Kylillä ja kulttuuriympäristöissä
Ihmisten toimintatavat ovat kautta aikojen mukautuneet ympäröiviin luonnonoloihin, ja ihmisten toiminta on muovannut luonnonmaisemia. On syntynyt kyliä ja kulttuurimaisemia, jotka kertovat alueen asukkaiden elämästä paikallisissa olosuhteissa. Tule meille kylään ja ihastu maisemiin!
Arvokkaita maisemia
Tutustu Geoparkin vaikuttaviin maisema-alueisiin, kuvauksellisiin kyliin sekä arkkitehtonisesti mielenkiintoisiin kohteisiin. Geoparkissa voit muun muassa kulkea keskiaikaista Kyrönkankaantietä, ihmetellä varuskunta-alueen arvokasta arkkitehtuuria, kokea pohjalaista talonpoikaistunnelmaa perinteisellä tilalla sekä ihastella vanhoja puutaloja ainutlaatuisen upeine lasikuisteineen.
Kirkkomaita kiertämässä
”Kirkko keskellä kylää” kuuluu sananlaskunkin mukaisesti suomalaiseen maisemaan. Maamerkkinä asutuskeskusta kohoavat kirkkorakennukset ovat merkittäviä kulttuurihistoriakohteita muine perinnerakennuksineen ja arkkitehtuurin aarteineen sekä puistomaiseine ympäristöineen. Monet Geopark-alueen kirkot kuuluvat pitäjänsä vanhimpiin rakennuksiin.
Monipuoliset museot
Geopark-alueella on eletty soista ja metsistä. Alueen asukkaat ovat saaneet niistä elantoa ja toimeentuloa. Geoparkin erikoismuseot kertovat tarinaa soihin ja metsiin liittyvien elinkeinojen kehittymisestä. Kotiseutumuseoiden kokoelmiin tutustumalla koet häivähdyksiä paikallisesta, menneestä elämänmenosta.
Aitonevan turvemuseossa ja Parkanon metsämuseossa teet aikamatkan suo- ja metsätyöläisen arkeen. Turvemuseossa tutustut turveteollisuuden historiaan sekä tuotannossa käytettyihin koneisiin autenttisessa turvetuotantoaluemiljöössä. Metsämuseo esittelee metsätöiden historiaa tervanpoltosta sahateollisuuden nousuun ja metsätöiden koneellistumiseen. Metsämuseon ympäristö taukopaikkoineen ja reitistöineen on hieno ja monipuolinen retkikohde Kaitojenvetten rantamaisemissa.
Eduskuntamuseo Kauhajoella on eduskunnan talvisodan aikainen väliaikainen istuntosali. Eduskunta pakeni Helsingin pommituksia Kauhajoelle ja pystyi siellä jatkamaan toimintaansa myös sota-aikana. Kankaanpään kaupunginmuseossa koet paikallishistoriaa, kuvataidetta ja varuskuntahistoriaa yhdellä ovenavauksella.
Lue lisää Geopark-alueen museoista
Geoparkin hiljaiset sillat
Geopark-alueelta löytyy suuri määrä historiallisia kivisiltoja ja yksi Suomen harvoista museosilloista, Markkulan puinen ansasrakenteinen silta Kihniössä.
Kivisillat ovat yleensä kestävästä graniitista rakennettuja holvattuja kaarisiltoja. Niitä löytyy yllättävistäkin paikoista – jos kuljet kolmostietä Geopark-alueen läpi, matkan varrelle jää niitä monta. Pääteiden varsilta kivisiltoja löytyy mm. Tunturijoelta Siikaisissa, Suomijärveltä ja Sarvelasta Karviassa ja Pukanluomalta Kankaanpäässä. Metsiin kätkeytyneitä kivisiltoja löytyy muun muassa Kylmäojalta Parkanosta ja Ylikylältä Karijoelta.
Karijoen kivisillat ovatkin erikoisia. Muotoon hakattujen kuutiomaisten kivien sijaan niissä on käytetty pitkulaisia graniittipalkkeja. Siltojen luonteenomainen kaari muodostuu kolmesta kivipalkista.
Aineetonta kulttuuriperintöä
Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sijaitsee kolmen maakunnan rajamailla, ja seutukuntien kulttuurissa, perinteissä ja murteissa on selkeitä eroja. Siinä missä eteläpohjalainen venyttää sanoja lisäämällä kirjaimia, jättää satakuntalainen viimeiset vokaalit lausumatta. Ruokaperinteen helmiä ovat mm. sahti, pohjoissatakuntalainen kakko-leipä ja eteläpohjalainen klimppisoppa.
Perinteikkäitä tapahtumia
Ympäri Geopark-aluetta järjestetään perinteisiä tapahtumia, messuja, näyttelyjä ja kilpailuja, joissa juhlistetaan paikallista kulttuuria, taidetta, ihmisiä ja luontoa. Esim. Etelä-Pohjanmaalla järjestetään säännöllisesti maakunnasta peräisin olevia kansanmusiikkitapahtumia, Spelejä, Kihniön Aitonevalla turvetuotantosesonki päättyy perinteisesti Kurajuhliin, Jämillä on pitkät perinteet ilmailunäytösten tapahtumapaikkana ja monia tunnettuja hiihtokilpailuja on alueella järjestetty vuosikymmeniä.
Paikallisia erikoisuuksia
Alueelta löytyy yhteisiäkin piirteitä: esimerkiksi ITE-taide, sahti ja ihmiset. ITE-taidetta voi ihastella kuntien keskustoissa, teiden varsilla tai ITE-taidepuistossa Alpon Savannilla. Sahtia on perinteisesti valmistettu sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjois-Satakunnassa, alueelta löytyy palkittuja sahdintekijöitä ja jopa Sahtiakatemia. Geopark-alueen ihmiset ovat tunnettuja rehellisyydestään, suorapuheisuudestaan ja yritteliäisyydestään. Se mitä luvataan, se tehdään kunnolla.
Eräkulttuurin juurilla
Suomalaiseen elämäntapaan kuuluu erällä käynti eli metsästys ja kalastus. Geopark-alue on yksi Suomen eteläisimpiä alueita, joissa on tarjolla laajoja valtion maita esimerkiksi pienriistan metsästäjille.
Tutustu lupa-alueisiin Eräluvat-sivustolla
Riistaeläimistämme tärkein on jo kivikaudelta asti ollut hirvi. Suomen hirvikanta oli kuitenkin sata vuotta sitten vain muutaman yksilön varassa. Parkanolainen aluemetsänhoitaja, Parkanon Parooninakin tunnettu Gustaf Wrede af Elimä järjesti niin, että Parkanon metsissä asuneet viimeiset hirvet tarhattiin suojaan salametsästykseltä. Parissa vuodessa hirvet lisääntyivät, joten ne voitiin vapauttaa luontoon. Vuonna 1923 hirvi rauhoitettiin metsästykseltä, mikä lopulta johti hirvikannan elpymiseen koko Suomessa.
Muinaisuutta etsimässä
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa on nähtävissä ihmistoiminnan jälkiä aina kivikaudelta saakka. Susiluolassa saattoi oleskella neandertalinihmisiä jo 120 000 vuotta sitten. Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka kertoo elämästä ajalta noin 7000 eaa.
Ikiaikaisilla kulkureiteillä
Geopark-alueen halki kulkee yksi Suomen vanhimmista valtateistä. Jo 1400-luvulla vanhana maantienä tunnettu Kyrönkankaantie kulkee Hämeenkankaan ja Pohjankankaan avaria mäntykankaita pitkin ja ylittää Kauhanevan sen kapeimmasta kohdasta. Muinainen valtaväylä jäi paikallistason tieksi jo 1800-luvulla. Siksi se on paikoin säilynyt nykypäivään niin hyvin. Kauhanevan – Pohjankankaan kansallispuistossa tie toimii myös polkupyöräreittinä.
Paikallinen kulttuuri perustuu alueen geologiaan ja luontoon.
