Sotavankileiri n:o 2

Alkkiassa toimi toisen maailmansodan aikaan suuri sotavankileiri, jonka vangit tekivät töitä alueen taloissa ja yhteisöissä.

Sotavankeja Tuohisalon tilalla

Alkkiassa toimi Sotavankileiri n:o 2 vuosien 1939 ja 1942 välisenä aikana. Karvian ja Parkanon alueella oli sotavankeja vuoteen 1944 saakka, mutta heitä ei enää pidetty vankileirillä, vaan sijoitettuina maatiloille. 

Sotavankileiri n:o 2 toimi jatkosodan aikana Tuohisalon kylässä, Tuohisalon tilalla. Talvisodan aikaiselle evakkoperheelle perustetun tilan navetta, maakellari ja osa pihapiiriä aidattiin piikkilangalla. Aikaisemmin muutaman lehmän majoittanut rakennus muuttui satojen miesten väliaikaiseksi majoitustilaksi. 

Kuva: Laura Puolamäki, sotavankilana toiminut navetta

Tilan pihapiirissä on edelleen jäljellä sotavankileirin täisaunana toiminut saunarakennus. Ahtaissa tiloissa ja puutteellisen hygienian vallitessa erilaiset syöpäläiset lisääntyivät. Sen vuoksi sekä ihmiset että vaatteet puhdistettiin säännöllisesti.

Kuva: Laura Puolamäki, Tuohisalon täisauna

Matka Karviaan ja Parkanon puolella sijainneeseen Rihkaan siirtolaan alkoi jonkin toisen vankileirin kautta, läheltä rintamaa. Esimerkiksi sairaanhoitaja Ludmila Bihoveta vangittiin 31.9.1941 Raivolassa. Hän saapui Karviaan Miehikkälän keskitysleirin kautta vasta 13.7.1942. Sotavankien joukossa oli monenlaisten ammattikuntien edustajia, kuten lastentarhan johtaja, keittäjä, maalari, puuseppä, maatyömies ja työläinen.  

Kuva: SA-kuva-arkisto

Vangit paikkasivat työvoimapulaa

Jatkosodan pitkittyessä työvoimapula muodostui Suomessa ongelmaksi, ja sen laajuudesta johtuen myös sotavangit määrättiin töihin alkusyksyllä 1941. Karviassa sotavangit päätyivät yleisimmin metsätöihin lähialueille, kuten Alkkian suolle. Heitä saatettiin kuljettaa myös etäämmälle Metsähallituksen ja puolustusvoimien metsätöihin. 

Kuva: SA-kuva-arkisto

Vankien työtehtäviin kuuluivat myös rakennustyöt. Esimerkiksi Mustajärven eteläpäässä edelleen käytössä oleva metsäkämppä on sotavankien rakentama. Sotavangit osallistuivat myös sotavankileirin viljelyksien sadonkorjuuseen ja teiden rakentamiseen.

Satoja sotavankeja työskenteli myös paikkakunnan maatiloilla. Esimerkiksi elokuussa 1941 maatiloille oli sijoitettuna yhteensä 325 vankia. Kun sotavankileiri n:o 2 lakkautettiin, lukuisia vankeja jäi edelleen maatiloille.

Kuva: Eino Nikkilä, Museovirasto-Finna, Karvian kiikan talo vuonna 1930

Paikallisväestön ja vankien välistä ystävyyttä

Karvialaiselle Ylisen tilalle osoitettu Juri Supjuk viipyi Karviassa, kunnes sotavankien tuli aika palata takaisin Venäjälle. Yhteydet Karviaan säilyivät, ja vuonna 1998, 53 vuotta myöhemmin, talon poika Lauri Ylinen ja Juri Supjuk tapasivat uudelleen Pietarissa. 

Jurin ja Laurin ystävyys kuvaa suomalaisten ja maatiloille sijoitettujen sotavankien suhdetta yleisemminkin; sodasta huolimatta arjen työ yhdisti ja ystävyyssuhteita muodostui, vaikka se oli virallisesti kiellettyä. 

Kuva: SA-kuva-arkisto

Teksti: Laura Puolamäki

Taustaselvitykset: ProAgria Etelä-Suomen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opettaja Eeva Raike ja opiskelijat, kevät 2020

Pääkuva: Laura Koivumäki, Tuohisalo

Viimeinen kuva: Laura Koivumäki, Rihkaantie

Alkkian sotavangit työskentelivät alueen taloille ja yhteisöille