Karjalaisväestön asuttaminen
Suomi menetti talvisodassa osan Karjalaa Neuvostoliitolle, minkä vuoksi luovutetun Karjalan alueen asukkaat piti asuttaa muualle Suomeen. Vuonna 1940 säädettiin pika-asutuslaki maataloudesta elantonsa saaneen karjalaisväestön uudelleensijoittamiseksi.
Tarkoituksena oli osoittaa siirretylle väestölle uudet asuinpaikat entisen asuinkunnan mukaisesti siten, että viljelysolot vastaisivat menetettyjä oloja ja yhteisöt säilyisivät eheinä.
Summan evakot
Karvia osoitettiin yhdeksi sijoituspaikaksi kuolemajärveläisille. Viljelysolot Karviassa ja Parkanossa olivat karumpia kuin luovutetun Karjalan alueella.
Tuohisalon alue oli valtion maana Karvian suurin yhtenäinen evakkojen sijoitusalue. Tuohisaloon sijoitettiin aluksi 15 perhettä Kuolemajärven Summan kylästä. Evakot alkoivat kutsua aluetta Summaksi.
Asutustiloille osoitettiin tilakeskuksen tontin lisäksi maita kauempaakin. Tuohisalon asutustiloille osoitettiin lisämaata valtion omistamilta maa-alueilta Rihkaan alueelta. Lisämaat sijaitsisivat raivaamattomilla ja osin tiettömillä alueilla, melko kaukana tilakeskuksesta. Soisella Alkkiannevalla ei ollut juurikaan vaihtoehtoja tarjolla uudisasutukselle.
Monta muuttoa
Myöhemmin alueen väestöpohja muuttui. Suuri osa luovutetun alueen karjalaisväestöstä palasi takaisin lähtösijoilleen välirauhan aikana. Jatkosodan päätteeksi Karjala luovutettiin uudelleen Neuvostoliitolle ja alueella asuneet piti asuttaa jälleen.
Siirtoväen sijoitussuunnitelmat muuttuivat, mikä johti entisten yhteisöjen hajautumiseen, kun osa väestä oli saanut tilan jo aiemmin. Karviaan osoitettiin jatkosodan jälkeen sijoitettavaksi muun muassa hiitolalaisia. Siirtoväen lisäksi Alkkiaan muutti asukkaita muualtakin Suomesta.
Summassa asuneita perheitä
Summan tilalle asutettu Hietasen perhe jäi asumaan Karviaan, vaikka muita perheitä palasi välillä Karjalaan. Hietaset perustivat Summan kaupan ja sahan. Naapuritila, Tuohisalo, sen sijaan tyhjeni hetkeksi, kunnes se muutettiin sotavankileiriksi 1941 jatkosodan syttyessä.
Sodan jälkeen Tuohisaloon muutti Tiaisen perhe Metsäpirtiltä alkaneen evakkomatkansa päätteeksi. Hietaset puolestaan jatkoivat matkaansa vuonna 1954. Summan tila myytiin toijalaiselle Jaakkolan perheelle.
Karvian varavankilan alkuperäinen tarkoitus, asutustilojen raivaaminen maattomalle väestölle, toteutui sodan vuoksi suunnitellusta poikkeavalla tavalla. Joka tapauksessa alueen asukasluku moninkertaistui sodan jälkeisinä vuosina.
Asutustilat tyhjenivät ja Alkkia autioitui
Monet asutustiloille muuttaneet perheet saivat osan elannostaan joko jonkun perheenjäsenen työskenneltyä vankilassa tai esimerkiksi Summan kaupasta myyntitulona.
Kun vankila lakkautettiin 1960-luvulla, perheitä muutti pois Alkkian alueelta. Kaupan myynti väheni ja kauppa lopetti vähitellen toimintansa. Asutustilat alkoivat tyhjentyä perheiden muuttaessa toimeentulon perässä muualle.
Teksti: Laura Puolamäki
Taustaselvitykset: ProAgria Etelä-Suomen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Laura Puolamäki sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opettaja Eeva Raike ja opiskelijat, kevät 2020
