Sotavankileiri perustetaan
Sotavankileiri n:o 2 määrättiin perustettavaksi 13.12.1939 Satakunnan suojeluskuntapiirin toimesta. Talvisodan aikana sotavankileiri sijoitettiin Alkkian varavankilan alueelle. Sotavankeja oli maaliskuussa 1940 jo 1068, vaikka varavankila oli ilmoittanut pystyvänsä majoittamaan enintään 500 henkeä.
Sotavankileiri n:o 2 olikin toiseksi suurin sotavankileiri Suomessa talvisodan aikana. Vankien huoltotoimet onnistuivat haasteita huolimatta hyvin, sillä vuonna 1940 sotavankileirillä kuoli vain yksi mies.
Sotavankileiri jatkosodan aikana
Jatkosodan alkaessa sotavankien vastaanottamiseen oli varauduttu paremmin kuin talvisodan alla. Jatkosodan aikana pääleiri sijaitsi Tuohisalossa ja Rihkaan siirtola Rihkaan kylässä Pikku-Rihkaan tilalla. Rihkaan siirtolasta muistuttaa vielä kartalla esiintyvä nimi Linnanmäki.
Rihkaan ja päävankileirinä toimineen Tuohisalon välillä on matkaa useita kilometrejä. Jalkaisin kuljettaessa matka olisi ollut hidas ja raskas taittaa päivittäin. Siirtolan perustaminen helpotti vankilan arkirutiineja.
Vangeista työvoimaa
Sotavangit tekivät raskasta työtä huonolla ravinnolla. Sota-aikana koko maassa oli pulaa kaikesta, myös ruuasta. Sotavangit esimerkiksi kaivoivat savikuopilta painomaaksi kutsuttua kivennäismaata turvepohjaisen, suosta raivatun pellon maanparannusaineeksi. Savea kuljetettiin miesvoimin, siirrettävillä kiskoilla kulkevilla vaunuilla.
Jatkosodan aikainen sotavankileiri oli toiminnassa vain runsaan vuoden ajan, syksystä 1941 syksyyn 1942. Jo lokakuussa 1941 sotavankileirillä oli lähes 1000 vankia.
Sotavankien hautausmaa Rihkaalla
Talvi 1941−42 oli kova pakkastalvi. Sotavangit olivat jo tullessaan hyvin sairaita, eikä ankarissa olosuhteissa ollut mahdollista tarjota riittävää hoitoa. Puutteelliset olosuhteet koituivat monen kohtaloksi.
Jatkosodan aikana oli perustettava Rihkaan hautausmaa menehtyneitä vankeja varten. Rihkaan hautausmaalle on haudattu 279 venäläistä sotavankia. Venäjän suurlähetystö hoitaa nykyisin hautausmaata.
Teksti: Laura Puolamäki
Taustaselvitykset: ProAgria Etelä-Suomen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opettaja Eeva Raike ja opiskelijat, kevät 2020
