Kauhaneva

Kauhaneva on eteläisen Suomen suurimpia luonnontilaisia suoalueita. Keidas- ja aapasoiden muodostama suokokonaisuus on monipuolinen sekä geologisesti, hydrologisesti että biologisesti. Kauhanevan itäisimmällä keidassuolla kiertää noin kolmen kilometrin mittainen pitkospuureitti, Kauhalammin kierros. 

Kauhanevalla kävijä saa tutustua keidas- eli kohosuohon. Keidassuo on ympäristöstään kohollaan oleva suo, jonka pääasiallinen suokasvillisuus koostuu rahkasammalista. Sammalten kasvaessa niiden juuriosa hautautuu maan sisään ja muuttuu hapettomissa olosuhteissa rahkasammalturpeeksi. Turpeen paksuus voi olla jopa viisi metriä.  

Kauhanevalla suon pintaa hallitsee keidassoille tyypillinen kermien ja kuljujen verkosto, joka muodostaa keidassuon keskiosaa kiertävän kehämäisen rakenteen. Veden virtaukseen poikittaisesti asettuneet kermit ovat kuivahkoja harjanteita, kuljut märkiä painanteita. Osassa kuljuja tavataan vesipintaisia allikoita. Allikot ja lammet ovat tärkeä elinympäristö linnuille.