Koivistonvati

Koivistonvati on 350 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja jopa 30 metriä syvä suppa. Se syntyi viime jääkauden jälkeen, kun Hämeenkankaan sisään soraan ja hiekkaan hautautunut jäävuori suli. Sulamisen aikana jäävuorta ympäröineet maakerrokset vajosivat jäävuoren jättämään painanteeseen, jolloin syntyi nykyinen maanpinnanmuoto, jyrkkäreunainen ja syvä suppa. 

Koivistonvadissa kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Sen syvimmässä kohdassa kasvaa pieni katajanummi, mikä viittaa pohjaveden läheisyyteen. Vadin pohjalla on kaivo jossa on ollut pohjaveden pinnan mittauspiste. Supan pohjalle pääsee vanhaa kärrypolkua pitkin.

Koivistonvadin reunamilla on kaksi palvelurakennekeskittymää: Koivistovadin keittokatoksen ja Leirikoululaavun muodostama kokonaisuus sekä Koivistonharjun laavu. Juomavettä on tarjolla kaivosta noin 300 metriä Koivistonvadilta luoteeseen.