoitettua.
Telttapaikoilla on yleensä tilaa muutamalle teltalle, nuotiokehä, kuivakäymälä ja pöytä-penkkiyhdistelmä, joillakin myös kaivo tai lähde. Kaikilla nuotiopaikoilla ei ole luvallista telttailla – tutustu kohteen ohjeisiin ja sääntöihin opastusmateriaalien avulla ennen kuin leiriydyt.
Taukopaikat
Geopark-alueen kohteilla on lukuisia hoidettuja taukopaikkoja – laavuja, nuotiopaikkoja, keittokatoksia, kotia ja tupia. Osa laavuista sopii myös leiriytymiseen, mutta pääosa huolletuista taukopaikoista on suunniteltu päiväkäyttöä varten, eikä niiden yhteydessä välttämättä ole aina esimerkiksi käymälää tai vesipistettä. Tarkista taukopaikkojen palvelut www.luontoon.fi:stä.
Juomavesi
Alueen kansallispuistoissa on useita juomavesipisteitä. Ajantasainen tilanne niiden vedenlaatua koskien löytyy www.luontoon.fi:stä sekä kaivon yhteydessä olevasta veden laatua kuvaavasta tiedotteesta. Alueella on myös lähteitä, joiden vettä voi omalla vastuulla käyttää juomavetenä. Pääosa alueen vesistöistä on kuitenkin ruskeita ja humuspitoisia, eikä niiden vesi sovellu juomavedeksi. Vinkki: kevyt mukana kulkeva vedenpuhdistin kannattaa pakata ainakin yli yön retkille mukaan juomaveden puhdistamista varten.
Ruoka
Retkiolosuhteissa ravintolassa ruokailu ei aina onnistu, mutta sekin on mahdollista. Hämeenkankaalla reittien varrella on ravintolapalveluja Kuninkaanlähteellä ja Jämillä, Lauhanvuorella Lauhansarven luontomatkailukeskuksessa. Majoituspalveluista on mahdollista ostaa mukaansa retkieväspaketteja. Omia eväitä on puolestaan mahdollista täydentää matkalla kohteeseen, alueen taajamista löytyy päivittäistavarakauppoja.
Alueen taukopaikoilla on yleensä mahdollisuus lämmittää ruokaa tulella, mutta tulenteko on rajoitettua metsäpalovaroituksen aikana. Varmimmin ruoan saa lämpimäksi retkikeittimellä.
Retken jälkeen on myös mukava poiketa kahvilassa tai ravintolassa ja hankkia voimia kotimatkaa varten.
Käymälät
Huollettujen taukopaikkarakenteiden yhteydessä on usein käymälärakennus. Perinteiset kuivakäymälät ovat suosituimmilla kohteilla hiljalleen väistymässä uusien umpisäiliökäymälöiden tieltä. Käymälöissä ei ole wc-paperia, joten pakkaa mukaan rulla, mikäli suunnitelmissa on ulkohuussissa käynti.
Luonnon eläimet
Geopark-alueella luonnossa liikkuminen on verraten huoletonta ja turvallista. Tämä siitä huolimatta, että Länsi-Suomessa tavataan nykyään kaikkia suurpetoja. Ne kuitenkin väistävät ihmistä. Eläimistä kulkijalle haittaa onkin etupäässä hyönteisistä.
Kuivilla kankailla hyttysiä on vähän, soilla ja kosteikkojen lähellä taas enemmän. Keskikesällä soilla kulkijaa kiusaavat myös paarmat ja mäkäräiset, kesäiltaisin järvien rannoilla saatat tutustua myös pienen pieniin polttiaisiin.
Lähteiden ympäristössä, lehtomaisilla kasvupaikoilla ja rannoilla liikkuvan kannattaa suojautua punkeilta. Alue ei ole pahimpia punkkialueita Suomessa, mutta luonnossa liikkuvan kannattaa silti ottaa päivittäinen punkkisyyni osaksi iltarutiineja.
Loppukesästä alueella esiintyy myös hirvikärpäsiä, mutta niiden määrä vaihtelee myös kohteesta riippuen – suosituilla ulkoilualueilla hirvikärpäsiä on vähän, mutta hiljaisilla ja erämaisilla kohteilla enemmän.
Ampiaiset ja muut pistiäiset kuuluvat Suomen luontoon. Taukopaikkarakenteet ja esimerkiksi liiterit tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja hyönteisille.
Kyykäärme on ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme. Geopark-alueen luontokohteilla kyitä voi tavata lähes missä vaan – kalliomaiden lisäksi etenkin soilla voi alkukesästä liikkua kyykäärmeitä. Tämä on syytä huomioida etenkin, jos liikut luonnossa lemmikkieläimen, kuten koiran kanssa.
Jos maastossa liikkuessa törmäät suureen nisäkkääseen, se on todennäköisimmin hirvi. Nopean ja sulavasti maastossa liikkuvan hirven ohella erityisesti Lauhanvuorella voit nähdä myös metsäpeuran. Peltomaisemissa näet todennäköisesti myös valkohäntäpeuroja.
Lemmikkieläimet
Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Geopark-alueen kohteille, mutta ne on pidettävä aina kytkettynä. Lemmikkieläinten osalta on hyvä pitää mielessä, että joillain alueilla saattaa metsästysaikana liikkua irrallaan metsästyskoiria. Kansallispuistoissa metsästys on kuitenkin kielletty.
Talviretkeily
Geopark-alueen kohteet sopivat hyvin myös talvella retkeilyyn. Lauhanvuorella hoidettu latuverkosto palvelee myös retkihiihtäjää, Hämeenkankaalla ladut taas sopivat paremmin kuntoiluun. Alueen suot ovat mitä parhaimpia umpihankihiihtokohteita. Kalliomaastot taas sopivat mainiosti lumikengillä liikkumiseen. Kansallispuistojen tauko- ja leiriytymispaikat palvelevat myös talvella – maastossa yöpymistä varten tarvitset kuitenkin yleensä oman majoitteen, sillä alueella on vain yksi autiotupa.
Teksti: Pasi Talvitie
