Geopark-verkostot

Geopark toimii verkostoissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Opimme muilta ja jaamme kokemuksia.

European Geoparks -verkosto (EGN) 

Geopark-toiminta alkoi Euroopasta neljän alueen yhteisenä projektina, ja European Geoparks Network on perustettu vuonna 2000. Nyt (2021) Geoparkeja on 81 kohdetta eri puolilla Eurooppaa. Kaikki EGN:n jäsenet ovat UNESCO Global Geopark -kohteita. 

UNESCO Global Geoparkit nimeävät kaksi edustajaa EGN-koordinaatiokomiteaan alueen virallisiksi edustajiksi. EGN-koordinaatiokomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa päättämään yhteisistä asioista ja verkostoitumaan. EGN järjestää joka toinen vuosi Euroopan Geopark-konferenssin, vuorovuosina UNESCO Global Geoparks -verkoston kanssa.

Global Geoparks -verkosto (GGN) 

Global Geoparks Network on perustettu vuonna 2004. Nyt (2021) Geoparkeja on 161 aluetta 44 maassa. Kaikki UNESCO Global Geopark kohteet kuuluvat GGN verkostoon. GGN:n virallinen elin on Global Geoparks Association, joka perustettiin vuonna 2014.

Geoparkit maksavat UNESCOlle jäsenmaksua, jolla se kattaa verkoston hallinnoinnin ja aktivoi Geopark-toimintaa kehittyvissä maissa. 

UNESCO Global Geoparks on osa International Geoscience ja Geoparks -ohjelmaa, jonka UNESCO käynnisti 2015. Samalla perustettiin UNESCO Global Geopark -status, ja verkostoon kuuluneista kohteista tuli Unesco Global Geopark -kohteita. Myös osa hallinnosta, mm. päätösvalta uusista jäsenistä ja arviointikäynneistä, siirtyi UNESCOlle.

UNESCO Global Geopark -status

UNESCO Global Geopark on UNESCOn kolmas ja nuorin aluestatus maailmanperintökohteiden ja Biosfäärialueiden rinnalla. Maailmassa on 161 UNESCO Global Geoparkia 44 maassa, ja niiden lukumäärä kasvaa vähitellen. 

Suomessa UNESCO Global Geoparkeja on kaksi: Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark ja Rokua Geopark, joka on ollut jo kymmenen vuotta Geopark-verkoston jäsen. 

Eri vaiheessa olevia Geopark-projekteja on lisäksi kolme: Saimaa saa statuksen keväällä 2021, Salpausselkä jätti hakemuksen marraskuussa 2020  ja Kraatterijärvi Geopark -projekti valmistelee statuksen hakua.

Suomen muut Geoparkit

Rokua UNESCO Global Geopark

Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark, Rokua, sai Geopark-statuksen vuonna 2010. Geoparkin teemana ovat jääkauden jäljet. Rokualta löytyy muun muassa Suomen suurin suppa, Syvyydenkaivo. Rokuanvaara on Suomen halki virranneen jäätikköjoen synnyttämä valtava harjumuodostuma, joka sai lopullisen muotonsa jääkauden jälkeisen Ancylusjärven rannalla, kun kylmä pohjoinen tuuli muovasi sen pintaa.

Rokua Geopark sijaitsee Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kunnissa Pohjois-Pohjanmaalla noin 40 kilometriä Oulusta kaakkoon.

Saimaa Geopark

Saimaa Geopark kertoo tarinan järven kehityksestä muinaisesta merestä Suomen suurimmaksi järveksi. Alueen kallioperä sai alkunsa muinaisen meren pohjassa, jonne kertyneet savi- ja hiekkakerroksen muovautuivat osaksi valtavaa poimuvuoristoa Svekofennialaisen vuorijononmuodostuksen aikana. Näin syntyivät Saimaan rantakallioiden gneissit. 

Kallioperää täydensi valtavan rapakivigraniitin synty. Maiseman muovautuminen voimakkaan kulutuksen vuoksi yli miljardi vuotta sitten tuotti lopputuloksena maiseman, johon jääkauden synnyttämät maaperän kerrostumat patosivat valtavan järven – Saimaan. Lopulta vesien purkautuminen Salpausselän läpi Imatralla synnytti Imatrankosken ja Vuoksen. Saimaalla on maailman suurimpiin kuuluva sisävesisaaristo, ainutlaatuiset luonnonolosuhteet ja Saimaa on uhanalaisen saimaannorpan ainoa elialue.

Saimaa Geopark sijaitsee Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa, Imatran, Juvan, Lappeenrannan, Mikkelin, Puumalan, Ruokolahden, Savitaipaleen, Sulkavan ja Taipalsaaren alueilla. 

Saimaa hyväksytään virallisesti UNESCO Global Geopark -verkoston jäseneksi keväällä 2021.

Salpausselkä Geopark -projekti

Salpausselkä Geoparkin teemana on jääkauden loppuvaiheessa syntynyt Salpausselkä-muodostuma, joka on maailman kuuluisin jääkauden reunamuodostuma. Mittasuhteiltaan valtava muodostuma syntyi viime jääkauden loppuvaiheen kylmän Dryas-vaiheen aikana, jolloin mannerjäätikön perääntyminen pysähtyi ja sen eteen kasautui valtava määrä maa-ainesta. Lukuisten jäätikköjokien kuljettama maa-aines kasautui harjuiksi ja jokisuistoiksi, joita mannerjäätikön toistuva pienipiirteinen edestakainen liike muovasi kasaten sekaan moreenia. 

Salpausselkä Geoparkin ydinalue on Lahden kohdalla Salpausselissä oleva mutka, jonka alueelle ovat syntyneet reunamuodostuman näyttävimmät osat.

Salapausselkä Geopark sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Padasjoen ja Sysmän alueilla. 

Salpausselkä jätti Geopark-hakemuksen marraskuussa 2020.

Kraatterijärvi Geopark -projekti

Kraatterijärvi Geoparkin teemana on muinaisen meteoriittitärmäyksen synnyttämä painanne, johon on syntynyt järvi. 72 miljoonaa vuotta sitten avaruudesta maahan syöksynyt jättimäinen meteoriitti synnytti Etelä-Pohjanmaalle kraatterin, jonka halkaisija oli 25 kilometriä. Iskeytyessään maahan meteoriitti aiheutti valtavaa tuhoa koko Etelä-Suomen alueella. Törmäyksen energiamäärä sulatti alueen kallioperän ja synnytti uusia kiviä, kohotti järveä kiertävän reunavallin ja muutti maisemaa peruuttamattomasti. Nyt muinaisen törmäyksen synnyttämässä painanteessa on Euroopan suurin kraatterijärvi.

Kraatterijärvi Geoparkissa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan järviseudun kunnat Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Soini ja Ähtäri. 

Kraatterijärvi valmistelee Geopark-hakua.

Suomen Geopark-toimikunta

Geopark-toiminnan kehittymistä kansallisesti ohjaa Suomen Geopark-toimikunta, joka on perustettu vuonna 2013 Geopark-verkoston pyynnöstä. Sen tehtävänä on tiedottaa Geopark-toiminnasta ja raportoida kansallisesta Geopark-toiminnasta Geopark-verkostolle (Euroopan Geopark-verkostolle ja Global Geoparks -verkostolle). Se toimii asiantuntijana ja tiedonvälittäjänä Suomen Geopark-alueiden ja Suomen UNESCO-toimikunnan välillä. Se ohjaa Geopark-projekteja hakemusten valmistelussa ja antaa niistä arvionsa Suomen UNESCO-toimikunnalle, joka päättää hakemusten käsittelystä ja tekee esitykset UNESCOn Geopark-neuvostolle.

Suomen Geopark-toimikunnan jäsenet vuonna 2021 ovat 

  • Vesa Krökki, Rokua UNESCO Global Geopark (toimikunnan koordinaattori)
  • Jukka-Pekka Flander, Ympäristöministeriö 
  • Virpi Aittokoski, VisitFinland 
  • Matti Tapaninen, Metsähallitus Luontopalvelut 
  • Päivi Tikka, Suomen UNESCO-toimikunta 
  • Jari Nenonen, Geologian tutkimuskeskus 
  • Terttu Hermansson Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark