Raatosulkonnevalle on muodostunut erilaisia suotyyppejä valumavesien ja pohjavesien purkautumisen synnyttämien hetteikköjen ansiosta. Liikkuvasta pohjavedestä hyötyviä erikoisuuksia suolla ovat tähtisara, siniheinä, paatsama ja keräpääsammal.
Suon eteläpää on kohosuota, jossa turvekerros on kasvanut pinta- ja pohjavesien ulottumattomiin. Täällä tavataan tyypillisiä suokasveja, kuten hillaa ja kihokkeja.
Suomen viileä ja kostea ilmasto sekä tasaiset maanpinnanmuodot ovat otollisia soiden kehittymiselle. Suomessa on ollut lähes 10 miljoonaa hehtaaria soita, mutta yli puolet niistä on ojitettu metsänkasvatusta, maanviljelyä tai turvetuotantoa varten. Luonnontilaiset suot ovat vähentyneet erityisesti Etelä-Suomessa, mikä on kaventanut suolajien elintilaa.