Asutustoimintaa Alkkiannevalla
Asutustoiminnalla oli tärkeä rooli Suomen itsenäistyttyä, sillä maatalousväestöstä suuri osa oli joko tilattomia tai vuokrasivat maata. Tämän vuoksi laadittiin asutuslakeja ja -suunnitelmia, joista viimeisin ennen toista maailmansotaa vuonna 1936.
Varavankilan työvoiman avulla oli tarkoitus luoda Alkkiannevalle uudisasutusta maattoman väestön tarpeisiin määräaikaisena projektina. Perustamisvaiheessa Karvian varavankilassa oli 18 vankia, ja varsinaisia paikkoja oli lopulta 58. Vankilan alueella oli useita rakennuksia.
Varavankilasta sotavankileiriksi
Ennen varavankilan viisivuotiseksi suunnitellun toimintajakson päättymistä syttyi talvisota. Silloin vankilan toimintaa muutettiin siviilejä varten rakennetusta varavankilasta sotavankileiriksi.
Muutos oli nopea ja yllättävä, mutta varavankila selvisi haasteestaan hyvin; talvisodan aikana vain yksi sotavanki menehtyi. Sarkasaloon sijoitettiin myös sotavuosina turvasäilöön eri syistä otettuja henkilöitä.
Varavankilan toiminta laajenee
Sodan jälkeen Karvian varavankila sai aikaisemmista suunnitelmista poiketen jatkaa toimintaansa ja sitä laajennettiin. Vankila oli alueella merkittävä työllistäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Henkilökuntaa varten rakennettiin asuintaloja, ja kylälle saatiin koulu, seuratalo, postikonttori ja muitakin palveluja. Vankilalla oli myös omaa maataloustuotantoa ja karjaa.
Varavankilasta eityistyölaitokseksi
Viimeisinä toimintavuosina 1961−69 varavankilassa toimi erityistyölaitos, johon sijoitettiin aseistakieltäytyjiä. Erityistyölaitoksen aikana vankilan työtoiminta vähitellen hiipui ja rakennuksetkin rapistuivat. Vankilan maita siirrettiin Metsäntutkimuslaitoksen haltuun jo vuonna 1961, kun Parkanon koeasema perustettiin.
Merkittävä osa alueen historiaa
Karvian varavankilan toiminta kesti kaikkiaan 34 vuotta, joista kuusi vuotta liittyy sotavankilan toimintaan ja kahdeksan vuotta erityistyölaitokseen. Suurin osa vankien tekemästä työstä Alkkiannevalla tehtiin vuosien 1935−60 välisenä aikana, 25 vuodessa. Saavutukset ovat mittavat, kun otetaan huomioon, että työ on ollut pakkotyötä ja ajanjaksoon sijoittuvat sotavuodet.
25 toimintavuoden aikana toteutettiin:
- 98 km viemäreitä
- 554 km pelto-ojia
- 25 ha salaojitettua peltoa
- 89 km tieojia
- 44 km tiepohjaa
- 50 asuinrakennusta
- 8 karjarakennusta
- 63 ulkohuone- ja varastorakennusta
- 35 latoa
- 26 saunaa
- 44 muuta rakennusta
Vankila luovutti 175 hehtaaria maata asuintarkoitukseen ja 125 viljelyskäyttöön. Vankilan oma viljelyala oli 343 hehtaaria. Varavankila oli ollut Karvian suurin työnantaja. Toiminnan päättyessä henkilökuntaan kuului 63 henkeä.
Alkkian alue on muuttunut voimakkaasti 1930-luvulta nykypäiviin ihmistoiminnan tuloksena.
Teksti: Laura Puolamäki
Taustaselvitykset: ProAgria Etelä-Suomen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opettaja Eeva Raike ja opiskelijat, kevät 2020
