Metlan ensimmäisen maakunnallisen tutkimusaseman juuret Alkkiassa
Metsäkoeaseman perustamisen yhteydessä tutkimuslaitoksen hallintaan siirrettiin varavankilan käytössä olleita maita noin 2400 hehtaaria. Toimitiloiksi ja asunnoiksi luovutettiin muun muassa viisi valmista omakotitaloa sekä iso joukko muita rakennuksia, jotka oli alun perin rakennettu tulevien asutustilojen käyttöön.
Toiminnan laajentuessa vankilan aikaisista, väliaikaiseen käyttöön soveltuvista tiloista laitoksen toimisto siirrettiin valtion virastotaloon Parkanoon 1.6.1965. Vuodesta 1968 alkaen koeaseman nimi muuttui Pohjois-Satakunnan tutkimusasemaksi ja vuodesta 1970 lähtien Parkanon tutkimusasemaksi. Vuodesta 2015 alkaen Metlan toiminta on jatkunut osana Luonnonvarakeskuksen eli Luken toimintaa.
Alue tarjosi hyvät lähtökohdat suometsäkokeille.
Turvemaat kasvuympäristönä
Turvemailla kasvien kehitys on kivennäismaita hitaampaa, sillä turvemaan lämpeneminen on keväällä hidasta. Kuivan kevään jälkeen routa saattaa pysyä maaperässä pitkälle kesään. Turvemaat ja suot ovat hallanarkoja, alavia maita, joihin kylmä ilma valuu ympäristöstä.
Turvemaat ovat toisaalta kasvien vedensaannin kannalta parhaita, mutta niiden vedenläpäisykyky vaihtelee paljon. Turvemaat vaativat tehokkaan kuivatuksen, jotta ympäristöstä kertyvä vesi saadaan ohjattua muualle.
Alkkianneva oli alkujaan sekä peltoviljelyyn että metsänkasvatukseen luontaisesti ravinneköyhä, eikä sitä olisi ilman vankilatoimintaa koskaan todennäköisesti sellaiseen käyttöön raivattukaan. Alue tarjosi siten hyvät lähtökohdat erilaisille suometsien istutus-, kylvö- ja lannoituskokeille.
Metsätalouden koetoimintaa
Metsäkoeaseman toiminnan alkuvuodet kuluivat pääasiassa kenttäkokeiden perustamisen parissa. Tutkimusteemoja olivat muun muassa soiden metsänviljely, suometsien uudistaminen, suometsien hydrologia, soiden ojituksen ja muokkauksen koneellistaminen, turvemaiden lannoitus ja ravinnetase sekä hallavaurio- ja kasvuhäiriötutkimukset.
Myöhemmin kuvaan tulivat myös metsänviljely ja -uudistaminen kivennäismailla.1980-luvulla ajankohtainen ympäristökeskustelu ja happosateiden vaikutus metsiin siirtyi myös Alkiannevalle ja osaksi Metlan koetoimintaa, samoin kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset.
Suomalaisen suometsätalouden juuret ovat Alkkiassa.
Koetoiminta yhteiskunnan muutoksissa
Koetoiminta kuvastaa hyvin oman aikansa yhteiskuntaa eri vuosikymmeninä. Metsälannoitukset ja metsän parempi tuotto puhuttivat teollisuudesta elinvoimansa saanutta Suomea, kunnes teollisuuden kääntöpuoli, happosateet, toivat kansainvälisen ympäristökeskustelun myös Alkkiannevalle. Metsän tuotosta metsän monimuotoisuuteen kääntynyt tutkimus puolestaan kertoo muutoksista arvoissa ja luontosuhteessa.
Ihminen on muokannut ympäristöä voimakkaasti
Alkkiannevan peltoalueet olivat suurimmillaan, kun Metla sai maat haltuunsa. 60 vuoden aikana viljelysmaisema on muuttunut monin paikoin metsäiseksi. Alueelle on myös kaivettu kymmeniä kilometrejä ojaverkostoa soiden kuivattamiseksi.
Elinympäristön muokkautuminen suosta pelloksi ja edelleen metsäksi on vaikuttanut alueen eliölajistoon. Hirvi- ja peurakannat ovat kasvaneet alueella. Myös monet jyrsijät ja petolinnut ovat hyötyneet ympäristönmuutoksesta.
Teksti: Laura Puolamäki
Taustaselvitykset: ProAgria Etelä-Suomen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opettaja Eeva Raike ja opiskelijat, kevät 2020
