
Vanhimmat tiedot Kuninkaanlähteestä ovat Kyrönkankaantien eli Turku–Hämeenlinna–Vaasa-postitien aikaisia. Silloin lähde oli taukopaikka, juottopaikka niin ihmisille kun hevosillekin. Tiellä kulkijoita palvelivat kestikievarit parinkymmenen kilometrin välein, mutta Kuninkaanlähde oli kievarien välinen levähdyspaikka.
Vilkkaimmillaan tie oli 1600-luvulla. Ajan kartassa kuninkaanlähteen kohdalla on kartalla springande källa – suihkulähde.
Vuonna 1752 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi seurueineen maakuntamatkallaan juomaan ja levähtämään lähteellä ja tämän kunniaksi annettiin nimi Kuninkaanlähde. Karvialaisille jäi sitten syyn ja seurauksen lain mukainen kunnia Kusikivestä.
1800-luvulta on muistitietoa terveyslähteestä, etenkin kerrotaan lähteen silmäsairauksia parantavasta vaikutuksesta, muisteluissa puhutaan myös lähteen suihkuttavan vesipatsaita, etenkin suuttuessaan.
”1800-luvun lopun luontomatkailu: herrasväki käy Imatrankoskella, Kolilla – ja Kuninkaanlähteellä.”
Vuodelta 1775 olevassa kartan paikannimi on jo nimetty kuninkaan mukaan, lähde Heikki Rantatuvan historialliset kartat. (Geoparkin huom.)


Vuonna 1939 kankaanpääläiset liikemiehet rakennuttivat matkailumajan. Sodan jälkeen majalla oli sotaleskien ja -orpojen kurssitoimintaa, 1950-luvulla hotelli siirtyi Lomaliitolle.
Matkailumajan myötä 1930-luvulla viimeistään lähdettäkin muokattiin, kivettiin osana puistosuunnitelmaa. Myös siltoja ja tasanteita rakennettiin.
Vuonna 1965 rakennettiin betonirengas lähteen ympärille, mitä vastustettiin vahvasti, ja 1966 ympärys palautettiin kiveykselle. Ainakin tästä lähtien on säännöllisesti ollut yleisöosastokirjoittelua ja myöhemmin some-keskustelua siitä, miltä Kuninkaanlähteen pitäisi näyttää.
Viimeisimmässä kunnostushankkeessakin keskusteltiin siitä, mihin tilaan lähteen voisi ja pitäisi palauttaa. Alkuperäistä luonnontilaa ei enää vuosikymmenten kaivuu- ja rakennustöiden jälkeen voi palauttaa.
1962 alueelle rakennettiin maauimala, jonka ympärillä oli kunnan camping-alue. Vuonna 1989 Kuninkaanlähteellä aloitti karavaanarialue.
Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseon kuvakokoelma, kuvaaja O. Kuusjärvi
Lähteen historiasta on lähteen partaalla opastaulu, josta voi kerrata historian vaiheita.
Teksti: Anu Forss
Kirjoittaja toimii Kankaanpään kaupunginmuseossa museoamanuenssina.