Aitoneva

Turvetuotanto Aitonevalla sai alkunsa toisen maailmansodan aikana vuonna 1943, kun turpeesta kehitettiin kotimainen energianlähden korvaamaan muun muassa kivihiiltä ja puuta. 

Tuotanto oli alkuvaiheessaan käsityövaltaista, mutta koneellistui nipeasti. 1940- ja 1950-luvuilla tuotantomenetelmät hyödynsivät suuria ja erikoistuineita koneita, joiden käyttö edellytti rautateiden rakentamista suolle kuljetuksia varten. Koneet olivat pääasiassa sähkökäyttöisiä. Myöhemmin menetelmät ovat kehittyneet ja nykyään käytetään pääasiassa suuria maataloustraktoreita ja niiden vetämiä turvetyökoneita. Suolla työskentelevien ihmisten määrä on teknisen kehityksen edetessä vähentynyt.

1100 hehtaarin laajuisen suoalueen kehitys alkoi 9850 vuotta sitten, pian sen jälkeen kun maa vapautui Ancylusjärven alta maannousun myötä. Alueella on ollut sekä aapa- että keidassoita. Nykyään alueella tavataan turvetuotannon jälkeen syntyneitä turvekangasmetsiä ja jälkiteollista suomaisemaa.